En usko että minä olisin yhtään fiksumpi vaikka olisin käynyt lukion ja mennyt korkeakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen melko idiootteja korkeasti koulutettuja ihmisiä ja tosi fiksuja jotka eivät ole. Minua on sanottu älykkääksi ja fiksuksi, enkä ole käynyt edes lukiota koska se ei kiinnostanut, eikä kiinnosta vieläkään. Suurin osa ammateista joihin tarvitaan korkeakoulututkinto on mielestäni sellaisia jotka pystyy hoitamaan vallan mainiosti alemmallakin tutkinnolla ja maalaisjärjellä. Minulla on kolmea ammattia opiskeltuna, ja opiskelu on ollut minulle aina helppoa.

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Asiaa.

Kyvykkäät ihmiset kyllä kukoistavat ja oppivat titteleistä ja tutkinnoista huolimatta.

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Öh? Entä kun opiskelu, tiede ja kulttuuri kiehtoo suurestikin? Miksi mennä lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Itse asiassa koulutus nostaa älykkyysosamäärää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Öh? Entä kun opiskelu, tiede ja kulttuuri kiehtoo suurestikin? Miksi mennä lukioon?

No just siksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin.

No juuri siksi noita arvostetaankin, ja humanistisia tutkintoja pidetään käsienheilutteluna. Koska ne ovat.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

No kyllä opettajat varmasti tarvitsevat  korkeakoulua tuolla tasolla. Ekaluokkalaisia osaisin minäkin opettaa ihan vaikka kylmiltään. Olen laskenut oman ja muiden kokemusten pohjalta kymmenien vuosien ajalta, että vain kolmannes opettajista osaa opettaa hyvin, kolmannes ovat sellaisia ettei heistä ole juuri hyötyä, mutta ei haittaakaan, ja kolmannes on niin helvetin huonoja että oppilaat suorastaan taantuu. Se on se juttu mitä siellä korkeakoulussa opettajille pitäisi opettaa; kuinka opetetaan. Moni osaa asiansa mutta ei osaa siirtää sitä muille. Jopa lapseni koulussa tätä on vaikka se on ammattikorkea, luulisi että edes siellä olisi hyviä opettajia kun niitä on ympäri maailman USAa myöden ties mitä guruja... mutta ei.

ap

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mielestäni varsinkin Suomessa ajatellaan että jos ei ole sitä paperia jostain koulusta niin ei sitten voisi mistään juuri mitään tietääkään tai olla edes kiinnostunut. Omalta kohdaltani voin sanoa, että kaiken mitä olen oppinut, olen oppinut itse muun muassa kirjastolaitosta hyödyntäen. Tunnen oloni aina jotenkin hölmistyneeksi kun ihmiset vetävät oppineisuuden ja muodollisten tutkintojen välille tiukan yhtäläisyyden, joka sulkee pois kaiken muun.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Koulut nimenomaan nostavat älykkyyttä. Älykkyys ei ole synnynnäinen vakio vaan ympäristön vaikutuksen tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

No kyllä opettajat varmasti tarvitsevat  korkeakoulua tuolla tasolla. Ekaluokkalaisia osaisin minäkin opettaa ihan vaikka kylmiltään. Olen laskenut oman ja muiden kokemusten pohjalta kymmenien vuosien ajalta, että vain kolmannes opettajista osaa opettaa hyvin, kolmannes ovat sellaisia ettei heistä ole juuri hyötyä, mutta ei haittaakaan, ja kolmannes on niin helvetin huonoja että oppilaat suorastaan taantuu. Se on se juttu mitä siellä korkeakoulussa opettajille pitäisi opettaa; kuinka opetetaan. Moni osaa asiansa mutta ei osaa siirtää sitä muille. Jopa lapseni koulussa tätä on vaikka se on ammattikorkea, luulisi että edes siellä olisi hyviä opettajia kun niitä on ympäri maailman USAa myöden ties mitä guruja... mutta ei.

ap

Usein kun on koluttautunut, osaa erottaa oikean tutkitun tiedon omasta kokemuksestaan. Se on yksi korkeakoulutuksen ihan keskeisiä hyötyjä. Silloin ei ole myöskään höynäytettävissä mihin tahansa.

