Perustulo paransi hyvinvointia, vähensi stressiä ja kokeilun tuloksiin ollaan pettyneitä. Parantunut hyvinvointiko on pettymys?

Suomalaiseen mielenlaatuun ei sovi se että joku saisi rahaa ilman nöyryytystä tai puurtamista.

Ilmainen raha parantaa hyvinvointia? No yllätys. Kelpais minullekin ilmainen raha taikaseinästä.

Vierailija kirjoitti:

Ilmainen raha parantaa hyvinvointia? No yllätys. Kelpais minullekin ilmainen raha taikaseinästä.

Kerrotko miten perustulo on "ilmaista rahaa taikaseinästä" kun vertailukohtana käytetään nykyisiä sosiaalietuuksia?

Toki tämä aikuisten kuukausiraha vähentää stressiä, on selvää, että jokainen ihminen huolehtii, mikäli toimeentulo on epävarmaa. Nyt on vaan kyse siitä, että miten tuo toimeentulo hankitaan, lähtökohtaisesti olisi tietysti toivottavaa, että jokainen vastaisi toimeentulostaan itse. Mikäli ei siihen pysty, länsimaisessa yhteiskunnassa autetaan. Ja avun pitäisi mielestäni olla väliaikaista, nämä elämäntapatyöttömät saavat nähdä edes sen verran vaivaa, että hakevat etuuksia, vaikkeivat työtä hakisikaan, eivätkä reissaa kuukausitulon turvin maailmalla. 

Vierailija kirjoitti:

Toki tämä aikuisten kuukausiraha vähentää stressiä, on selvää, että jokainen ihminen huolehtii, mikäli toimeentulo on epävarmaa. Nyt on vaan kyse siitä, että miten tuo toimeentulo hankitaan, lähtökohtaisesti olisi tietysti toivottavaa, että jokainen vastaisi toimeentulostaan itse. Mikäli ei siihen pysty, länsimaisessa yhteiskunnassa autetaan. Ja avun pitäisi mielestäni olla väliaikaista, nämä elämäntapatyöttömät saavat nähdä edes sen verran vaivaa, että hakevat etuuksia, vaikkeivat työtä hakisikaan, eivätkä reissaa kuukausitulon turvin maailmalla. 

Ainoa juttu vain, että mitä vaivallollisempaa etuuksien hakeminen on, sitä kalliimmaksi se yhteiskunnalle loppupeleissä tulee. FAKTA! Luin joskus uutisen, että vaikka Suomessa maksetaankin paljon sosiaalietuuksia, niin silti joka vuosi jätetään hakematta jopa satojen miljoonien edestä etuuksia, joihin ihmiset olisivat oikeutettuja.

https://yle.fi/uutiset/3-8447134

<em>Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"</em>

Nyt taisi tulla kovaa tavaraa näille kaikkein heikoimmassa asemassa olevien haukkujille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmainen raha parantaa hyvinvointia? No yllätys. Kelpais minullekin ilmainen raha taikaseinästä.

Kerrotko miten perustulo on "ilmaista rahaa taikaseinästä" kun vertailukohtana käytetään nykyisiä sosiaalietuuksia?

En ole tuo, jolta kysyt, mutta kyllä se mun mielestä on periaatteellisesti eri asia. Nykyisessä järjestelmässä ihminen joutuu kohtaamaan sen tosi asian, että yleensä rahan saamisen eteen edellytetään yhteiskunnassa jotain ponnisteluja kuitenkin. Se, että tilille tippuu automaattisesti rahaa tekemättä mitään, on hyvin poikkeuksellista.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Ilmainen raha parantaa hyvinvointia? No yllätys. Kelpais minullekin ilmainen raha taikaseinästä.

Pitäiskö mitata sitä stressiä myös maksajilta? Mitä käy kun veroprosentteja hilataan ylös ja joutuu tienaamaan ne rahat näille stressittömille...

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiseen mielenlaatuun ei sovi se että joku saisi rahaa ilman nöyryytystä tai puurtamista.

