Miksi nykyään vaaditaan olemaan täydellinen äiti ja hoitamaan kaikki täydellisesti?
Sain puoli vuotta sitten esikoiseni, ja neuvojen, ohjeiden (ja käskyjen) määrä on valtava. Tietenkin haluan, että lapseni voi hyvin ja kasvaa hyvin ja oppii asioita jne. Mutta tuntuu, että melkein kaikki pitäisi tehdä lapsen ehdoilla ja pitäisi olla täydellinen äiti, joka täydellisesti hoitaa kaiken ja noudattaa täydellisesti kaikkia ohjeita ja neuvoja.
Mies ja minä ollaan syöty vähän mitä sattuu milloin sattuu, jo vuosia näin, useimmiten tilattu iltaruoaksi sushia. Nyt pitäisi alkaa tekemään sellaista perinteistä lapselle sopivaa kotiruokaa (perunamuussi, lihapullat, jauhelihakeitto jne) ja syömään koko perheenä viisi ateriaa säännöllisiin kellonaikoihin. Ei tee mieli, inhoan kaikkia tuollaisia ruokalajeja enkä tykkää syödä ellei ole nälkä, eikä minulla ole nälkä noin usein. Samaa sanoo mies. Olen saanut kuulla olevani huono äiti, koska en tykkää noista ruoista. Ja on käsketty vain alkaamaan tykkäämään, koska muuten lapsi ei koskaan opi syömään eikä opi koskaan pöytätapoja.
On unikouluja, tassutuksia ja sellaisia, ja unikoulu on tärkeä hoitaa tietyssä iässä tietyllä tavalla, ja sen jälkeen vauvan tulee nukkua ohjeen mukaan tietyllä tavalla. Vauvalle kuuluu laulaa. Perhekerhossa kuuluu käydä (jos ei käy perhekerhossa niin ainakin avoimessa puistossa pitää käydä ja muskarissa). Jne jne. Neuvolassa muistetaan joka kerta kysyä, että "oletteko jo olleet siellä perhekerhossa", "tässä olisi tämä perhekerho esite, sinne kannatta ehdottomasti mennä", "kai kävitte jo siellä perhekerhossa??!!". Olen saanut kuulla olevani epäonnistunut ja outo äiti kun en halua mennä perhekerhoon.
Lisäksi neuvot on ihan ristiriitaisia. Kuuluu imettää vauvantahtisesti vähintään vuosi, mutta unikoulu pitää toteuttaa 6 kk iässä ja lopettaa yöimetys vaikka vauva haluaisi sitä jatkaa. Pitää nukkua perhepedissä, jotta kiintymyssuhde vahvistuu, mutta jos ei heti alusta nukuta pinnasängyssä niin lapsi ei koskaan opi nukahtamaan omaan sänkyyn. Jne.
Ja jos sanoo, että on uupunut ja väsynyt äiti, niin saa sellaisen syyllistyksen ja hyökkäyksen osakseen että huh sentään. "Mitäs teit niitä pentuja!" "Itepähän päätit lisääntyä, älä märise ja marise!" Jne.
Teki niin tai näin niin on tehnyt asiat väärin ja saa kuulla siitä eri suunnista. Silti pitäisi olla täydellinen ja hoitaa kaikki täydellisesti. Pienikin lipsahdus täydellisestä äitiydestä ja olet surkimusäiti, huono äiti, pask*a äiti ja sinulle kerrotaan miten lapsesi kärsii ja voi huonosti.
Koska tästä tällaista tuli? Miksei saa olla rauhassa ihan vain äiti???
Kommentit (282)
En ole koskaan käynyt perhekerhossa. Kolme lasta.😂
Missä ihmeessä kaikki törmää noihin arvostelijoihin?! Nämä vuodatukset tuntuvat aina niin vierailta, vaikka säännöllisesti niitä täälläkin on. Enkä siis tarkoita mitenkään pahalla, kunhan ihmettelen. Minulle ei ole koskaan kukaan kommentoinut mitään. Kuka teitä arvostelee ja sanoo huonoksi äidiksi?
