Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko täällä muita joiden kouluttautuminen on kaatunut huonoon kielipäähän vaikka esim. matemaattisten aineiden opiskelu on ollut helppoa?

Vierailija
04.03.2019 |

Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.

Kommentit (98)

Vierailija
1/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja nyt olen työtön

ap

Vierailija
2/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla meni koko lukio päin peetä koska oli vielä vaikeaa teini-ikää päällä. Pääsin kuitenkin yliopistoon keskittymällä kunnolla pääsykokeisiin. Minut valittiin sitten "toissijaiseen vaihtoehtooni" joka oli tietojenkäsittelyoppi parhaiten pääsykokeissa menestyneiden kiintiössä, eli todistukset ei vaikuttaneet lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kirjoitin 90-luvun lopulla englannista I- ja ruotsista B (äikkä oli L), ylioppilaaksi pääsin siis kompensaatiopisteillä, kun reaalistakin tuli E. Olen hankkinut myöhemmin yliopistokoulutuksen ja selvinnyt yliopiston pakollisista kielten kursseista läpi.

Vierailija
4/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös siihen aikaankin ollut valintakoekiintiöitä, joissa ei huomioida ylioppilastodistusta, vaan pelkät pääsykokeet? Helposti kai noilla taidoilla olisi teknilliselle tai luonnontieteiden puolelle päässyt opiskelemaan.

Vierailija
5/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihan mutta lähellä oli. Kävin joskus 90-luvulla lukiota ja en selvinnyt ensimmäisen vuoden englannista enkä ruotsista. Ma/Fy/Ke oli kymppejä kaikki kurssit. Menin sitten ammattikouluun ja sen jälkeen AMK:hon jossa luin Insinööriksi. Sitten luin työn ohessa FM:ksi pääaineena fysiikka ja sivuaineena matematiikka. Aikaa meni tuon 1v pidempään, mutta olen samassa lopputuloksessa mihin alunperin pyrin. Joskin lisänä tuli Insinöörin ja asentajan paperit. Nyt olen tehnyt Insinöörin töitä jo pitkään.

Vierailija
6/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikös siihen aikaankin ollut valintakoekiintiöitä, joissa ei huomioida ylioppilastodistusta, vaan pelkät pääsykokeet? Helposti kai noilla taidoilla olisi teknilliselle tai luonnontieteiden puolelle päässyt opiskelemaan.

Itse asiassa en edes tiedä. Tuon aikainen opinojenohjaus oli niin surkeaa. 

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakolliset kielten (ruotsi) kurssit pääsee suhteellisen helposti läpi, kun päntätä sanaston, kieliopista niin väliä, kunhan termit jotenkin hallussa.

Englanti onneksi itselleni helppo, vaikken pidäkään kielipäätäni hyvänä, sitä kuitenkin on esillä kaikkialla.

Vierailija
8/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ihan mutta lähellä oli. Kävin joskus 90-luvulla lukiota ja en selvinnyt ensimmäisen vuoden englannista enkä ruotsista. Ma/Fy/Ke oli kymppejä kaikki kurssit. Menin sitten ammattikouluun ja sen jälkeen AMK:hon jossa luin Insinööriksi. Sitten luin työn ohessa FM:ksi pääaineena fysiikka ja sivuaineena matematiikka. Aikaa meni tuon 1v pidempään, mutta olen samassa lopputuloksessa mihin alunperin pyrin. Joskin lisänä tuli Insinöörin ja asentajan paperit. Nyt olen tehnyt Insinöörin töitä jo pitkään.

Hienoa! Miten selvisit niistä yliopiston pakollisista kielistä?

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ne esim. yliopisto-opintoihin liittyvät pakolliset kieliopinnot pääsee läpi vaikka olisi miten huono kielipää. Ei niissä tarvi kauheasti mitään osata, jotta läpi pääsee. Itse en osaa englantia enkä ruotsia käytännössä ollenkaan, ja silti olen suoriutuntu läpi noista pakollisista kieliopinnoista.

Vierailija
10/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset kielten (ruotsi) kurssit pääsee suhteellisen helposti läpi, kun päntätä sanaston, kieliopista niin väliä, kunhan termit jotenkin hallussa.

