Mies viikonloppuna töissä vaikka kerroin olevani väsynyt ja tarvitsevani lepoa?

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsi on lähemmäs 1 v, ei ole estettä päivähoidolle. Ikävää tietysti ettei muuta ratkaisua ole, lapsi kärsii vuorostaan sitten.

Hullua tämä ajatusmalli että kun lapsella on enemmän vanhemmalta vaativa vaihe niin päiväkotiin vain. Yleensä ne on juuri niitä vaiheita jolloin lapsi tarvitsisi pysyvyyttä eniten, eikä parin hankalan viikon takia kannata tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä. Päivähoidolla on paikkansa jos vanhemmat uupuvat, mutta päivähoito ei ole ensisijainen ratkaisu siihen jos toinen vanhempi ei ota vastuuta perhearjesta tai verkostot ovat huonot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto miehelle ja sinulle sanoisin että ryhdistäydy. Nyt on raskaampi vaihe, nyt hoidat sen ja etsit itse keinoja oman hyvinvointisi eteen. Jos sinulla on mielenterveysongelmia, hae itse niihin apua, ja muista että syy niihin ei ole lapsessa tai miehessä. Yhden lapsen kanssa kotona olo ilman muita velvollisuuksia ei pilaa kenenkään mielenterveyttä. Ole kiitollinen lapsesta ja miehestä joka tekee parhaansa teidän hyväksi, tee sinäkin parhaasi.

Ap kiittää piristävästä ja ryhdistävästä kommentista. Ei siis ole mt ongelmia, vaan olen todella herkkä oireilemaan väsymystä. Olen kiitollinen perheestä kyllä, eiköhän tässä täydy alkaa etsimään työtä niin kaikki saa vuorollaan levon, etenkin mies, kun tuntuu että kokoajan raataa.

Hyvä ap! Välillä tuntuu että täällä kaivaudutaan poteroihon eikä suostuta ottamaan neuvoja vastaan.

Keksutele miehesi kanssa. Jos hän kuitenkin kotona leikkii ja viettää aikaa lapsen kanssa hänellä tuskin on mitään sitä vastaan että hoitaa vuorollaan kun sinä olet töissä.

Yhteinen aika voi jäädä vähälle mutta lapsi vain illalla ajoissa nukkumaan niin saatte sitäkin ja sekin on parempaa jos kumpikin ei ole koko ajan väsynyt ja kiukkuinen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä näemme esimerkkitapauksen tilanteesta jonka seuraus on ero.

No sepä. Ja tämä on seuraus tilanteesta, jossa se vaavi on pitänyt tehdä suhteen sinetiksi ja tyhjän elämän täytteeksi.

Ei ole paljoa koulut napanneet, hei vaavin kanssahan voi olla kotona!

Nyt ap ryhdistäydy ja ota itse vastuu omasta elämästäsi. Selvästi on muutakin pielessä kuin vain se, että mies on nyt viikonlopun töissä. Mitä itse haluat omalta elämältäsi? Elätkö nyt unelmaasi? Miksi er? Mitä sinun (huom ei miehesi) pitäisi tehdä, että olisit onnellisempi? Oletko masentunut?

Ota vastaan mummon lastenhoitoapu ja mene yksin vaikka kahvilaan, kävelylle ja mieti samalla, mitä elämältäsi haluat.

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto miehelle ja sinulle sanoisin että ryhdistäydy. Nyt on raskaampi vaihe, nyt hoidat sen ja etsit itse keinoja oman hyvinvointisi eteen. Jos sinulla on mielenterveysongelmia, hae itse niihin apua, ja muista että syy niihin ei ole lapsessa tai miehessä. Yhden lapsen kanssa kotona olo ilman muita velvollisuuksia ei pilaa kenenkään mielenterveyttä. Ole kiitollinen lapsesta ja miehestä joka tekee parhaansa teidän hyväksi, tee sinäkin parhaasi.

Siellä taas joku mielenterveysakan "ammattilainen".. ajattele,joidenkin mielenterveys menee vaikkei ole yhtäkään lasta eikö edes työtä tai muita velvollisuuksia! Ei ole mikään ihme vaan päinvastoin normaalia että mielenterveys kärsii jos äiti on yksin vauvan kanssa ilman tukiverkkoja ja kärsii pahoista univeloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto miehelle ja sinulle sanoisin että ryhdistäydy. Nyt on raskaampi vaihe, nyt hoidat sen ja etsit itse keinoja oman hyvinvointisi eteen. Jos sinulla on mielenterveysongelmia, hae itse niihin apua, ja muista että syy niihin ei ole lapsessa tai miehessä. Yhden lapsen kanssa kotona olo ilman muita velvollisuuksia ei pilaa kenenkään mielenterveyttä. Ole kiitollinen lapsesta ja miehestä joka tekee parhaansa teidän hyväksi, tee sinäkin parhaasi.