Kerrotko missä yhteiskunnassa sitten ihminen voi saada tuosta noin vaan rahaa, ihan mitään puurtamista tai mitään?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni perustulokokeilun tulokset eivät ole ollenkaan pettymys. Paljon enemmänhän siinä hyvää kuitenkin oli kuin huonoa. Perustulokokeilu ei käytännössä lisännyt työllisyyttä, mutta eipä se sitä vähentänytkään. Olisihan sitä voinut odottaa sellaistakin, että työllisyys putoaa reippaasti, kun entistä useammalla ihmisellä olisi voinut olla mahdollisuus jäädä kotisohvalle makaamaan.

Ja sillekkö ei todellakaan anneta mitään arvoa, että ihmisten hyvinvointi parani ja stressi väheni? Sekö ei merkitse mitään, että hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat vähemmän sairaanhoitopalveluja, jotka kustannetaan valtion varoilla? Eli se on tuosta selvää säästöä valtiolle. Lisäksi jos ihminen sairastaa, niin miten sellaisen ihmisen kuvitellaan olevan työkykyinen veronmaksaja?

Maksaahan nykyinen sosiaaliturvamallikin kaikkine etuuksineen. Ei niitä nykyisiä etuuksiakaan taikaseinästä tai aarrearkusta makseta, vaan valtion verokertymästä. Lisäksi perusturva poistaisi nykyiseen sosiaaliturvasysteemiin liittyvän byrokratiaviidakon, jonka kustannuksia valtiolle voi vain arvailla. Sekin toisi siis yhdessä lisääntyneen hyvinvoinnin kanssa säästöjä valtiolle.

Perustulokokeilu ei täyttänyt kaikkia sille asetettuja odotuksia, mutta mielestäni kokeilussa jäätiin silti selvästi voiton puolelle. En todellakaan voi ymmärtää monien ihmisten kitinää siitä, miksi perustulo olisi tuolla perusteella jotenkin huono juttu. En nimittäin mitenkään näe, miten perustulo tulisi tuolla perusteella yhteiskunnalle kalliiksi tai jotenkin ongelmaksi. Sen sijaan se vaikuttaa selvästi paremmalta kuin nykyinen sosiaaliturvamalli.

Teksti vilisee virheitä.

1) Työttömyys ei oikein voinut lisääntyä kun kokeiluryhmään oli valittu vain työttömiä. Kokeilun tarkoituksena oli testata lisääkö perustulo työn vastaanottamisen kannusteita.

2) Kokeilussa perustulon (reilu 500 euroa) sai kaikkien muiden tukien päälle, eikä se vähentänyt muita tukia. Tietenkin tämä vähentää stressia ja on ns. mukavaa, mutta tämä ei olisi todellisuus edes oikean mallin kanssa.

3) Ihmisten ilmoittamasta olotilan paranemisesta ei voi vetää johtopäätöksiä sairastuneisuuden määrään.

4) Yksikään kaavaillusta perustulomallista ei poistaisi kaikkia tarveharkintaisia tukia, joten käytännössä sama byrokratia säilyisi (asumistuki ja toimeentulotuki tarvittaisiin)

5) Perustulo tulee kalliiksi, se on se syy miksi siihen ei olla vielä siirrytty

6) Perustulokokeilussa ei testattu ollenkaan maksajien (työssä käyvien) suhtautumista siihen, ei sitä että onko maksuhalukkuutta toisen sohvalle makaamiseen ja jäisikö työssäkäyviä pois töistä jos perustulo otettaisiin käyttöön

7) Perustulossa on pakko olla joku takaisinkytkentä joka pakottaa ihmiset töihin, koska perustulo maksetaan työssäkäynnistä syntyneen lisäarvon verottamisesta. Jos kukaan ei käy töissä, ei ole mistä tukea maksetaan.

8) Omasta mielestäni on epäoikeudenmukaista, että terveillä ja työkykyisillä on syntymäoikeus toisten ihmisten (työssä käyvien) rahoihin ilman mitään vastikkeellisuutta. Asumisperusteinen sosiaaliturva on käytössä vain aniharvassa maassa. Tämä voitaisiin muuttaa esim. työperustaiseksi, kuten se useimmissa maissa on. Tämä olisi ainakin reilua, että ensin pitäisi tehdä töitä että pääsee nauttiman järjestelmän turvasta, eikä se mahdollista siirtymistä lapsilisisiltä perustulolle ja sitten eläkkeelle.

