Noin 35-vuotiaana sinkuksi jääneet

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Eipä tunnu paljon vientiä olevan, tuon ikäinen nainen on jo vanha ja saman ikäluokan miehet ottavat mielummin nuoremman naisen

^Siis ainakaan minulle ei ole ollut yhtään mitään tarjolla enää. Yksin olen saanut olla niin kotimaassa kuin matkoillakin ulkomailla (ainakin ns. länsimaissa).

T. Edellinen

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Miehet on sikoja jos ei edes kotoa tule hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tunnu paljon vientiä olevan, tuon ikäinen nainen on jo vanha ja saman ikäluokan miehet ottavat mielummin nuoremman naisen

Noin se menee. Muistan, kun olin vielä sarjakuvia lueskeleva lapsenomainen ja -kasvoinen teini, niin miehet tulivat iskemään innokkaasti ja voukuttelin kuin hunaja mehiläisiä heitä. Ei tosin moinen kiinnostanut tuolloin, kun olin emotionaalisesti aivan lapsi ja ihastunut pop-tähteen ja ajatuskin jostain limailusta jonkun miehen kanssa oli kuvottava. Nyt aikuisena kelpaisi minulle seura ja seksikin kiinnostaisi, mutta minäpä en enää kiinnosta ketään. Surkuhupaisaa.

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Siis olet piilossa maailmalta ja ihmettelet kun kukaan ota kontaktia?? Mistä näitä tulee....

Kyllä minulla on ollut kovastikin vientiä, mutta pitää olla netissä. Ne kummajaiset siellä oppii kyllä tunnistamaan... Eronneet, joilla on pieniä lapsia, eivät taida oikein olla baareissa. Suomessa ei ruokakaupoissa paljon jutella.

Onpa masentavia vastauksia :( eli 35 ja yli on jo täysin toivoton tilanne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Miehet on sikoja jos ei edes kotoa tule hakemaan.

Kun olin teini, niin miehet tulivat kadulla iskemään, huutelivat perääni ja pyytämään autoonsa kyytiin (toki kieltäydyin). Aikuisena miehiä ei voisi ainakaan kadulla seurani vähempää kiinnostaa nähtävästi. :) Teininä riitti se, että kävelin kadulla, niin olisin saanut seuraa - nykyään on vähän eri meininki, vaikka olen samanpainoinen ja samoissa mitoissa kuin teininäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Siis olet piilossa maailmalta ja ihmettelet kun kukaan ota kontaktia?? Mistä näitä tulee....

Vielä 2000-luvun alussa miehet tulivat ihan ulkona kadulla tai junassa/ratikassa ym. juttelemaan ja ottivat kontaktia selvästi. Ilmeisesti olen liian vanha heille nykyään, kun eivät enää tee aloitteita.

Ei ikä, mutta ne pennut, asui kotona tai ei,  ehdoton turn off.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulla on ollut kovastikin vientiä, mutta pitää olla netissä. Ne kummajaiset siellä oppii kyllä tunnistamaan... Eronneet, joilla on pieniä lapsia, eivät taida oikein olla baareissa. Suomessa ei ruokakaupoissa paljon jutella.

Netissä...eli missä siellä? Koen hieman epätoivoiseksi mennä tyrkyttämään itseään nettiin. Tosimies iskisi kyllä naisen kadultakin(?). Mua jotenkin ärsyttää ajatus sellaisesta, ettå joku netistä löytämäni ei olisi kadulla kohdatessaan uskaltanut tulla juttelemaan minulle.

No, minua ei ole tultu koskaan iskemään kadulla, toki seuran saaminen oli kuitenkin helpompaa nuorempana. Mutta aika paskaa seuraa sekin oli, joka ei olisi muille kelvannut. Nyt olen 36 ja en ole viiteen vuoteen seurustellut.

Oho, ihan eri kokemus. Tosin liikunkin aktiivisesti ihmisten ilmoilla, kesällä oli hyviä terassipäiviä jne. Enkä käy ryyppäämässä siis, ja toisaalta se on ihan hyvä mittari miehellekin, että osaa käydä esim. baareissa juomatta humalaan... Ne ohitan.

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

"en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään."

"mutta minkäs teet?"

Et kai ole tosissasi!? Aikuinen nainen ja kuvittelet jonkun prinssin valkealla ratsulla saapuvan sinut kotoa hakemaan. Ei sinua kukaan tule iskemään jos kukaan ei edes tiedä sinun olevan olemassa.

Opetelkaa edes vastaamaan vastavuoroisesti miesten viesteihin. Ei minua kiinnosta jutella jos nainen vastailee todella nihkeästi osoittamatta minkäänlaista vastavuoroisuutta vetäen jotain yli-ikäisen pissisprinsessan roolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulla on ollut kovastikin vientiä, mutta pitää olla netissä. Ne kummajaiset siellä oppii kyllä tunnistamaan... Eronneet, joilla on pieniä lapsia, eivät taida oikein olla baareissa. Suomessa ei ruokakaupoissa paljon jutella.

