Mies viikonloppuna töissä vaikka kerroin olevani väsynyt ja tarvitsevani lepoa?

Käytkö sinä myös töissä vai miksi viikonlopulla on niin suuri merkitys?

Vierailija kirjoitti:

Käytkö sinä myös töissä vai miksi viikonlopulla on niin suuri merkitys?

En, vaan sillä on merkitys että ne ovat viikosta ainoat päivät milloin saataisiin molemmat lepoa.

Ja jos mies on töissä, joissa on vuorot, niin ei sieltä töistä voi jäädä pois noin vain.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos mies on töissä, joissa on vuorot, niin ei sieltä töistä voi jäädä pois noin vain.

Ei ole vuorotyötä, saa siis mennä viikonloppuna jos itse haluaa.

Ymmärrän aloittajaa. Olen itsekin ollut samassa tilanteessa, tosin jos mies olisi ollut illalla kotona, olisin painunut ajoissa nukkumaan ja nukkunut univelkaa pois. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä radalle.

Etkö voisi pyytää jotain ystävääsi (esim. se jonka kanssa eilen olit ulkona) seuraksi kotiin? Tai jotain muuta apua? Onko mummoa kummia siskoa, joka voisi katsoa vauvaa tai viedä vaunuissa ulos? Naapuri? Pyydä apua ajoissa, mulla tuo tilanne johti avioeroon. Mies oli yksityisyrittäjä, joka ei ollut iltaisinkaan koskaan kotona, ei viikonloppuna, ei jouluna eikä juhannuksena. Olin niin poikki etten nähnyt muuta ulospääsyä.

Itse ainakin mieluusti auttaisin.

Miten jaksoit käydä illalla ulkona jos olit niin väsynyt? Eikö tuon ajan olisi voinut käyttää nukkumiseen, mies kun kuitenkin oli lapsen kanssa kotona?

Onko mies siis aina töissä, arkena ja kolme viikonloppua kuukaudessa? Vai pelkästään ne viikonloput? Jos on kotona vain 1 vkl/kk niin onhan se tosi vähän, ja raskasta sinulle.

Kun olet kaksin vauvan kanssa, kannattaa kyllä tehdä jotain joka päivä. Paljon on paikkoja, kerhoja, leikkipuistoja ym minne voitte mennä. Vaihtelu virkistää molempia ja saat aikuista seuraa.

Väsymys on kamalaa, mutta sisällä nököttäminen ei vähennä väsymystä, päin vastoin alkaa tuntua että seinät kaatuu päälle ja ajatukset kiertää kehää. Ulos vaan joka päivä, raitis ilma ja maisemanvaihdos tekee hyvää. Lapsikin turhautuu ja tylsistyy jos olette aina vain sisällä kotona, nukkuu paremmin jos saa liikkua ulkona ja tutkia uusia paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa. Olen itsekin ollut samassa tilanteessa, tosin jos mies olisi ollut illalla kotona, olisin painunut ajoissa nukkumaan ja nukkunut univelkaa pois. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä radalle.

Etkö voisi pyytää jotain ystävääsi (esim. se jonka kanssa eilen olit ulkona) seuraksi kotiin? Tai jotain muuta apua? Onko mummoa kummia siskoa, joka voisi katsoa vauvaa tai viedä vaunuissa ulos? Naapuri? Pyydä apua ajoissa, mulla tuo tilanne johti avioeroon. Mies oli yksityisyrittäjä, joka ei ollut iltaisinkaan koskaan kotona, ei viikonloppuna, ei jouluna eikä juhannuksena. Olin niin poikki etten nähnyt muuta ulospääsyä.

Itse ainakin mieluusti auttaisin.

Juu siis en ollut itse missään juhlimassa, en todellakaan jaksaisi. Oltiin ulkona kävelemässä ja juttelemassa. Ja no, mummit on lähellä, mutta ei heille ole oikein aikaa, eikä tää ystäväkään pysty kun hänellä töitä paljon ja tänäänkin muita menoja. Että mies on ainoa nyt joka voisi auttaa...ap

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa. Olen itsekin ollut samassa tilanteessa, tosin jos mies olisi ollut illalla kotona, olisin painunut ajoissa nukkumaan ja nukkunut univelkaa pois. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä radalle.