Itsemurhat laski mutta, työllisyys ei noussut = perustulo ei toimi.

Perustulon tarkoitus on vapauttaa ihmisten energiaa työn, vapaaehtoistyön tai muun yhteishyvän hakemiseen/tekemiseen.

En ymmärrä, miksi vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä pitää potkia entistä enemmän, tai miksi heidän pitäisi olla vielä entistä nöyrempiä.

Toimeentulon aneleminen eri luukuilta ja paperiviidakosta selviäminen vie kaiken energian ja ihmisarvon.

Järjestelmä on luotu niin että rahat kiertävät jatkuvasti taskusta taskuun eikä lisää rahaa synny tyhjästä elleivät pankit päätä sitä lisätä kirtoon. On kuitenkin niitä jotka jäävät tämän systeemin ulkopuolelle ja siksi kolmas taho siirtää rahaa niiden taskuista joilla se katsoo olevan ylimääräistä niiden tastuun joilla sitä ei ole jotta nämä osattomatkin voisi olla osa tätä taskusta taskuun -systeemiä. Tehdäkseen "töitä" tarvitsee työpaikan. Ilman työpaikkaa ei ole töitäkään. Tottahan toki pitkäaikaistyötön joka on sieltä vaikeimmin työllistettävästä päästä ei ala taikaiskusta tekemään samantien töitä kun raha kolahtaa tilille. Tehdäkseen töitä tarvitsee sen työpaikan. Työllistyminen on pitkäaikainen prisessi jossa työpaikoista kilpaillaan muiden työhakijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömälle työllistyminen voi kestää useita vuosia. Nyt saaduissa tuloksissa nähtiin vain että yhden ensimmäisen vuoden aikana kokeilu tuotti ainoastaan hyvinvointia ja terveyttä, mutta ei työllistänyt yliluonnolisin voimin.

Perustulon pitäisi olla 1200 €, jotta se oikeasti voisi korvata kaikki muut tuet.

Jos jollain on tuon lähellä oleva palkka, niin hänellä on liian pieni palkka. Se on eri juttu.

Samat ihmiset saavat tälläkin hetkellä saman ilmaisen rahan sosiaalietuuksina.

Systeemin yksinkertaistaminen toisi valtiolle säästöjä ja vapauttaisi näiden ihmisten aikaa ja energiaa kuntoutumiseen ja työllistymiseen kaavakkaiden täyttämisen ja toimittamisen ja rahahuolien murehtimisen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

5) Perustulo tulee kalliiksi, se on se syy miksi siihen ei olla vielä siirrytty

Mikä tahansa uusi systeemi vaatii vaivaa ja rahaa vähintäänkin alussa, mutta ei se tällainenkaan oikein toimi että vanhan päälle lätkitään vaan uutta. Sellainenhan tämä nykyinen systeemi on, valtava kyhätty himmeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni perustulokokeilun tulokset eivät ole ollenkaan pettymys. Paljon enemmänhän siinä hyvää kuitenkin oli kuin huonoa. Perustulokokeilu ei käytännössä lisännyt työllisyyttä, mutta eipä se sitä vähentänytkään. Olisihan sitä voinut odottaa sellaistakin, että työllisyys putoaa reippaasti, kun entistä useammalla ihmisellä olisi voinut olla mahdollisuus jäädä kotisohvalle makaamaan.

Ja sillekkö ei todellakaan anneta mitään arvoa, että ihmisten hyvinvointi parani ja stressi väheni? Sekö ei merkitse mitään, että hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat vähemmän sairaanhoitopalveluja, jotka kustannetaan valtion varoilla? Eli se on tuosta selvää säästöä valtiolle. Lisäksi jos ihminen sairastaa, niin miten sellaisen ihmisen kuvitellaan olevan työkykyinen veronmaksaja?