Ja juuri tuollainen kirjoitus paljastaa, että se koulutus luultavasti muuttaisi aloittajaakin. Ei se mitenkään absoluuttisesti älykkäämmäksi tee eikä sillä ole hirveästi väliä kuinka paljon muistaa asioita ulkoa. Kyse on siitä, että se muuttaa ajattelutapaa ja suhtautumista moneen asiaan. Oppii huomaamaan yhteyksiä, kyseinalaistamaan jne. Nyt joku tietysti sanoo, että osaa kyseinalaistaa muutenkin ja varmasti osaakin. Sitä on vain todella vaikea koittaa selittää ihmiselle, joka ei ole kokeillut.

En minä koe, että olisin älykkäämpi lukion tai korkeakoulun takia. Ne vaan antavat aina lisää pohjatietoa ja kun sitä pohjatietoa kertyy tarpeeksi hoksaa aina jotain uutta ja kyllä siinä vähän koko elämänkatsomus kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Öh? Entä kun opiskelu, tiede ja kulttuuri kiehtoo suurestikin? Miksi mennä lukioon?

Koska siellä saa monialaisen sivistyksen hyvin rakennetun systeemin puitteissa. Opiskeluun voi todella panostaa ja se mitataan, että oletko oppinut vai et. Mitä tiedät esim. fysiikasta, biologiasta, historiasta ja suomen kielestä? Tuskin olet näitä kaikkia opiskellut vapaa-ajallasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Öh? Entä kun opiskelu, tiede ja kulttuuri kiehtoo suurestikin? Miksi mennä lukioon?

Koska siellä saa monialaisen sivistyksen hyvin rakennetun systeemin puitteissa. Opiskeluun voi todella panostaa ja se mitataan, että oletko oppinut vai et. Mitä tiedät esim. fysiikasta, biologiasta, historiasta ja suomen kielestä? Tuskin olet näitä kaikkia opiskellut vapaa-ajallasi.

Jos totta puhutaan niin juuri noita olen vapaa-ajallani opiskellut, enemmän kuin koulujen opintosuunnitelmissa määrätään. Voimme lähteä milloin tahansa mittelemään tietojamme näissä aineissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Koulut nimenomaan nostavat älykkyyttä. Älykkyys ei ole synnynnäinen vakio vaan ympäristön vaikutuksen tulos.

Niin, lapsena ympäristö vaikuttaa älykkyysosamäärään, mutta tuskin enää lukioiässä.

Ihmisen arvoa ei mitata koulutuksessa. Voi olla fiksu ja ihana ja kaikkea hienoa vaikkei olisi koskaan käynyt päivääkään koulua. Kuitenkin komppaan kirjoittajaa 13: Tieteellisestä koulutuksesta vaan saa niin paljon sellaista uutta elämään, ettei sitä voi selittää ihmiselle joka ei ole sitä kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mitä se "korkeampi ajattelu" on? Se mulle on täysi mysteeri, ja miten se putkahtaa ihmisen päähän lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla luentoja? Minä olen ikäni lukenut paljon, ja seurannut maailman menoa, katsonut dokumentteja ja lukenut tiedelehdistä uusimpia juttuja. Minua kiinnostaa monet asiat ja tiedän paljon kaikenlaista, mutta en toki mistään aiheesta kaikkea. Kun olen käynyt kursseja ja opiskellut olen aina oppinut uutta, toki olen oppinut myös töissä. Minä olen 100% varma että osaisin tehdä töitä kelassa, sossussa ja työkkärissä näillä mun koulutuksilla. Systeri opiskeli sosionomiksi ja minä autoin häntä todella paljon esseiden laatimisessa, hän aina soitti minulle että kun pitäisi olla tälläinen ja kun en keksi aihetta, tai että mitä kun on tälläinen aihe niin mitä laittaisin, minä keksin hänelle niitä juttuja välittömästi ilman mitään ongelmaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Itse asiassa koulutus nostaa älykkyysosamäärää.

Miten se on mahdollista? Siten että käyttää aivoja enemmän? Eihän aivojen käyttämiseen tarvita kouluja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Koulut nimenomaan nostavat älykkyyttä. Älykkyys ei ole synnynnäinen vakio vaan ympäristön vaikutuksen tulos.

Niin, lapsena ympäristö vaikuttaa älykkyysosamäärään, mutta tuskin enää lukioiässä.

Vaikuttaa edelleen myös lukioiässä. Ja aikuisenakin. Älykkyyttä mitataan ns. älykkyystesteillä ja niissä tulee paremmaksi opiskelujen myötä iästä huolimatta.