Siellä taas joku mielenterveysakan "ammattilainen".. ajattele,joidenkin mielenterveys menee vaikkei ole yhtäkään lasta eikö edes työtä tai muita velvollisuuksia! Ei ole mikään ihme vaan päinvastoin normaalia että mielenterveys kärsii jos äiti on yksin vauvan kanssa ilman tukiverkkoja ja kärsii pahoista univeloista.

Mielenterveysakka tarkoitti tietenkin mielenterveysalaa. Joskus nämä kirjoitusvirheet on mahtavia. :D

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ilkeä mutta MIKSI teillä on lapsi? Velkaa, sinulla ei ole koulutusta ja kärsit mielenterveysongelmista? Tuohon tilanteeseen EI hankita lapsia. Toivottavasti saan taottua tämän omien lapsieni päähän...

Mutta ystävällisemmin; soita kummallekin mummolle ja kysy saisitko vauvanhoitoapua tänä viikonloppuna edes 3-4tuntua/pv; jonka ajan itse nukut. Yöhoito olisi vielä parempi vaihtoehto

Siis ei mitään isoa velkaa mutta kuitenkin, minulla ei ole mt ongelmia, vaan oireilen väsymyksestä normaalia pahemmin, koulutus jäi kesken ja ehdin sen käymään loppuun myöhemmin. Toivottavasti taot myös lastesi päähän että tuollain kapeakatseisuus ja ahdasmielisyys on todella hirveää, pahempi kuin mt-ongelmat.

Ei tästä sellaista kuvaa saanut että turvaverkkoa ei olisi vaan että nyt on väsy iskenyt pienen lapsen äitiin ja hän kokee ettei mies ymmärrä. Ehkä alitajuisesti pelkää että miehen elämä on jotenkin parempaa kodin ulkopuolella kun töihin pitää mennä viikonloppuna. Vaikka toisaalta tajuaa että rahaa on tehtävä. Kun on tarpeeksi väsynyt niin mieli alkaa temppuilla ja asiat saattavat mennä ihan liian pitkälle ajatuksissa väärään suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Junttimaista käydä vuorotyössä (pl. lääkärien päivystykset), vaihda miehesi akateemiseen. Ne osaavat ottaa muutkin huomioon.

- Kyllä niitä itsekkäitä ihmisiä mahtuu ihan kaikki7n koulutusluokkiin. Mun miespuolisella työkaverilla on hyväpalkkainen päivätyö. Tämän lisäksi on myös vaimo ja erityislapsi. Noh, miehellä on myös järjestyksenvalvojakortti ja tekee niitä töitä päivätöiden ohessa. Hän on valehtelematta useamman illan töissä viikonloppuja unohtamatta. Viime vuonna näitä jv-työtunteja kertyi kuulemma lähemmäs tuhat!!

Ok, osa on harrastuspohjaista (käy lätkäpeleissä ja festareilla töissä ja kun on kokenut voi valita parhaan työpisteen), mutta silti.

Mä olen tullut siihen tulokseen, että mies ei vain kestä perhe-elämää ja pakoilee sitä minkä voi. Tässä tapauksessa syy ei varmaan ole edes raha, koska meillä päivätöissä tienataan hyvin.

Joko tulee ero (, koska mies aina töissä) tai pysyvät onnettomassa liitossa nauttien miehen hyvistä tuloista.

Miehesi ei näytä piittaavan sinun jaksamisesta eikä myöskään seurauksista kun lapsenne saattaa sairastua sinun burnoutin vuoksi. Nyt on niin vakava tilanne, että on syytä ottaa yhteyttä vanhempiinne tai muihin läheisiinne ja pyytää apua. Miehesi ei selvästikään ymmärrä puhetta, joten hänestä ei tukea tule koskaan saamaan.

Mikähän siinä on että niin monet ihmiset luulevat että väsymys ja mielenterveyden rapistuminen lähtevät kun tarpeeksi haukkuu ja häpäisee?

Ei kai nyt mitenkään voi olla kyse siitä että ihmiset saisivat jotain riemua siitä että pääsevät lyömään lyötyä?

Tosielämässä en suosittele tuollaista tarpeeksi nurkkaan ahdistettu ihminen voi olla hyvin vaarallinenkin. Täällä netissä on tietysti helppo uhota ja päivitellä että mikä on kun ei onnistu, mutta tietäkää tämä:

Armoton asenne muita kohtaan = armoton asenne itseä kohtaan = juurisyy suunnilleen kaikelle tuskalle jota itseinänne tunnette.