Maksaahan nykyinen sosiaaliturvamallikin kaikkine etuuksineen. Ei niitä nykyisiä etuuksiakaan taikaseinästä tai aarrearkusta makseta, vaan valtion verokertymästä. Lisäksi perusturva poistaisi nykyiseen sosiaaliturvasysteemiin liittyvän byrokratiaviidakon, jonka kustannuksia valtiolle voi vain arvailla. Sekin toisi siis yhdessä lisääntyneen hyvinvoinnin kanssa säästöjä valtiolle.

Perustulokokeilu ei täyttänyt kaikkia sille asetettuja odotuksia, mutta mielestäni kokeilussa jäätiin silti selvästi voiton puolelle. En todellakaan voi ymmärtää monien ihmisten kitinää siitä, miksi perustulo olisi tuolla perusteella jotenkin huono juttu. En nimittäin mitenkään näe, miten perustulo tulisi tuolla perusteella yhteiskunnalle kalliiksi tai jotenkin ongelmaksi. Sen sijaan se vaikuttaa selvästi paremmalta kuin nykyinen sosiaaliturvamalli.

Teksti vilisee virheitä.

1) Työttömyys ei oikein voinut lisääntyä kun kokeiluryhmään oli valittu vain työttömiä. Kokeilun tarkoituksena oli testata lisääkö perustulo työn vastaanottamisen kannusteita.

2) Kokeilussa perustulon (reilu 500 euroa) sai kaikkien muiden tukien päälle, eikä se vähentänyt muita tukia. Tietenkin tämä vähentää stressia ja on ns. mukavaa, mutta tämä ei olisi todellisuus edes oikean mallin kanssa.

3) Ihmisten ilmoittamasta olotilan paranemisesta ei voi vetää johtopäätöksiä sairastuneisuuden määrään.

4) Yksikään kaavaillusta perustulomallista ei poistaisi kaikkia tarveharkintaisia tukia, joten käytännössä sama byrokratia säilyisi (asumistuki ja toimeentulotuki tarvittaisiin)

5) Perustulo tulee kalliiksi, se on se syy miksi siihen ei olla vielä siirrytty

6) Perustulokokeilussa ei testattu ollenkaan maksajien (työssä käyvien) suhtautumista siihen, ei sitä että onko maksuhalukkuutta toisen sohvalle makaamiseen ja jäisikö työssäkäyviä pois töistä jos perustulo otettaisiin käyttöön

7) Perustulossa on pakko olla joku takaisinkytkentä joka pakottaa ihmiset töihin, koska perustulo maksetaan työssäkäynnistä syntyneen lisäarvon verottamisesta. Jos kukaan ei käy töissä, ei ole mistä tukea maksetaan.

8) Omasta mielestäni on epäoikeudenmukaista, että terveillä ja työkykyisillä on syntymäoikeus toisten ihmisten (työssä käyvien) rahoihin ilman mitään vastikkeellisuutta. Asumisperusteinen sosiaaliturva on käytössä vain aniharvassa maassa. Tämä voitaisiin muuttaa esim. työperustaiseksi, kuten se useimmissa maissa on. Tämä olisi ainakin reilua, että ensin pitäisi tehdä töitä että pääsee nauttiman järjestelmän turvasta, eikä se mahdollista siirtymistä lapsilisisiltä perustulolle ja sitten eläkkeelle.

Ratkaisu on, että yhdessä perustulon kanssa kehitellään erilaisia minimipalkkalakeja ja sääntöjä työelämään. Nostaan työelämässä varsinkin pienimmät palkat sellaiselle tasolle, että taloudellinen nettohyöty työelämässä on aina selvästi enemmän, kuin mitä pelkkä perustulo on. Tuskin kovin moni haluaisi vaihtaa esim. jotain selvästi yli 2000 tai 3000 euron kuukausipalkalla saamaansa elintasoa muutaman sadan euron perustuloon.

