Voisitko seurustella täysin rahattoman, aikuisen miehen kanssa?
Eli oletusarvona se, että sinulla itselläsi olisi asiat kunnossa ja sinulla olisi varaa harrastaa, käydä ulkona silloin tällöin syömässä, poiketa kahvilassa kahvilla halutessasi jne. Mies ei voisi tehdä näistä mitään ilman sinun panostustasi asiaan.
Miehen tilanne olisi myös jo vuosia ollut samanlainen, tulevaisuus täysin hämärän peitossa.
Kommentit (327)
Tapasin joku vuosi sitten miehen, ikää hänellä n 40v. Minulle selvisi muutaman tapaamisen jälkeen, että mies on elellyt n 10v työttömyyskorvauksella, jättänyt aikanaan opintonsa kesken ja tehnyt sitä sun tätä lyhyitä pätkiä.. Alkoholilla on ollut osuutta asiaan ja pitkäaikaisen parisuhteen päättyminen on vaikuttanut myös.
Miehen vanhemmat auttoivat miestä rahallisesti. Miehellä ei ollut rahaa kahvilakäynteihin, oletti aina että joku tarjoaa ravintolassa yms. Kalsarikännikaljoihin löytyi aina rahaa. Lopetin yhteydenpidon, kysesssä kuitenkin aikuinen terve mies, joten ei kiitos.
En mä. Mulla on hyvin toimeentuleva mies, joten elämäntyyli muuttuisi huomattavasti huonompaan suuntaan.
Tietenkin voisin, miksi en voisi? En ole mikään loisiva pyryharakka jonka elämän tärkeimpiä arvoja aito rakkaus ei olisi. Rahaa saa aina, hyviä miehiä ei juuri koskaan.
En voisi. En ole niin hyvätuloinen, että minulla olisi varaa koko ajan kustantaa kahden ihmisen elämä, matkat, harrastukset, ulkona syömiset, elokuvat jne. Ja jos emme voisi tehdä niitä yhdessä, niin mitä me sitten tekisimme? En tarkoita että joka paikkaan pitää mennä yhdessä, mutta aika ohueksi yhdessäolo jäisi, jos tavattaisiin vain sen rahattoman ihmisen luona ja vietettäisiin siellä aikaa.
Vaikeaa. Tykkään matkustella. Ei oikein rahat riitä kustantamaan sitä määrää.
En koska arvostan ihmistä jolla kanttia hoitaa asiansa hyvin.
Vaikka olisi sairaus kyseessä, niin en silti voisi olla kiinnostunut varattomasta
Vierailija kirjoitti:
Eli oletusarvona se, että sinulla itselläsi olisi asiat kunnossa ja sinulla olisi varaa harrastaa, käydä ulkona silloin tällöin syömässä, poiketa kahvilassa kahvilla halutessasi jne. Mies ei voisi tehdä näistä mitään ilman sinun panostustasi asiaan.
Miehen tilanne olisi myös jo vuosia ollut samanlainen, tulevaisuus täysin hämärän peitossa.
En todellakaan vois seurustella,kertoo miehestä ettei ole osannut asioita järjestää.
Yritin. Olihan se hetken ihan kivaa. Käytiin piknikeillä puistossa, kävelemässä, laitettiin ruokaa yhdessä jommankumman kotona, tosin mä maksoin ne ruoanlaittovermeet jos halusin jotain vähänkään "extraa". Saunottiin (mun luona), puhuttiin, harrastettiin paljon seksiä.
Mutta tulevaisuutta ei voitu suunnitella lainkaan. En voinut nähdä yhteenmuuttoa mahdollisuutena, kun sitten toinen ei olisi saanut mun tulojen takia asumistukea -> sanoi, ettei voi sitten osallistua asumiskuluihin. Aina mentiin mun autolla, kun hänellä ei ollut. Tai mihin me oltais edes menty, kun mitään ei voitu tehdä, kun mihinkään ei ollut hänellä rahaa. Jos oltais saatu lapsia, niin mä ne olisin joutunut maksamaan. Sen miehen elättämisen lisäksi.
Kuten joku jo edellä totesikin, en mä kahden edestä tienaa kuitenkaa. Raha ei tuo onnea, mutta helpottaa. Mä en saa palkkaani helpolla, niin haluan sitten kyllä nauttiakin siitä mitä sillä rahalla saa, enkä vain antaa toiselle helpompaa elämää ja itse laskea elintasoani liikaa. Onhan se itsekästä, mutta koin myös, että mies oli ihan omilla valinnoillaan syypää rahattomuuteensa.
