Elämänhalu vuosien varrella laskenut niin ettei välitä oikein enää mistään.
Olen tehnyt aina parhaani mukaan, 20 vuotiaana oli vielä innostusta ja innokkuutta. Nykyaikana tapahtuu niin paljon ja maailma muuttunut sellaiseen suuntaan joka ei yhtään miellytä ja kaikki aina rahasta kiinni. Tämä jatkuva karsiminen ja säästäminen on tehnyt meidän maailmasta todella yksitoikkoinen ja tylsää.
Jotenkin haaveilen siitä että eläisi 50-80 luvulla, oli paljon enemmän yhteisöllisyyttä ja tekemistä.
Elämältäni puuttuu se että iltapäivisin lähdetään ulos tai että on kohtuuhintainen mielekäs harrastus. Helsingissäkin kaikki on keskustassa keskitetty, ei vain millään jaksa ottaa aina 2 bussia että pääsisi kuntosalille, ostoksille tai muuhun. Muuten vain kaikki on niin kylmä modernista, harma ja nihkeetä. Ei ole oikein mitään tyydyttävää.
Tekemistä kyllä on mutta kaikki on niin jättisummien takana tai työn takana.
Haluaisin vain toimivan ja kivan arjen.
Kommentit (2)
Luovuus ja elämänilo ei ole rahasta kiinni! Et voi syyttää köyhyyttä kaikesta.
Voit lainata kirjastosta oikeita kirjoja ja lukea niitä.
Pääkaupunkiseudulla on monia yhdistyksiä ja vertaisryhmiä, mikä ongelmasi onkaan.
Käy edes kävelyllä, aivot saa happea.
No onko pakko asua jossain Helsingissä? Muuta pöndelle. Viisi askelta omasta kuistista ja pääset järvelle soutamaan/uimaan tai metsään vaeltamaan. Eikä maksa mitään. Taatusti toimivampaa kuin jokin kuntosali. Ja maalle pääsee kyllä ihan ilman merkittävää varallisuuttakin. Jatkuvasti tarjolla edullisia vuokra-asuntoja, toisin kuin pääkaupunkiseudulla.