Aalto-yliopistoon pelkkiä ulkom. alkuperää olevia?

Suomalaiset taitaa laittaa rastin siihen kohtaan jossa sanotaan ettei nimeä saa julkaista.

ps. miten ihmeessä sana suomalainen on niin pitkä että se pitää lyhentää muotoon suomal. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset taitaa laittaa rastin siihen kohtaan jossa sanotaan ettei nimeä saa julkaista.

ps. miten ihmeessä sana suomalainen on niin pitkä että se pitää lyhentää muotoon suomal. 

Vanhempi sukupolvi tykkää lyhentää sanoja ihan kuin kirjaimet olisivat loppumassa internetistä kesken.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset taitaa laittaa rastin siihen kohtaan jossa sanotaan ettei nimeä saa julkaista.

ps. miten ihmeessä sana suomalainen on niin pitkä että se pitää lyhentää muotoon suomal. 

Eivät muuten laita. Kun katsoo listaa ja laskee nimet, niitä on lähes aina yhtä monta kuin sisäänotettuja. Aika harva kieltää nimensä.

Väite on tosi. Suurin osa nimistä on aasialaisia.

Taidat katsella englanninkielisten maisterivalintojen listoja. Niissä on isot määrät ulkomaisia hakijoita ja isot määrät otetaan sisään.

Tiedän monta Suomessa asuvaa opiskelijaa joilla on Kiinassa syntyneet vanhemmat ja kiinalainen sukunimi. Ihan suomalaisia ovat olleet 15 - 30 vuotta. Niissä kulttuureissa panostetaan koulutukseen, joskus vähän turhakin kovasti. Sama ilmiö on Kulosaaren englantiluokkien kokoonpanossa. 

Ihan suomenkielisiä katselin. Jäykääpä itse katsomassa. Erityisesti taidepuolen nimiä.

Ap.

Siis tarkoitat erillishakuja? Niiden nimilistat löytyvät ja siellä on - ihan kriteerien mukaisesti - myös ulkomaalaisia. Perustutkinto-opiskelijat ovat suomalaisia suurelta osin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan suomenkielisiä katselin. Jäykääpä itse katsomassa. Erityisesti taidepuolen nimiä.

Ap.

Taidepuoli on ollut jo vuosia aasialaisten hallussa. En oikein ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan suomenkielisiä katselin. Jäykääpä itse katsomassa. Erityisesti taidepuolen nimiä.

Ap.

Taidepuoli on ollut jo vuosia aasialaisten hallussa. En oikein ymmärrä.

Sakndinaavista ”muotoilua”.

Mistä ne nimet näkee? 

Kävin lataamassa autoa Otaniemen kirjaston parkkiksella vasta ja lähes pelkkiä ulkomaalaisia (ulkonäön perusteella) pyöri kampuksella.

Vierailija kirjoitti:

Kävin lataamassa autoa Otaniemen kirjaston parkkiksella vasta ja lähes pelkkiä ulkomaalaisia (ulkonäön perusteella) pyöri kampuksella.

Opetus on kesätauolla. Siellä kampuksella saattaa silti olla esimerkiksi konferensseja, ulkomaalaisille suunnattuja kesäkursseja tai muuta vastaavaa. Suomenkieliset opiskelijat ovat kesätöissä tai lomailemassa.

Sama se on Åbo Akademissakin. Varmaan 90% nimistä on jotain vinkuintialaisia.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa sisäänpäässeiden nimimistaa. Pelkkiä ulkom. alkuperää olevia nimiä. Suomal. nimiä ehkä 15 %. Eikä pointtini ole kuin se, että olemme me suomalaiset hyviä!!

Veikkaan, että katsot väärää listaa. Netistä löytyy vain huhtikuussa julkistettuja maisteriohjelmien valintatuloksia. Maisteriohjelmat on suunnattu niille, joilla on jo kandin tutkinto jostain muualta ja ne on kai ensisijaisesti suunnattu ulkomaalaisille, joten ei liene kovin ihmeellistä, että valituissa on paljon ulkomaalaisia.

Suomalaiset opiskelijat hakevat kandiohjelmiin, joista saa tietääkseni automaattisesti jatkaa maisteriohjelmaan. Kandiohjelmien valinnat on kerrottu opintopolussa, eivätkä nimilistat näytä olevan julkisia. Siksi suomalaisten valittujen nimet eivät näy netissä.