Vierailija kirjoitti:
En koska arvostan ihmistä jolla kanttia hoitaa asiansa hyvin.
Vaikka olisi sairaus kyseessä, niin en silti voisi olla kiinnostunut varattomasta
Sairas on hoitanut asiansa huonosti, koska on sairastunut? Tiedätkö millaista on elää jatkuvan kivun ja lääkäreiden vähättelyn kanssa?
Mikä se syy olisi että mies eläisi noin? Alkoholismi, mielenterveysongelmat, niin paljon velkaa ulosotossa ettei töissä käynnissä ole enää järkeä?
Kyllä se olisi noloa, että itse ostan joskus vaatteita, take away kahvia, asioita mistä vaan tykkään. Vaikka miestä ei häiritsisi, niin mua haittaisi että en halua myötätunnosta köyhillä yhtä paljon.
Tämä on tosi vaikea asia, jos koko seurustelusuhde pitäisi arvottaa rahalla.
Mutta luulen, että jos miehellä ei ole koskaan rahaa mihinkään, taustalla on myös syyt, minkä takia sitä rahaa ei ole. Jos on opiskelija, joka kieltäytyy periaatteesta ottamasta opintolainaa mutta kitkuttaa jotenkin eteenpäin niin hän kuitenkin tekee jotain.
Jos taas kyseessä on sairaus joka estää, niin en aloittaisi seurustelua sellaisen kanssa koska en tiedä missä häneen edes tutustuisin.
Jos rahaa ei ole, koska sen menee johonkin (viinaan, uhkapeleihin - tai ulosottoon koska on aiemmin mennyt viinaan ja uhkapeleihin) niin sen olen jo kokeillut. En halua joutua maksamaan nykyisiä törpöttelyjä enkä niitä menneitäkään, koska en ole edes sitä hauskaa päässyt kokemaan.
Hyvin vaikea nähdä itseäni seurustelemassa rahattoman miehen kanssa.
Seurustelen nyt täysin rahattoman miehen kanssa. Yrittäjä joka ei ole saanut toimeksiantoja vähään aikaan ja puoli vuotta palkatta on vienyt säästöt.
Mutta toivon että tilanne kohenee pian.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se syy olisi että mies eläisi noin? Alkoholismi, mielenterveysongelmat, niin paljon velkaa ulosotossa ettei töissä käynnissä ole enää järkeä?
Tai sekin että töitä ei vain saa ja sijoituksia ei vain ole siunaantunut. Onhan noita täysin ymmärrettäviä syitä, ellei ole kultalusikka suussa syntynyt.
No itse en käy ravintolissa kahviloissa tai muuallakaan mikä vaatisi rahaa. Olettaen että mies kuitenkin pärjäisi normaalielämässä omilla rahoillaan, voisin hyvin seurustella jos hän ei vaatisi minua käyttämään omia rahojani häneen. Perhettä en kuitenkaan hänen kanssaan perustaisi.
Hyvinkin, en ole kulutuskeskeinen tyyppi, ja rahani riittävät kyllä kahdellekin, jos toinenkin on säästeliäs luonne.
Tuskin olisi mitään yhteistä sellaisen henkilön kanssa. Sosioekonominen tausta ja koulutustausta olisi todennäköisesti aivan liian erilainen. (Itse korkeasti koulutettu ja korkeatuloinen mies.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se syy olisi että mies eläisi noin? Alkoholismi, mielenterveysongelmat, niin paljon velkaa ulosotossa ettei töissä käynnissä ole enää järkeä?
Tai sekin että töitä ei vain saa ja sijoituksia ei vain ole siunaantunut. Onhan noita täysin ymmärrettäviä syitä, ellei ole kultalusikka suussa syntynyt.
Ei kukaan ole koko elämäänsä työtön ilman että siihen on joku syy. Yleensä joku noista edellä mainituista.
Tuskin voisin seurustella, ei rahan kulutuksen takia, koska ilmaiseksi tai liki-ilmaiseksi voi tehdä paljonkin kivoja asioita, vaan lähinnä siksi, ettei minuun vetoa tuollainen elintapa nimenomaan pysyvänä tilana. Jokaisen pitäisi pyrkiä edes kustantamaan oman elämänsä edes jossain määrin, edes yrittämään.