Niin ja perustulossa on myös se hyöty, että jos ihmisellä on edes jonkinlainen taloudellinen turva, niin sekin todennäköisesti lisää kotimaisen kulutuksen kasvua. Kaikki kotimainen kulutus taas tuo lisää rahaa valtion yhteiseen kassaan, olkoon se vaikka pienikin kulutus. Kun sitä tarpeeksi moni tekee, niin yhteissumma on jo paljon isompi. Nykyisin pahimmassa köyhyysloukussa olevista useimmat eivät käytä rahaa kotimaiseen kulutukseen pakollisten menojen jälkeen ollenkaan, kun ei heillä kertakaikkiaan ole mahdollisuuksia siihen.

Ahne ja itsekäs rskaväki varastaa rehellisen tuöväen tadkusta, vaikkakaan ei suoraan vaan valtion ja verotuksen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni perustulokokeilun tulokset eivät ole ollenkaan pettymys. Paljon enemmänhän siinä hyvää kuitenkin oli kuin huonoa. Perustulokokeilu ei käytännössä lisännyt työllisyyttä, mutta eipä se sitä vähentänytkään. Olisihan sitä voinut odottaa sellaistakin, että työllisyys putoaa reippaasti, kun entistä useammalla ihmisellä olisi voinut olla mahdollisuus jäädä kotisohvalle makaamaan.

Ja sillekkö ei todellakaan anneta mitään arvoa, että ihmisten hyvinvointi parani ja stressi väheni? Sekö ei merkitse mitään, että hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat vähemmän sairaanhoitopalveluja, jotka kustannetaan valtion varoilla? Eli se on tuosta selvää säästöä valtiolle. Lisäksi jos ihminen sairastaa, niin miten sellaisen ihmisen kuvitellaan olevan työkykyinen veronmaksaja?

Maksaahan nykyinen sosiaaliturvamallikin kaikkine etuuksineen. Ei niitä nykyisiä etuuksiakaan taikaseinästä tai aarrearkusta makseta, vaan valtion verokertymästä. Lisäksi perusturva poistaisi nykyiseen sosiaaliturvasysteemiin liittyvän byrokratiaviidakon, jonka kustannuksia valtiolle voi vain arvailla. Sekin toisi siis yhdessä lisääntyneen hyvinvoinnin kanssa säästöjä valtiolle.

Perustulokokeilu ei täyttänyt kaikkia sille asetettuja odotuksia, mutta mielestäni kokeilussa jäätiin silti selvästi voiton puolelle. En todellakaan voi ymmärtää monien ihmisten kitinää siitä, miksi perustulo olisi tuolla perusteella jotenkin huono juttu. En nimittäin mitenkään näe, miten perustulo tulisi tuolla perusteella yhteiskunnalle kalliiksi tai jotenkin ongelmaksi. Sen sijaan se vaikuttaa selvästi paremmalta kuin nykyinen sosiaaliturvamalli.

Teksti vilisee virheitä.

1) Työttömyys ei oikein voinut lisääntyä kun kokeiluryhmään oli valittu vain työttömiä. Kokeilun tarkoituksena oli testata lisääkö perustulo työn vastaanottamisen kannusteita.

2) Kokeilussa perustulon (reilu 500 euroa) sai kaikkien muiden tukien päälle, eikä se vähentänyt muita tukia. Tietenkin tämä vähentää stressia ja on ns. mukavaa, mutta tämä ei olisi todellisuus edes oikean mallin kanssa.

3) Ihmisten ilmoittamasta olotilan paranemisesta ei voi vetää johtopäätöksiä sairastuneisuuden määrään.

4) Yksikään kaavaillusta perustulomallista ei poistaisi kaikkia tarveharkintaisia tukia, joten käytännössä sama byrokratia säilyisi (asumistuki ja toimeentulotuki tarvittaisiin)

5) Perustulo tulee kalliiksi, se on se syy miksi siihen ei olla vielä siirrytty

6) Perustulokokeilussa ei testattu ollenkaan maksajien (työssä käyvien) suhtautumista siihen, ei sitä että onko maksuhalukkuutta toisen sohvalle makaamiseen ja jäisikö työssäkäyviä pois töistä jos perustulo otettaisiin käyttöön

7) Perustulossa on pakko olla joku takaisinkytkentä joka pakottaa ihmiset töihin, koska perustulo maksetaan työssäkäynnistä syntyneen lisäarvon verottamisesta. Jos kukaan ei käy töissä, ei ole mistä tukea maksetaan.