Etkö voisi pyytää jotain ystävääsi (esim. se jonka kanssa eilen olit ulkona) seuraksi kotiin? Tai jotain muuta apua? Onko mummoa kummia siskoa, joka voisi katsoa vauvaa tai viedä vaunuissa ulos? Naapuri? Pyydä apua ajoissa, mulla tuo tilanne johti avioeroon. Mies oli yksityisyrittäjä, joka ei ollut iltaisinkaan koskaan kotona, ei viikonloppuna, ei jouluna eikä juhannuksena. Olin niin poikki etten nähnyt muuta ulospääsyä.

Itse ainakin mieluusti auttaisin.

Kuulostan varmasti kylmältä paskiaiselta, mutta minä en auttaisi. Miesten on tajuttava, että lapset eivät hoidu kenen tahansa kiltin, hyväntahtoisen ja uhrautuvan naisen takia. Miksi apuun harkita pappaa tai veljeä vaan mummoa tai siskoa?

Minulla oli tällainen ystävä joka samaan aikaa halusi miehen tienaavan mahdollisimman paljon rahaa ja niinpä tämä uraohjus myös teki tulosta ja koko lähipiiri pomppi miehen työkiireiden takia. Ei ole mitään pahaa keskittyä työhönsä, mutta perhe ei voi pyöriä muoden ilmaisella työpanoksella. Jos tekee joka viikonloppu ylitöitä, on varmasti varaa hankkia palveluita.

Vierailija kirjoitti:

Miten jaksoit käydä illalla ulkona jos olit niin väsynyt? Eikö tuon ajan olisi voinut käyttää nukkumiseen, mies kun kuitenkin oli lapsen kanssa kotona?

En tarkoittanut ulkona olemista mitään ryyppäämisiä, vaan olimme kävelyllä...joka auttoi ainakin siksi aikaa kunnes piti lähteä juurikin sinne nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsi, joka juuri oppinut liikkumaan paikasta a paikkaan b. Herää sata kertaa yöllä ja mikään ei ikinä ole hyvin, enää ei edes sylissä..joku tähän ikään liittyvä vaihe.

Olen ollut viime viikon aivan poikki ja väsymyksen takia saan helposti paniikkikohtauksia ja muita psyykkisiä oireita. Minulla ei ole myöskään aikuista seuraa saatavilla vaan päivät notkutaan kotona vauvan ja koirien kanssa, mies tulee kotiin niin ei edes halua viettää aikaa.

Eilen ilmoitin, että olen niin väsynyt että haluaisin että hän auttaisi huomenna kotona, eikä menisi töihin, että pitäisin mielenterveyteni mielummin kuin saisimme sen uhalla rahaa.

Lähdin illalla kerrankin ystäväni kanssa ulos, kunnes mieheltä tulee viesti ”menen nukkumaan kun huomenna töitä, onhan sulla avain ja tuu ajoissa kotiin että ehdit nukkua ?”. Sanoin, että en edelleenkään jaksa olla yksin kotona. Ei välittänyt.

Oli nyt aamulla lähtenyt töihin. Alkaa vähän vituttamaan kun mies on kuukaudesta vähintään 3vklp töissä, eli aina kun töitä on.

Alkaa tuntumaan, että minun jaksamisella ei ole mitään väliä, tottakai arvostan kun mies jaksaa olla töissä mutta mun mielestä on törkeää lähteä töihin viikonloppuna ja viedä myös minulta mahdollisuus lepoon, kun tietää että väsymys aiheuttaa minulle oikeasti oireita.

Olet oikeassa: Sun jaksamisella ei ole miehelle merkitystä. Se on mieluummin töissä kuin kotona teidän kanssa, koska se muksu rasittaa sitäkin. Tuollainen se miehesi oikeasti on.Ei  vissiin kohdellu sua noin ennen vauvan tuloa.

Mies ei palaa entiselleen joten älä  tee enempää lapsia. Miesten empatiakyky on kovin vajavainen.