Jaa en jaksanut lukea tätä mutta mä oon ollut just sellainen äiti kun olen hyväksi nähnyt ja käyttänyt arkijärkeä lasten kanssa. Ihan järkeviltä nuo kaksi vaikuttaa (3v ja 8v), isommasta nyt jo enemmän voi sanoa tietenkin.
Ainiin. Olen ollut neuvolaterkkana töissä. Nykyään tosin opiskelen onneksi uutta alaa, en jaksanut sitäkään kun vanhemmat on nykyääb niin paineissa kaikesta ja tosi monella on todella heikko itsetunto, joka näkyy sitten siinä ettei jskalleta tehdä elämästä oman näköistä.
Vierailija kirjoitti:
Missä ihmeessä kaikki törmää noihin arvostelijoihin?! Nämä vuodatukset tuntuvat aina niin vierailta, vaikka säännöllisesti niitä täälläkin on. Enkä siis tarkoita mitenkään pahalla, kunhan ihmettelen. Minulle ei ole koskaan kukaan kommentoinut mitään. Kuka teitä arvostelee ja sanoo huonoksi äidiksi?
Neuvola kauhistelee ja päivittelee ja arvostelee, jos käy ilmi että ei tee kaikkea virallisten ohjeiden mukaan (vaikka lapsi voi hyvin). Anoppi vihjailee melkein joka käynnillä että olen huono äiti kun en tee asioita tietyllä tavalla tai vauva ei osaa jotain. Jos tänne palstalle kirjoittaa jostain vauvoihin liittyvästä asiasta niin moni haukkuu aloittajan siinä ketjussa pas*kaäidiksi ja uhkailee jopa lastensuojelulla. Sukulaisnaiset arvostelee.
Vierailija kirjoitti:
Missä ihmeessä kaikki törmää noihin arvostelijoihin?! Nämä vuodatukset tuntuvat aina niin vierailta, vaikka säännöllisesti niitä täälläkin on. Enkä siis tarkoita mitenkään pahalla, kunhan ihmettelen. Minulle ei ole koskaan kukaan kommentoinut mitään. Kuka teitä arvostelee ja sanoo huonoksi äidiksi?
Minulle tuota tuli omalta äidiltä ja kolmelta siskoltani (lapsettomia). Äitini meni niin pitkälle että toi ruutuvihon johon oli listattu kaikki mahdollinen puute.
Ja koulu on muuten sitten se seuraava tiristäjä. 24/7 pitäisi pöivystää eikä sekään riitä.
Et sitten tiennyt, että raskausaikana ei saa syödä sushia.
Vierailija kirjoitti:
Et sitten tiennyt, että raskausaikana ei saa syödä sushia.
Tiesin. Söin raskausaikana hyvin usein sushia, mutta kasvisnigireitä. Silti neuvola syyllisti siitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Et sitten tiennyt, että raskausaikana ei saa syödä sushia.
Sinunkin ensimmäinen reaktio oli syyllistää, että äiti ei tehnyt raskausaikana kaikkea ohjeiden mukaan ja täydellisesti. Juuri todistit aloituksen pointin.
Okei jos et tee lapsillesi ruokaa säännöllisesti sen takia ku et halua olet kyllä noh outo äiti vähintään, lapsen pitää syödä säännöllisesti.
Mutta ihmetyttää kyllä ketkä sua sitten arvostelee? Ettet nyt itse loisi itsellesi suotta paineita..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten tiennyt, että raskausaikana ei saa syödä sushia.