Englanti onneksi itselleni helppo, vaikken pidäkään kielipäätäni hyvänä, sitä kuitenkin on esillä kaikkialla.

No ei ollut helppoa. Esim. kuuntelun ymmärtäminen oli itselleni tosi vaikeaa. Nykyään kyllä ymmärrän esim. englantia jo paljon paremmin kun sitä kuulee kaikkialla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisätään vielä, että yritin kyllä opistoasteen koulutusta mutta se kaatui ruotsin  pakolliseen kurssiin ensimmäisenä vuonna jota en yllätys yllätys läpäissyt.

ap

Vierailija
12/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla toisinpäin. matikasta en suoriudu, koska en osaa mutta kielet on hauskoja ja niitä opiskelen mielelläni. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

mulla toisinpäin. matikasta en suoriudu, koska en osaa mutta kielet on hauskoja ja niitä opiskelen mielelläni. 

muistelen, että meillä on ollut jopa pääminsteri joka ei edes kirjoittanut matematiikkaa joten noin päin se tuskin on mikään ongelma

Vierailija
14/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin amk:n kielikurssit pääsee kohtuu helposti läpi vaikkei oo kielipäätä. Lukiossa enkku 7 ja ruotsi 6, 2 amk tutkintoo ja niissä kielistä arvosanoja 4 ja 5.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä menin päin pelkoja suorittaessani yliopistossa pakollista englannin suullista kurssia: kävin samanaikaisesti ja vapaaehtoisesti iltaisin kesäyliopiston englannin puhekurssia. Pakostakin sitä jotain oppi ja rohkaistui aukaisemaan suunsa.

T. 3

Vierailija
16/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä nuo korkeakoulujen pakolliset kielikurssit on pyritty niin suunnittelemaan, että ei kenenkään valmistuminen omalle alalle niistä jää kiinni. Eli niistä pääsee varsin helpolla läpi.

Itselläni oli se tilanne, että en ollut koskaan opiskellut ruotsia mennessäni yliopistoon, koska vanhempieni työn takia oli asuttu ulkomailla yläaste- ja lukioikäni. Ja jopa minä pääsin läpi silti pakollisista ruotsin opinnoista, vain lainaamalla kirjastosta jotain ruotsin alkeisoppikirjoja ja opettelemalla sieltä perusteet. Kerroin tästä tilanteestani kurssin vetäjälle ja hän heti alkuun sanoi että ei ole tarkoitus että tästä kenenkään opinnot kiinni jää, jos vähänkään osoittaa kiinnostusta edes yrittää.

Vierailija
17/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin amk:n kielikurssit pääsee kohtuu helposti läpi vaikkei oo kielipäätä. Lukiossa enkku 7 ja ruotsi 6, 2 amk tutkintoo ja niissä kielistä arvosanoja 4 ja 5.

Oliskohan niin, että nykyään sitä vaatimustasoa on laskettu. Hyvä juttu niille jotka opiskelevat nyt eivätkä silloin 90- luvun alussa.

Vierailija
18/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ole muita joilla olisi sama kohtalo jatko-opintojen suheen?

ap

Vierailija
19/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

> Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.

Älä valehtele! Kirjoitin noin samaan aikaan. Sain L:n matikasta. Lähetin hakemuksen matiikkaa opiskelemaan, ja pääsin sisälle ainoastaan sen L:n perusteella; se riitti. En kuitenkaan mennyt matikkaa lukemaan.

Vierailija
20/98 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ysärillä lukioluokallani oli heppua, jolle ns STEMit oli kuin tyhjää vaan, aina kympit kokeista ja kirjoituksista "lähes täydet pisteet" (tuolloin fyke oli osa reaalia). Mutta ne kielet, enkku 6 ja ruotsin takia joutui tuplaamaan tokan vuoden, taisi saada kummastakin A:n.

Tänään hän on tekniikan tohtori, ja erittäin intohimoinen pakkoruotsin vastustaja. Enkkua puhuu pahemmin kuin rallikuskit, mutta onneksi ymmärtää sitä hyvin ja dokut puhtaaksikirjoittaa joku muu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kolme