Netissä...eli missä siellä? Koen hieman epätoivoiseksi mennä tyrkyttämään itseään nettiin. Tosimies iskisi kyllä naisen kadultakin(?). Mua jotenkin ärsyttää ajatus sellaisesta, ettå joku netistä löytämäni ei olisi kadulla kohdatessaan uskaltanut tulla juttelemaan minulle.

. Tosimies? Etkö itse voi olla "tosinainen" ja tehdä aloitetta sinua kiinnostavan miehen kohdalla? Miksi se on miehen vastuulla?

Toki voithan sinä sitä tosimiestä ja hänen aloitettaan odotella vaikka maailman tappiin, eihän se minulta ole pois, mutta itse suosin aktiivisempaa otetta ja olen hyväksynyt elämän realiteetit esim. ikäni suhteen... Jos jotain haluaa niin pitää itsekin vähän yrittää, kuten tässä yllä on todettu, ei ne miehet enää niin vaan lähesty samalla tavalla kuin nuoria naisia, niin se vaan menee. Enkä halua menettää kenties hyvää miestä vain odottamalla että voi kun se tajuaisi tulla juttelee... En ole kokenut menettäväni mitään olemalla itse se keskusteln aloittaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Miehet on sikoja jos ei edes kotoa tule hakemaan.

Kun olin teini, niin miehet tulivat kadulla iskemään, huutelivat perääni ja pyytämään autoonsa kyytiin (toki kieltäydyin). Aikuisena miehiä ei voisi ainakaan kadulla seurani vähempää kiinnostaa nähtävästi. :) Teininä riitti se, että kävelin kadulla, niin olisin saanut seuraa - nykyään on vähän eri meininki, vaikka olen samanpainoinen ja samoissa mitoissa kuin teininäkin.

Tuskin ne teinityttöjen perään huutelevat kiimasilmäiset miehet on ikinä sellaista mitä kukaan nainen elämäänsä haluaa. Vaikea kuvitella miten ikinä tuollaisesta löytyisi rakkautta ja kunnollinen parisuhde.

Hei, mä löysin elämänkumppanini vasta 34-vuotiaana, että tuskin nyt on kaikki menetetty. lin ikävuodet 226-34 sinkkuna buffetissa, ja sitten kun mieheni löysin, niin sen jälkeen hänen kanssaan nyt jo neljättä vuotta. Samoin tiedän monta jotka ovat jättäneet miehensä/vaimonsa kun ovat tuossa iässä löytäneet uuden.

Älä ajattele että voi kamalaa, JÄIN sinkuksi, vaan että nyt olen sinkku. Jo tuo ajatusmalli, että sinussa on jotain vikaa kun olet JÄÄNYT sinkuksi ERON jälkeen on omiaan luotaantyöntämään henkilöitä jotka eivät epätoivoisuudesta viehäty. Ja teille jotka teiniaikoja kaipailette voin sanoa, että

Teinitytöllä on "ihailijoita" 10-100 vuotiassa, kun taas velikymppisellä se ikähaarukka ei ole noin iso. 

Tämän lisäksi teineillä jotka tykkäävät teineistä on se teini-ikä meneillään, jolloin testaillaan omia iskureploja, ja laajennetaan tuttavapiiri' ja kerätään kokemuksia, jolloin he saavat siis toisiltaan myös enemmän huomiota. PLUS kyllä ne setät jotka teinityttöjä vanhempina vokottelevat jopa ihan kadulla, tietävät että nämä ovat niin nuoria, vaikka sinusta olisikin tuntunut että naiseuttasi tässä ihaillaan kun olet niin nainen, niin tosiasiassa nämä setät huutelevat juuri siksi kun et osaa puolustaa itseäsi kuin aikuinen vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin hieman sitä vanhempana (38-vuotiaana) sinkuksi ja olen vieläkin sen näköinen, että kaupassa kysytään henkkarit, jos olisin ostamassa alkoholijuomia (tosin harvoinpa niitä ostan). En ole saanut yhtäkään deittipyyntöä eroni jälkeen, tosin en käytä Tinderiä, nettideittisivustoja tai käy baareissa, eikä edes Facebookissa lue sinkkuudestani mitään. Siltikään kukaan mies ei ole kertaakaan edes yrittänyt mitään tai tullut selvästi kiinnostuneen oloisena juttusille. Minulla ei ole toki mitään sormuksiakaan. Onhan se hieman masentavaa, mutta minkäs teet? :)

Siis olet piilossa maailmalta ja ihmettelet kun kukaan ota kontaktia?? Mistä näitä tulee....

Vielä 2000-luvun alussa miehet tulivat ihan ulkona kadulla tai junassa/ratikassa ym. juttelemaan ja ottivat kontaktia selvästi. Ilmeisesti olen liian vanha heille nykyään, kun eivät enää tee aloitteita.

Onneksi sinä voit aina tehdä aloitteen. 1800-luku meni jo. Vai onko sinusta creepyä mennä juttelemaan toiselle jossain junassa. Miltä luulet normaalista miehestä tuntuvan metoo vuonna?