Tiesin. Söin raskausaikana hyvin usein sushia, mutta kasvisnigireitä. Silti neuvola syyllisti siitä. Ap
No mikä hiton pakko sun on ollut sielä neuvolassa kertoa että olet syönyt sushia? Voi aikuinen ihminen, ei nyt kannata kaikesta mieltä pahoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Okei jos et tee lapsillesi ruokaa säännöllisesti sen takia ku et halua olet kyllä noh outo äiti vähintään, lapsen pitää syödä säännöllisesti.
Mutta ihmetyttää kyllä ketkä sua sitten arvostelee? Ettet nyt itse loisi itsellesi suotta paineita..
Lue vaikkapa se toinen ketju, jossa kysytään otsikossa, että mitä on se ruoka, jota yksivuotias ja muu perhe syö samaa ruokaa. Siinäkin aloittaja haukutaan kun ei syö kovin säännöllisesti ja antaisi lapselleen eri ruokaa, jotta lapsi saisi säännöllisesti ruokaa.
Kyllä lapsella pitää olla selkeä säännöllinen ruokarytmi. Toki sen ei tarvitse olla sekunnintarkka ja aina, mutta noin pääsääntöisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten tiennyt, että raskausaikana ei saa syödä sushia.
Tiesin. Söin raskausaikana hyvin usein sushia, mutta kasvisnigireitä. Silti neuvola syyllisti siitä. Ap
No mikä hiton pakko sun on ollut sielä neuvolassa kertoa että olet syönyt sushia? Voi aikuinen ihminen, ei nyt kannata kaikesta mieltä pahoittaa.
En pahoittanut mieltäni ollenkaan, vaan ihmettelin sitä miten helposti neuvola kaikesta syyllisti. Tai ainakin yritti syyllistää. Ap
Ei meillä ole koulussa vaadittu mitään päivystämistä. Lapsi pärjää siellä tosi hyvin, pelkkää positiivista palautetta. Reagoin asioihin just niin passiivisesti kuin haluan. Joku ope siellä sanoo että pitää olla liikkaan vaihtohousut kun nuo lapset on aina muutenkin verkkareissa, lapselle sanon että sano opelle ettei ollut nyt toisia samanlaisia puhtaana.
Se on ihan miten raskaasti kaikki nämä pikkujutut ottaa. Minulle riittää että lapset ovat onnellisia ja hyväkäytöksisiä ja hampaat harjataan kunnolla. Kaiken muun voi tehdä vähän sinne päin :) Välillä skarpataan ja toisinaan ei.
T. Kirjat vieläkin päällystämättä
Onko ihan pakko kuunnella kaikkea tuota? Lapsella kannattaa olla ruoka-ajat, että saa jonkun rytmin elämäänsä ja saa ehkäistyä nälkäkiukkuja. Ja voi olla lapsella haastava päiväkoti- ja kouluruokailu, jos elää sushilla, eikä ole tottunut lihapulliin ja perunamuusiin, mutta täydellisiä vanhempia ei ole. Mieti, mikä sopii omalle perheelle, ja toimi sen mukaan. On ihan oma valinta, kuinka paljon syyllistyy. Toki kannattaa muistaa, että joku ohje voi olla järkevä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa en jaksanut lukea tätä mutta mä oon ollut just sellainen äiti kun olen hyväksi nähnyt ja käyttänyt arkijärkeä lasten kanssa. Ihan järkeviltä nuo kaksi vaikuttaa (3v ja 8v), isommasta nyt jo enemmän voi sanoa tietenkin.
Ainiin. Olen ollut neuvolaterkkana töissä. Nykyään tosin opiskelen onneksi uutta alaa, en jaksanut sitäkään kun vanhemmat on nykyääb niin paineissa kaikesta ja tosi monella on todella heikko itsetunto, joka näkyy sitten siinä ettei jskalleta tehdä elämästä oman näköistä.
Miksiköhän ne on niin paineissa? Koska joka suunnasta vaaditaan täydellisyyttä.
Miksiköhän niillä on niin heikko itsetunto? Koska haukutaan ja syyllistetään.
