Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä, jotka eivät katso silmiin ollenkaan?
Exäni oli sellainen ja ajattelen ssen johtuvan siitä, että oli niin epärehellinen. Mitä muita syitä voi olla?
Kommentit (90)
Mä tiedän vaan itseni ja syy on se etten mä uskalla, koska mä en pidä mun kasvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Muttta toiisaaalta 40 reaktiookynnys o n jo vähäään paatunutt.
Siiinä voikkin ilmetä omituiisuuden piirre jo on 3 ihmiistä ja aiikuinen ihmiinen reagoii yliammmpuvalla omituisella tavallla niin ehkää sittä voii vetää joitakin johtopääätöksiää tai sittten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Muttta toiisaaalta 40 reaktiookynnys o n jo vähäään paatunutt.
Siiinä voikkin ilmetä omituiisuuden piirre jo on 3 ihmiistä ja aiikuinen ihmiinen reagoii yliammmpuvalla omituisella tavallla niin ehkää sittä voii vetää joitakin johtopääätöksiää tai sittten ei.
Joss siis reaktioo kohdentuuu toiseen henkilöön 3 henkilöää ikäänkuin hallveksien.
Arvasin et täällä on outoa porukkaa..
No itse en sellaisen kanssa kauaa keskustelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sellainen ja kesällä just luin sen liittyvän aivojen toimintaan eli joku diagnoosi mitä en nyt muista. Saattoi olla joku autismin muoto
Ei halua nähdä itseään toisten silmin, heijastella omaa epätäydellisyyttään ja puutteitaan. Ei jaksa sitä ihmisten välistä hierarkia-leikkiä tai ylenkatsetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Muttta toiisaaalta 40 reaktiookynnys o n jo vähäään paatunutt.
Kannattaa varmaan korjata näppäimistösi, tuosta kirjoitusoksennuksesta ei saa mitään selvää.
Lapsena ja nuorena minulle oli katsekontakti suorastaan mahdoton.
Olen oppinut kestämään vuosien myötä,
mutta helposti katseeni harhailee, jos en keskity siihen.
Tunnen miehen, jolla on sama probleemi, ukko yrittää parhaansa, mutta silmät vain pyörivät päässä.
Uskaltaisikohan vinkata, että katsoisi hieman ohi, niin näyttäisi luontevammalta?
Jos joskus tapaa ihmisen, jolla on oikein pistävä tuijotus, tulee minulle edelleenkin vaikeuksia.
Katsekontaktin vaikeus kuului muuten aspergerin syndrooman tavallisiin oireisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asperger-henkilöillä yleinen piirre, joillain tosin päinvastoin esiintyy juuri liian intensiivistä silmiin tuijotusta, mutta oman kokemuksen perusteella sanoisin, että tuo katsekontaktin välttely on yleisempää.
Minä en pysty katsomaan sellaisia ihmisiä, jotka koen epämiellyttäviksi lähestyä. Esim. itseään täynnä oleva appiukkoni, jonka jutut liittyvät hänen saavutuksiinsa saa aikaan myötähäpeän, jonka vuoksi en pysty häntä silmiin katsomaan. Toisaalta, tiedän myös että hän halveksii salaa minua ja tämä myös vaikuttaa. Yleisesti puhuen, huono itsetunto liittyy varmaan siihen ettei pysty katsomaan silmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä katson silmien sijaan rintoihin
siis naista.
Minä. Olen saanut paljon kuittailua siitä. Se tuntuu minusta ihan liian intiimiltä. Minulla ei ole asperger diagnoosia ja ihmettelen sitä todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tykännyt tuijottaa silmiin toista kun puhun ja ei.. en ole mitenkään epärehellinen ihminen olemassa. Tuo että sanoo jonkun olevan epärehellinen tuollaisen perusteella on sama kun sanoisi että ne jotka ei tykkää hiihtää ja lasketella on valehtevia paskoja kaksinaamaisia piruja
Vierailija kirjoitti:
Asperger-henkilöillä yleinen piirre, joillain tosin päinvastoin esiintyy juuri liian intensiivistä silmiin tuijotusta, mutta oman kokemuksen perusteella sanoisin, että tuo katsekontaktin välttely on yleisempää.