Kannattaa tutkia vähän tarkemmin ennen kuin alkaa panikoida vinoutuneista valinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lataamassa autoa Otaniemen kirjaston parkkiksella vasta ja lähes pelkkiä ulkomaalaisia (ulkonäön perusteella) pyöri kampuksella.

Opetus on kesätauolla. Siellä kampuksella saattaa silti olla esimerkiksi konferensseja, ulkomaalaisille suunnattuja kesäkursseja tai muuta vastaavaa. Suomenkieliset opiskelijat ovat kesätöissä tai lomailemassa.

Lisäksi voivat olla tohtoriopiskelijoita, tutkijoita tai muuta henkilökuntaa, eivät pelkästään perusopiskelijoita.

Maisterivalinnoissa on paljon ulkomaalaisia nimiä koska suomalaiset opisklijat useimmiten jatkavat suoraan oman alansa maisteriopinnoissa, joten heidän ei tarvitse erikseen hakea maisterivaiheessa. Kyllä siellä taiteenalallakin ovat suomalaiset opsikelijat enemmistönä, joskus suurempana, joskus pienempänä.

Miksi tulla muotoilupuolelle Suomeen Aasiasta. En tajua. Tähän pitäisi myös saada kiintiöt. Muutama paikka per vuosi muutenkin saatavilla.

Oon tuolla opiskellut ja tosiaan maisterivaiheen opinnot englanniksi (suomenkieliset opettajat joutui siis opettamaan englanniksi). Omassa opintosuuntauksessa oli tuolloin n. puolet suomenkielistä, loput aasiasta ja itäeuroopasta. Itse puhun sujuvasti, mutta kun osa noista luokkakavereista ei puhunut ymmärrettävää englantia niin kommunikointi jäi vähemmälle. Kandikursseja otin myös, ne oli suomeksi. Hyöty tuosta opiskelusta oli lähinnä se todistus, kukaan noista luokkakavereista ei Suomeen jäänyt, lähtivät jo opintojen loppuvaiheessa vetämään maailmalle. Suomea opiskelivat, mutta kun työskentely oli englanniksi ja asuivatkin omissa porukoissaan, niin missäpä sitä kieltä olis oppinut. Joku muistaakseni pyysi, että puhuttaisiin suomea hänelle. Osa myös myönsi ihan avoimesti, että tuli tänne vaan sen takia, että koulutus oli ilmaista. Haukkuivat säätä, ilmastoa ja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tulla muotoilupuolelle Suomeen Aasiasta. En tajua.

Koska ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tulla muotoilupuolelle Suomeen Aasiasta. En tajua. Tähän pitäisi myös saada kiintiöt. Muutama paikka per vuosi muutenkin saatavilla.

Aallon taiteen ja suunnittelun korkeakoulu on maailman top10-listalla 9. paras (listan laatimisperusteista voi toki olla erimieltä, minä olen, mutta niin listalla kumminkin lukee) ja se tarkoittaa sitä että koulun maine vetää, ja samoin vetää Suomen maine turvallisena ja hyvin toimivana maana (hämmästyttävän yleinen syy hakeutua tänne opiskelemaan). Lukukausimaksu Euroopan ulkopuolisille on 15 000 EUR/vuosi, joten ei enää ole kysymys ilmaisista opinnoistakaan.

Suomalaiset opiskelijat yleensä jatkavat oman alansa MA-ohjelmassa, eivätkä siis hae erikseen. Suomessa yliopistotason koulutusta on Lapin yliopistossa, ja lisäksi on kourallinen alan ammattikorkeakouluja. Näistä on jonkin verran hakijoita vuosittain, mutta Rovaniemen porukat yleensä jatkavat omassa yliopistossaan ja vain osa amk-opiskelijoista on kiinnostunut jatkamaan ainakaan heti yliopistossa - suomalaisia hakijoita ei siis ole mitenkään ylenmäärin tarjolla.

Useimmissa ohjelmissa otetaan vaitheleva määrä uusia MA-opiskelijoita, usein maksimissaan saman verran kuin on jatkavia, ja lisäksi on tietenkin jonkin verran maisteriohjelmia, joiden alla ei ole kandiohjelmaa, vaan niihin tulee sitten pelkästään haun perusteella opiskleijoita, ja osa niistä on suunnattu suoraan ulkomaalaisille opiskelijoille.