Olen 24-vuotias nuori nainen, joka on vaimo ja kahden lapsen äiti. Suorastaan naurattaa suurin osa nuorista aikuisista :D

Ookoo :D

Se että sä olet lisääntynyt noin nuorena ei tee susta ikäisiäsi  fiksumpaa. Päinvastoin. Kaikki lapsettomat eivät tunne yksinäisyyttä eivätkä  kaikki halua lapsia riesakseen.

Kun tuosta vähän vanhenet ja elämänkokemusta karttuu, saattaa käydä niin, että opit ymmärtämään ihmisten haluavan elämältään hyvin erilaisia asioita.

Jos olisit oikeasti niin fiksu kuin luulet, et suhtautuisi toisiin ja heidän valintoihinsa naureskelen. Tuohan vasta lapsellista on, kuvitella olevansa parempi kuin muut ja luulla että elämä on vain omista valinnoista kiinni. Kyllä se elämä vielä opettaa ja jos ei opeta niin kurja kohtalohan se on noin mustavalkoiseen maailmaan jäädä.

Olen käytettävissä laastarisuhteeseen sitten kun eroatte.

M

PS lihomisvaraus

Mielummin tappaisin itseni kuin eläisin tuollaista kuvailemaasi elämää. Säälin kaltaisiasi ihmisiä.

Minullakin oli jo sinun ikäisenäsi kaksi lasta, ja myöhemmin vielä kolmaskin. Niinpä minusta sitten miehen jatkuvan uskottomuuden paljastuttua tulikin kolmen lapsen yksinhuoltaja. Olen monessa asiassa samaa mieltä kanssasi, kuten siitä että lasten rakkautta ei voita mikään. Elämänkokemus vain on opettanut suhtautumaan muiden ihmisten elämään ja valintoihin vähemmän mustavalkoisesti ja omahyväisesti.

Jos lapset tekisivät vanhempansa onnelliseksi ja autuaaksi, miksi meillä on ruuhkautunut lastensuojelu? viikottain saa lukea somesta, kuinka odotetaan lasten lähtevän äidilleen/isälleen jotta saadaan hermolomaa?

0/5.

Hmmm, vaikuttaa siltä että pakenet jotain ja etsit itseäsi.

"Mitä siitä loppujen lopuksi edes saa? Sekin vaikuttaa vain joltain pakenemiselta ja itsensä etsimiseltä". Mielestäni itsensä etsiminen on aika tärkeä juttu ihan jokaiselle ihmiselle. Kaikilla ei oli niin selkeitä määränpäitä ja jokaisella on oma tapansa yrittää löytää mitä elämältä haluaa. Eikö olisi vähän tyhmää että kaikki hankkisivat menisivät naimisiin nuorena hankkisi lapsia, kun moni liitto muutenkin päätyy eroon ja lapsetkin vaikeisiin uusperhekuvioihin? Ihmettelen myös miksi muiden elämänmeno kiinnostaa, oletko sittenkään niin tyytyväinen elämääsi kun mitä annat olettaa?

Toiset haluavat myös esimerkiksi kouluttautua ja rakentaa uraa ennen perheen perustamista. Lapset kun nyt on hyvä tehdä silloin kun taloudellinen tilanne on siihen hyvä. Yliopistoaikana on myös erittäin paljon bileitä ja monet lähtevät vaihto-opiskelemaan, jolloin pääsevät matkustelemaan ja näkemään maailmaa. Nuorena on hyvä tilaisuus lähteä kokeilemaan uusia asioita juuri matkustelun kautta, lapsia ehtii tehdä myöhemminkin. Mutta ethän sinä tätä ymmärrä.

Ja mitäs koet, että oot saavuttanut elämässä?. Opiskelut, työ? Ajatusmaailmas on ainaki naurettava.

Hyvä että olet tyytyväinen omiin valintoihisi, niin se kuuluu ollakin. Mutta se ei tarkoita että kaikki haluaisivat valita samoin. Minä olen tyytyväinen omiin valintoihini, ehdin elää perhe-elämää myöhemminkin jos haluan.

Muuten en kommentoi tätä selvästi provoa aloitusta, mutta pakko huomauttaa: siis matkailu saastuttaa, mutta lasten teko ei kuormita maapalloa? Mitä just luin?

Olen 20-vuotias nuori nainen, joka on opiskelija ja matkailee pari kertaa vuodessa ja jonka perhe on kaksi kissaa. Ihan koko aloitusta lukematta, koska trollihan se, suorastaan naurattaa, että voi olla niin yksinkertaisia ihmisiä, että heille sikiäminen on elämän suuri saavutus.

Huvittavaa, että paheksut lapsettomien matkustelua luonnonvarojen vuoksi, mutta itse olet tehnyt kaksi lasta. Mietipäs paljonko nämä kaksi lastasi kuormittaa luontoa ja tuhoaa luonnonvaroja elämänsä aikana.

Istu nyrkkiin. Ketään ei kiinnosta sun räkänokat ja kupan runtelema perhe-elämä.

Äh mikä monologi.

Ei muuta.

Tämä kuulostaa kyllä siltä, että ap yrittää vakuutella ennen kaikkea itseään siitä, että on tehnyt oikeita valintoja. Sellaista, joka on aidosti onnellinen ja kokee saavuttaneensa haluamansa päämäärät elämässään, ei kiinnosta muiden asiat noin paljon.