8) Omasta mielestäni on epäoikeudenmukaista, että terveillä ja työkykyisillä on syntymäoikeus toisten ihmisten (työssä käyvien) rahoihin ilman mitään vastikkeellisuutta. Asumisperusteinen sosiaaliturva on käytössä vain aniharvassa maassa. Tämä voitaisiin muuttaa esim. työperustaiseksi, kuten se useimmissa maissa on. Tämä olisi ainakin reilua, että ensin pitäisi tehdä töitä että pääsee nauttiman järjestelmän turvasta, eikä se mahdollista siirtymistä lapsilisisiltä perustulolle ja sitten eläkkeelle.

Ratkaisu on, että yhdessä perustulon kanssa kehitellään erilaisia minimipalkkalakeja ja sääntöjä työelämään. Nostaan työelämässä varsinkin pienimmät palkat sellaiselle tasolle, että taloudellinen nettohyöty työelämässä on aina selvästi enemmän, kuin mitä pelkkä perustulo on. Tuskin kovin moni haluaisi vaihtaa esim. jotain selvästi yli 2000 tai 3000 euron kuukausipalkalla saamaansa elintasoa muutaman sadan euron perustuloon.

Niin ja perustulossa on myös se hyöty, että jos ihmisellä on edes jonkinlainen taloudellinen turva, niin sekin todennäköisesti lisää kotimaisen kulutuksen kasvua. Kaikki kotimainen kulutus taas tuo lisää rahaa valtion yhteiseen kassaan, olkoon se vaikka pienikin kulutus. Kun sitä tarpeeksi moni tekee, niin yhteissumma on jo paljon isompi. Nykyisin pahimmassa köyhyysloukussa olevista useimmat eivät käytä rahaa kotimaiseen kulutukseen pakollisten menojen jälkeen ollenkaan, kun ei heillä kertakaikkiaan ole mahdollisuuksia siihen.

Minä kyllä hyväksyn sen perustulon, mutta sen summan tulee olla pienempi kuin alin mahdollinen palkka jotta työtön ei jäisk tuilla notkumaan ja työnteko olisi kannattavampaa. Tällähetkellä alinta palkkaa saa nollatunti soppareista.

Vierailija kirjoitti:

Toki tämä aikuisten kuukausiraha vähentää stressiä, on selvää, että jokainen ihminen huolehtii, mikäli toimeentulo on epävarmaa. Nyt on vaan kyse siitä, että miten tuo toimeentulo hankitaan, lähtökohtaisesti olisi tietysti toivottavaa, että jokainen vastaisi toimeentulostaan itse. Mikäli ei siihen pysty, länsimaisessa yhteiskunnassa autetaan. Ja avun pitäisi mielestäni olla väliaikaista, nämä elämäntapatyöttömät saavat nähdä edes sen verran vaivaa, että hakevat etuuksia, vaikkeivat työtä hakisikaan, eivätkä reissaa kuukausitulon turvin maailmalla. 

Puuttuisin viimeiseen lauseeseen. Miten sinä siitä työnhakemisen "vaivasta" hyödyt ja yhteiskunta? En ollenkaan kannata mitään isoja vastikkeettomia etuuksia kenellekään ihan siitä syystä että siihen ei ole varaa, mutta ihmetyttää tuollainen rankaisumentaliteetti. 

Kuka ihmeen taikuri reissaa alle 600 eurolla kuussa maailmalla jos täällä on kämppä josta pitää maksaa vuokra tai vastike?  Ja miten se edelleenkään on sinulta pois missä aikaansa viettää jos saa saman summan rahaa? Itse reissasin kerran työttömänä kaksi viikkoa kun sain perinnön. Kauheaa. Ihan samaa ihmiset tekevät ansiosidonnaisillaan eikä kukaan puutu siihen. Tuttavani on miehisellä duunarialalla ja on ihan tahallaan osan vuodesta työtön ja reissailee minkä ehtii.

Lähtökohtaisesti olisi toivottavaa että äitis oli väliaikainen.