Meillä on nyt ensimmäinen äitisukupolvi, joka pitää ensimmäisen kerran vastasyntynyttä sylissään sellaisen itse saatuaan. Ennen - vielä 1980-luvun alussa - oli ihan tavallista, että eri-ikäiset lapset leikkivät keskenään tai että vauvan syntyessä isompi lapsi jäi hoidosta kotiin. Enää niin ei ole, varhaiskasvatuksen nimissä lasten pitäisi ehdottomasti olla samanikäisten kanssa samassa ryhmässä, ei kotona äidin ja vauvan kanssa. Joskus 70-luvulla oli tavallista, että 13v naapurintyttö hoiti tunnin tai pari muutaman kuukauden ikäistä, enää sellaista ei saa tapahtua. Ja ennen nuoret näkivät, miten vauvan kanssa ollaan, miten vaippoja vaihdetaan tai syötetään itsemuusattua banaania. Enää näin ei ole: vauvat kuuluvat vain tietynikäisten elämään. Isosisko vahtimassa pikkuveljeä on sama kuin lapsityövoiman hyväksikäyttö ja lasu.
Siksi meillä on ap:n kaltaisia äitejä, joilla ei ole aavistustakaan siitä, miten lapsen kanssa olla ja miten maalaisjärkeä käyttää. Lapsesta on todella tullut luxukäsilaukun korvike instakuvissa eli soma, mutta herkästi sohvannurkkaan unohtuva.
Ei ap:lta kukaan muu vaadi mitään paitsi se vauva.
Ihmiset eivät vain pysty olemaan arvostelematta. Harvoin kukaan nyt suoraan töksäyttää, mutta kyllähän sellaisesta vihjailevasta sivulauseesta voi jo ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa en jaksanut lukea tätä mutta mä oon ollut just sellainen äiti kun olen hyväksi nähnyt ja käyttänyt arkijärkeä lasten kanssa. Ihan järkeviltä nuo kaksi vaikuttaa (3v ja 8v), isommasta nyt jo enemmän voi sanoa tietenkin.
Ainiin. Olen ollut neuvolaterkkana töissä. Nykyään tosin opiskelen onneksi uutta alaa, en jaksanut sitäkään kun vanhemmat on nykyääb niin paineissa kaikesta ja tosi monella on todella heikko itsetunto, joka näkyy sitten siinä ettei jskalleta tehdä elämästä oman näköistä.
Miksiköhän ne on niin paineissa? Koska joka suunnasta vaaditaan täydellisyyttä.
Miksiköhän niillä on niin heikko itsetunto? Koska haukutaan ja syyllistetään.
No itse en vaan niistä vaatimuksista ole välittänyt yhtään. Ihan sama minulle.
Ja varmaan sen takia kukaan ei ole uskaltanut mitään naputtaakaan kun ovat nähneet ettei minua voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipiteet. Tai varmaan joskus jotain onkin "kauhistellut", kuten miten isä on jäänyt molemmilla kerroilla vanhempainvapaalle 6kk eteenpäin. Se ei vaan liikuta minua yhtään.
Ja äidin pitää tukea isän isäksi kasvamista ja vahvistaa isän isyyttä. Mies saa näköjään perseil*lä melkein miten haluaa, koska sillä on vain vaikeuksia kasvaa isyyteen, ja äidin tulee tukee sitä isyyttä (eli hoitaa vaikka vauva yksin ja sietää miehen baarivillitys).
Ja äidin pitää tukea lapsen suhdetta isovanhempiin, vaikka miten anoppi kohtelisi miniäänsä huonosti. Täydellinen äiti nielee sen ja kannustaa lapsen ja mummun suhdetta ja tapaa anoppiaan monta kertaa viikossa.
Vain äidin pitää olla täydellinen, muut asiaan jotenkin liittyvät saavat olla mitä haluavat.