Minua auttoi töihin palaaminen. Elämä tasoittui ja sai oikean rytmin, mies ei tuntenut painetta saada kasaan yksin koko perheen rahoja ja minulla aikuista seuraa ja tekemistä kodin ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsi, joka juuri oppinut liikkumaan paikasta a paikkaan b. Herää sata kertaa yöllä ja mikään ei ikinä ole hyvin, enää ei edes sylissä..joku tähän ikään liittyvä vaihe.

Olen ollut viime viikon aivan poikki ja väsymyksen takia saan helposti paniikkikohtauksia ja muita psyykkisiä oireita. Minulla ei ole myöskään aikuista seuraa saatavilla vaan päivät notkutaan kotona vauvan ja koirien kanssa, mies tulee kotiin niin ei edes halua viettää aikaa.

Eilen ilmoitin, että olen niin väsynyt että haluaisin että hän auttaisi huomenna kotona, eikä menisi töihin, että pitäisin mielenterveyteni mielummin kuin saisimme sen uhalla rahaa.

Lähdin illalla kerrankin ystäväni kanssa ulos, kunnes mieheltä tulee viesti ”menen nukkumaan kun huomenna töitä, onhan sulla avain ja tuu ajoissa kotiin että ehdit nukkua ?”. Sanoin, että en edelleenkään jaksa olla yksin kotona. Ei välittänyt.

Oli nyt aamulla lähtenyt töihin. Alkaa vähän vituttamaan kun mies on kuukaudesta vähintään 3vklp töissä, eli aina kun töitä on.

No hän kyllä tekee töitä ihan perheen takia, ei se muuten jaksaisi. Ei siis todellakaan olla mitään rikkaita ja kyse ei ole siitä että hän rakastaisi työtään. K

Alkaa tuntumaan, että minun jaksamisella ei ole mitään väliä, tottakai arvostan kun mies jaksaa olla töissä mutta mun mielestä on törkeää lähteä töihin viikonloppuna ja viedä myös minulta mahdollisuus lepoon, kun tietää että väsymys aiheuttaa minulle oikeasti oireita.

Olet oikeassa: Sun jaksamisella ei ole miehelle merkitystä. Se on mieluummin töissä kuin kotona teidän kanssa, koska se muksu rasittaa sitäkin. Tuollainen se miehesi oikeasti on.Ei  vissiin kohdellu sua noin ennen vauvan tuloa.

Mies ei palaa entiselleen joten älä  tee enempää lapsia. Miesten empatiakyky on kovin vajavainen.

Siis mitä?? Ei se lapsi rasita sitä, se viettää pyytämättä päivät sen kanssa aikaa ja leikkii jatkuvasti. Tekee töitä ettei aina tarvitsisi laskea mihin riittää raha ja mihin ei, laskuja myöden. Tein ehkä vääränlaisen kuvan hänestä, ei hän todellakaan jaksaisi mennä aamu 6 aina töihin vain koska ei halua meidän kanssa olla, vaan siksi että saataisiin rahaa maksaa velkoja pois.

Oliko nyt siis jostain ylityöstä kyse vai ihan tavallisesta työvuorosta?

Vierailija kirjoitti:

Oliko nyt siis jostain ylityöstä kyse vai ihan tavallisesta työvuorosta?

Ylityöstä. Ei ole työvuoroja vklp. Ap

No jos lapsi on lähemmäs 1 v, ei ole estettä päivähoidolle. Ikävää tietysti ettei muuta ratkaisua ole, lapsi kärsii vuorostaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Käytkö sinä myös töissä vai miksi viikonlopulla on niin suuri merkitys?

Öö hänellä on pieni lapsi jonka kanssa on 24/7.

