Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä, jotka eivät katso silmiin ollenkaan?
Exäni oli sellainen ja ajattelen ssen johtuvan siitä, että oli niin epärehellinen. Mitä muita syitä voi olla?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Joss tuoo psykiatriaa tuosta vähään kehittyisi niiin varmaan tämääkin ongelma ratkeisi.
Onn katsottuu peiliin ei olee siiitä kyse. Kyseee on ihan yhteiiskunnan kehittymisesstä ja vastuuunkannosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tunnen ainakin itseni. En vain kykene katsomaan toisia silmiin. Ja ei kyllä varmasti johdu epärehellisyydestä. Mulla on lapsuudessa diagnosoitu neurologinen häiriö. Ehkä sillä on jotain tekemistä asian kanssa.
Ei uskalla luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Silmiin katsominen on liian voimakas kokemus toisesta ihmisestä.
Minun ex oli myös. Katse kiersi ja kaarsi, ei vahingossakaan katsonut ketään silmiin, ei edes kasvoihin. Muutenkin kiemurteli ja vääntelehti jos joutui puhumaan, minunkin kanssani!
Oli kyllä muutenkin kummallinen. Siksipä juuri ex.
Tunnen kymmeniä. Itsekin olen sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei uskalla luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Silmiin katsominen on liian voimakas kokemus toisesta ihmisestä.
Tämä on hyvä vastaus!
Minä. Usein huomaan, etten katsonut häntä silmiin lainkaan. '
Toisaalta joskus olen huomannut vaivautuvani,jos joku katsoo intensiivisesti silmiin. Tuijottaa..tai ainakin se tunne tulee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei uskalla luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Silmiin katsominen on liian voimakas kokemus toisesta ihmisestä.
Niiin no jooo. Enn kyllä tokikaan kyllä usko enäää tässsä vaiheessa ollenkaaan ihmissuhteiiisiin. Sinällään joku hoitoo varmaaan voisi olla. Kyllä uskoon hyvyyteeenkin. Ei se kylllä helppoa ole.
Mä en yleensä katso asiakkaita silmiin, katson heihin päin, mut tavallaan ohi.
En vain halua nähdä heitä, epärehellinen en ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Juuri sama!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Keksin juuri, että voisinkin alkaa katsomaan melkein silmiin ja seurata enemmän suuta. Ratkaisee minun ongeman liian informaation saamisesta silmien perusteella. Olen liian ujo näkemään liikaa kaikista ihmisistä, joten silmiin katsomisen voisin jättää jatkossa vain hyvin läheisiin tilanteisiin harvojen läheisten ihmisten kanssa.
Joskus ahdistaa katsoa silmiin koska alan helposti keskittymään vain siihen että tuijota toisen silmiä XD ja silloin varmasti meistä kummastakin tuntuu ahdistavalta XD Jos on hyvä menevä keskustelu meneillään niin silloin olen rennommin ja katson normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos korjaan otsikkoa siten, että puhutan nyt ihan lähisuhteista, eikä vieraista ihmisistä, niin vastaatteko samoin? ap., joka tarkoitti siis lähisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
En tiedä miksi suoraan silmiin tuijottaminen keskusteltaessa tuntuu myös minusta hankalalta. Joillakin ihmisillä on tapana katsoa niin tiiviisti silmiin kokoajan. Itselle tulee tunne että pakko vetää henkeä ja katsoa välillä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi suoraan silmiin tuijottaminen keskusteltaessa tuntuu myös minusta hankalalta. Joillakin ihmisillä on tapana katsoa niin tiiviisti silmiin kokoajan. Itselle tulee tunne että pakko vetää henkeä ja katsoa välillä muualle.
Itse tuijotan vaikka 15 minuuttia silloin, kun kuuntelen, mutta kun oma vuoro on puhua, en pysty katsomaan ollenkaan. Ajattelen kaiketi, ettei minulla ole mitään järkevää sanomista ja näkisin sen keskustelukumppanin silmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Muttta toiisaaalta 40 reaktiookynnys o n jo vähäään paatunutt.
Joss tuoo psykiatriaa tuosta vähään kehittyisi niiin varmaan tämääkin ongelma ratkeisi.