Mulla oli tuollainen mies. Ajattelin kans etten voi sanoa kovaan sävyyn, kun on kuitenkin kyse töistä.

P****nmarjat, se mies tykkäsi olla siellä töissä ja siellä oli helpompaa kuin kotona. Myönsi vuosia myöhemmin kun parisuhdeterapeutilla ruodittiin meidän liiton kipupisteitä. Yksi oli tämä miten hän hylkäsi minut umpiväsyneenä lapsen kanssa kotiin. Myönsi ettei niitä ylitöitä vauva-aikana mikään pakko ollut tehdä, oli vaan niin kiinnostavaa.

Muutenkin minun miehen luonne oli sellainen päätäpahkaa sivuille vilkuilematta, vähän kuin hyvin kovakorvainen mäyrökoira joka on löytänyt kolon. Ja minä olin aivan liian pehmeä-ääninen hänelle.

Ex nykyään, tästä johtuen. Oli itsekäs monessa elämänvaiheessa ja asiassa. Hoitakaa te tuo vähän paremmin.

Vierailija kirjoitti:

En vaan ymmärrä, että ap.l on tällä hetkellä yksi velvollisuus, eli huolehti n. 1 v. Lapsesta ja siihen ei pysty.

Kyllä lapsi nukkuu varmasti enemmän kuin sinun unen tarpeesi on.

Jos lösötät päivät sohvalla, niin ei ihme, että et saa unta, kun lapsesi nukkuu.

Väsytä itsesi fyysisesti ja nuku lapsen kanssa.

Esim. Liikunta, iltatyö, lapsen harrastukset, koti/ puutarhatyöt jne.

Kyllä ukkos vaihtais osia sun kanssa, jos sä tienaat.

Unen riistäminen on yksi kidutusmuoto.

Kaikki nuoret isät meillä töissä ovat myöntäneet että tulevat töihin lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsi, joka juuri oppinut liikkumaan paikasta a paikkaan b. Herää sata kertaa yöllä ja mikään ei ikinä ole hyvin, enää ei edes sylissä..joku tähän ikään liittyvä vaihe.

Olen ollut viime viikon aivan poikki ja väsymyksen takia saan helposti paniikkikohtauksia ja muita psyykkisiä oireita. Minulla ei ole myöskään aikuista seuraa saatavilla vaan päivät notkutaan kotona vauvan ja koirien kanssa, mies tulee kotiin niin ei edes halua viettää aikaa.

Eilen ilmoitin, että olen niin väsynyt että haluaisin että hän auttaisi huomenna kotona, eikä menisi töihin, että pitäisin mielenterveyteni mielummin kuin saisimme sen uhalla rahaa.

Lähdin illalla kerrankin ystäväni kanssa ulos, kunnes mieheltä tulee viesti ”menen nukkumaan kun huomenna töitä, onhan sulla avain ja tuu ajoissa kotiin että ehdit nukkua ?”. Sanoin, että en edelleenkään jaksa olla yksin kotona. Ei välittänyt.

Oli nyt aamulla lähtenyt töihin. Alkaa vähän vituttamaan kun mies on kuukaudesta vähintään 3vklp töissä, eli aina kun töitä on.

No hän kyllä tekee töitä ihan perheen takia, ei se muuten jaksaisi. Ei siis todellakaan olla mitään rikkaita ja kyse ei ole siitä että hän rakastaisi työtään. K

Alkaa tuntumaan, että minun jaksamisella ei ole mitään väliä, tottakai arvostan kun mies jaksaa olla töissä mutta mun mielestä on törkeää lähteä töihin viikonloppuna ja viedä myös minulta mahdollisuus lepoon, kun tietää että väsymys aiheuttaa minulle oikeasti oireita.

Olet oikeassa: Sun jaksamisella ei ole miehelle merkitystä. Se on mieluummin töissä kuin kotona teidän kanssa, koska se muksu rasittaa sitäkin. Tuollainen se miehesi oikeasti on.Ei  vissiin kohdellu sua noin ennen vauvan tuloa.

Mies ei palaa entiselleen joten älä  tee enempää lapsia. Miesten empatiakyky on kovin vajavainen.

Siis mitä?? Ei se lapsi rasita sitä, se viettää pyytämättä päivät sen kanssa aikaa ja leikkii jatkuvasti. Tekee töitä ettei aina tarvitsisi laskea mihin riittää raha ja mihin ei, laskuja myöden. Tein ehkä vääränlaisen kuvan hänestä, ei hän todellakaan jaksaisi mennä aamu 6 aina töihin vain koska ei halua meidän kanssa olla, vaan siksi että saataisiin rahaa maksaa velkoja pois.