Muistan kun itsellä oli kaksi reilusti alle kouluikäistä. Väsytti toki välillä mutta olin iloinen että mies sai tienattua ylimääräisillä viikonlopputöillä sen verran että pärjättiin:) Opin tekemään lasten kanssa asioita niin ettei väsyttänyt. Telkkari laitettiin varastoon. Tein aamupuurot ja valkkasin lapsille niin helpot vaatteet kuin vain voi. Ulkovaatteet päälle kaikille ja ulos moneksi tunniksi leikkipuistoon. Sitten keittoa lounaaksi. Lapset nukkuivat aina sen jälkeen pari tuntia ja niin minäkin:) Mies tuli aamuvuorosta kotiin ja jaksoi olla lasten kanssa kun lapset olivat rauhallisia sen ulkoilun ja ruokailun ja kunnon päikkärien takia. Illalla kuudelta kylpyyn ja sitten sänkyyn. Meillä aikuisilla oli omaa aikaa iltaisin monta tuntia. Ja kun mies oli iltavuorossa niin menin lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan. Kummasti alkoi taas jaksamaan. Se aika meni loppujen lopuksi nopeasti. Alkoi koulut ja lapset itsenäistyvät kovaa vauhtia. Nyt he ovat 20v ja 18v. Olen ehtinyt elää itsekin niiden muutaman vähän kinkkisemmän vuoden jälkeen:) Se on hyvin lyhyt aika-loppujen lopuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsi, joka juuri oppinut liikkumaan paikasta a paikkaan b. Herää sata kertaa yöllä ja mikään ei ikinä ole hyvin, enää ei edes sylissä..joku tähän ikään liittyvä vaihe.

Olen ollut viime viikon aivan poikki ja väsymyksen takia saan helposti paniikkikohtauksia ja muita psyykkisiä oireita. Minulla ei ole myöskään aikuista seuraa saatavilla vaan päivät notkutaan kotona vauvan ja koirien kanssa, mies tulee kotiin niin ei edes halua viettää aikaa.

Eilen ilmoitin, että olen niin väsynyt että haluaisin että hän auttaisi huomenna kotona, eikä menisi töihin, että pitäisin mielenterveyteni mielummin kuin saisimme sen uhalla rahaa.

Lähdin illalla kerrankin ystäväni kanssa ulos, kunnes mieheltä tulee viesti ”menen nukkumaan kun huomenna töitä, onhan sulla avain ja tuu ajoissa kotiin että ehdit nukkua ?”. Sanoin, että en edelleenkään jaksa olla yksin kotona. Ei välittänyt.

Oli nyt aamulla lähtenyt töihin. Alkaa vähän vituttamaan kun mies on kuukaudesta vähintään 3vklp töissä, eli aina kun töitä on.

No hän kyllä tekee töitä ihan perheen takia, ei se muuten jaksaisi. Ei siis todellakaan olla mitään rikkaita ja kyse ei ole siitä että hän rakastaisi työtään. K

Alkaa tuntumaan, että minun jaksamisella ei ole mitään väliä, tottakai arvostan kun mies jaksaa olla töissä mutta mun mielestä on törkeää lähteä töihin viikonloppuna ja viedä myös minulta mahdollisuus lepoon, kun tietää että väsymys aiheuttaa minulle oikeasti oireita.

Olet oikeassa: Sun jaksamisella ei ole miehelle merkitystä. Se on mieluummin töissä kuin kotona teidän kanssa, koska se muksu rasittaa sitäkin. Tuollainen se miehesi oikeasti on.Ei  vissiin kohdellu sua noin ennen vauvan tuloa.

Mies ei palaa entiselleen joten älä  tee enempää lapsia. Miesten empatiakyky on kovin vajavainen.

Siis mitä?? Ei se lapsi rasita sitä, se viettää pyytämättä päivät sen kanssa aikaa ja leikkii jatkuvasti. Tekee töitä ettei aina tarvitsisi laskea mihin riittää raha ja mihin ei, laskuja myöden. Tein ehkä vääränlaisen kuvan hänestä, ei hän todellakaan jaksaisi mennä aamu 6 aina töihin vain koska ei halua meidän kanssa olla, vaan siksi että saataisiin rahaa maksaa velkoja pois.

No eikö tuo nyt ole ihan selvää miksi hän niitä ylitöitä tekee. Teidän kaikkien takia että ette olisi veloissa. Saattaa itse olla surullinen kun ei perheen kansaa voi viettää niin paljon aikaa kuin haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytkö sinä myös töissä vai miksi viikonlopulla on niin suuri merkitys?

Öö hänellä on pieni lapsi jonka kanssa on 24/7.

Sillon hän on lapsen kanssa myös viillolla niin miksi valittaa viikonlopusta.