Oot selkeesti hyvin elälämkoulu psykologi from vauvafoorumi. Kyllä täällä onki tyhmää porukkaa. Se että on tiettyjä piirteitä mitä jotku tekee esim valehdellessaan eli katsoo muualle esim ei liity mitenkään siihen että kaikki jotka tekee niin on samanlaisia ja aina valehtelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Se silmiin tuijotus on kyllä hirveetä!
Parista ihmisestä on tullut oikein paniikkioireita tai ainakin jotain sinne päin kun ovat niin intensiivisesti tuijottaneet silmiin.
Toinen oli raskausajan diabeteksen hoitaja ja toinen eräs tuttavani. Ei sekään normaalia ole että tuijotetaan intensiivisesti silmiin koko keskustelun ajan. Puistattavaa. Siitä tilanteesta haluaa vaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni varmaan silmät pyörii päässä kun puhun ihmisten kanssa. Tulee jotenkin kiusallinen olo jos pälätän ja katsekontakti vain pysyy ja pysyy.. Näytän varmaan epärehelliseltä,mutta voivoi.
Silmistä näkee aika hyvin miten keskustelukumppani reagoi. Pelkäät hänen reaktiotaan pälätykseesi. Mitä jos hän ei olekaan kiinnostunut jutuistasi? Jos katsot keskustellessa silmiin, opit paremmaksi keskustelijaksi, koska näet, että mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät.
Itteee en edess muista miteen ihmiset silmilllä reagoivat. Sivuuusta näkee paljon jaa äänteen painoista. Silmäät tehelllisyyden nimissä kiinnosta siinä mielessä seen kuiteenkin osaa arvataa että varsiinkin nuorett feikkaavat paljonkin. 40 on sittten jo rehelllisempi.
Miksi kirjoitat noin? Tosi hankala lukea.
Vierailija kirjoitti:
Minä katson silmien sijaan rintoihin
siis naista.
Huomattu on ja aina mieti, et tajuatko, että kaikki huomaa sen. Olet nolo.
Olin tuollainen, katsoin ihmisiä silmiin vain silloin, kun he eivät katsoneet minuun. Sitten joskus teininä joku uusi tuttavuus kysyi, että miksen katso ikinä silmiin vaikka puhuisin ihmiselle, niin opettelin katsomaan.
Muutin omakotitalosta rivitaloalueelle. Kolmessa naapuritalossa on neljä miestä, jotka eivät vahingossakaan edes vilkaise kasvoihin päin, kun kohtaamme postilaatikoilla tai kadulla. Näitä kohtaamisia on päivittäin. Kohdatessa tervehdin aina. Meni pari vuotta, ennen kuin pari heistä alkoi murahtamaan jotain vastaan. Mutta aloitetta ei tee heistä kukaan. Yhden kanssa joudun hoitamaan muutamia yhteisiä asioita. Jututettaessa hän juttelee, mutta ei aloita koskaan puhumista itse ja tervehtiminenkin on tiukassa, vain silloin kun osumme nokatusten, Ei puhettakaan, että moikkaisi pihalta toiselle. Kaikilla on perhe ja vaimot. Vaimot yhtä näkymättömiä, paitsi yksi, hän on puhelias ja iloinen.
Tuskin ovat epärehellisiä. Ujoja ja arkoja vaan. Tuskin johtuu edes minusta, kun toimivat muidenkin kohtaamisissa noin. Mun vaimoa moinen käytös rassaa. Minua huvittaa. Täälläpäin, Keski-Suomea, tämä näyttää olevan yleisempää kuin muualla. Olen asunut ympäri Suomen eri paikkakunnilla ja en ole näin usein vastaavaan törmännyt. Kai ne pitää minua sietämättömänä häirikkönä.
Osa ihmisistä on vain tuollaisia.