No eikö tuo nyt ole ihan selvää miksi hän niitä ylitöitä tekee. Teidän kaikkien takia että ette olisi veloissa. Saattaa itse olla surullinen kun ei perheen kansaa voi viettää niin paljon aikaa kuin haluaisi.

Niinpä. Aikoinani minä tein päivätyön lisäksi sivutyötä sekä rakensin, kun vaimo oli lasten kanssa kotona. Olisin vaihtanut osia koska tahansa.

Vaimo kuitenkin kohtuullisen hyvin ymmärsi, että yhteistä elämää tässä luodaan ja nyt on kohtuullisen rankkaa.

Niitä on myös paljon naisia, jotka olettavat, että elintason pitää olla kunnossa, paikat tiptop ja paljon laatuaikaa puolison kanssa. Valitettavasti tuo yhtälö ei ole normikulkijalle mahdollinen. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja vuorokausia viikossa seitsemän.

Erityisen paljon on tapauksia, jossa mies puskee töitä arkisin, illat ja viikonloput rakentaa sitä vaimon unelmataloa ja sitten vaimo hakee eroa, kun ei ole tarpeeksi sitä yhteistä laatuaikaa.

Ap:n tapauksessa mies puskee ylitöitä tienatakseen perheelleen hyvän elintason. Tuo ponnistelu tulee näkymään pitkässä juoksussa, eli vaikuttaa elintasoon lopun ikää korkoa korolle periaatteella. Jos tämä ei ap:lle kelpaa, niin sitten valitaan laatuaika kaurapuuroa syöden ja mietitään mihin rahat riittävät. Ei siinä mitään, mutta sitten ei saa valittaa persaukisuutta.

Elämä on hieman pitkäaikaisempi projekti kuin lasten pikkulapsiaika. Se projekti kestää ainakin... no koko elämän. Siihen sisältyy kaikenlaisia jaksoja. Niillä rankoilla jaksoilla rakennetaan pohjaa myöhemmälle. Asioita ei voi tarkastella päivän, viikon tai edes vuoden aikajänteellä.

Laitat lapsen hoitoon. Problem solved.

Olet ollut koko viikon niin väsynyt, että saat fyysisiä oireita. Miksi lähdit illalla kavereiden kanssa illalla ulos nukkumisen sijasta? Mieskin oli huolissaan siitä, että ehditkö nukkumaan tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi ei näytä piittaavan sinun jaksamisesta eikä myöskään seurauksista kun lapsenne saattaa sairastua sinun burnoutin vuoksi. Nyt on niin vakava tilanne, että on syytä ottaa yhteyttä vanhempiinne tai muihin läheisiinne ja pyytää apua. Miehesi ei selvästikään ymmärrä puhetta, joten hänestä ei tukea tule koskaan saamaan.

Olen samaa mieltä. Olisinpa silloin ymmärtänyt että tämä ei ole normaalia eikä hyväksi perheelle, ja koska mies ei kuunnellut, olisin pyytänyt apua sukulaisilta. Ehkä lapsella olisi silloin sisaruksia, kun välimme eivät olisi niin tulehtuneet. Ja ehkä ei myöhemmin olisi tullut avioeroa, kun minua ei olisi ajettu tuossa niin tiukille. Olen myöhemmin ymmärtänyt että tuo kovakorvaisuus ja itsekkyys on miehellä luonnossa, hän on mukavakin omalla laillaan, mutta menee elämässä laput silmillä aika paljon jos häntä ei välillä potkaise kunnolla kuuntelemaan.

-tuo mäyräkoiran ex

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytkö sinä myös töissä vai miksi viikonlopulla on niin suuri merkitys?

Öö hänellä on pieni lapsi jonka kanssa on 24/7.

Jospa kysymyksellä tarkoitettiin lähinnä sitä, että yleensä jos on viikonloppuna töitä, on vastaavasti arkena vapaata. Joten jos äiti on kotona ja miehellä olisi ollut arkivapaita, niin tuskin silloin juuri sillä viikonlopulla on niin paljon väliä, kun koko perheen yhteistä aikaa voisi viettää arkivapaiden aikaan.

Ilmeisesti et käy töissä ja mies elättää perheen? Turha napista sitten.

Vierailija kirjoitti:

Olet ollut koko viikon niin väsynyt, että saat fyysisiä oireita. Miksi lähdit illalla kavereiden kanssa illalla ulos nukkumisen sijasta? Mieskin oli huolissaan siitä, että ehditkö nukkumaan tarpeeksi.

Siksi että silloin kun on mahdollisuutta käydä kävelemässä ystävän kanssa köydään kävelemässä ystävän kanssa koska se mm. lisää niitä omia hupenevia voimavaroja.

Jos voimavarat hupenevat mm. aikuisseuran puutteesedn, niin silloin pelkät yöunet eivät tähän hupenemiseen auta.