En usko että minä olisin yhtään fiksumpi vaikka olisin käynyt lukion ja mennyt korkeakouluun.

On yleinen harhaluulo, että älykkyys olisi hyvä asia. Suomalaisesta koulutuspolusta jos selviää ns. ehjin nahoin, ei älykkyys sen klassisessa keskustelevassa ja kyseenalaistavassa muodossa ole voinut säilyä. Järjestelmä muokkaa meitä kaikkia jos antaudumme sille, emmekä kyseenalaista. Esim. nykyinen korkeakoulujärjestelmä on hyvin homogenisoiva, suvaitsematon ja tuottaa putkitutkintoja henkistä rutiinityötä suorittavalle kansanosalle. Oikea älykköys, eli rakentava, arvioiva ja visioiva yhteiskunta-analyysi ja filosofia, luodaan pääasiassa järjestelmien ulkopuolella. Esim. Edward Said kirjoittaa hienosti asiasta.

Mitä suurempi on tiedon meri, sitä pidempi on tietämättömyyden rantaviiva!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

No kyllä opettajat varmasti tarvitsevat  korkeakoulua tuolla tasolla. Ekaluokkalaisia osaisin minäkin opettaa ihan vaikka kylmiltään. Olen laskenut oman ja muiden kokemusten pohjalta kymmenien vuosien ajalta, että vain kolmannes opettajista osaa opettaa hyvin, kolmannes ovat sellaisia ettei heistä ole juuri hyötyä, mutta ei haittaakaan, ja kolmannes on niin helvetin huonoja että oppilaat suorastaan taantuu. Se on se juttu mitä siellä korkeakoulussa opettajille pitäisi opettaa; kuinka opetetaan. Moni osaa asiansa mutta ei osaa siirtää sitä muille. Jopa lapseni koulussa tätä on vaikka se on ammattikorkea, luulisi että edes siellä olisi hyviä opettajia kun niitä on ympäri maailman USAa myöden ties mitä guruja... mutta ei.

ap

Usein kun on koluttautunut, osaa erottaa oikean tutkitun tiedon omasta kokemuksestaan. Se on yksi korkeakoulutuksen ihan keskeisiä hyötyjä. Silloin ei ole myöskään höynäytettävissä mihin tahansa.

Toivon todella että joskus tuotakin aihetta joku tutkisi. Mutta jos nyt mulla on tämä kokemus niin enpä sitä kyseenalaista ennenkuin näen tutkittua tulosta joka todellakin todistaa minun olevan väärässä ja että mulla ja muilla tutuilla on ollut vaan tosi paska tuuri opettajien suhteen.

ap

Tätä on tutkittu paljonkin! Mihin tieteellisiin tietokantoihin sinulla on pääsy? Dataa kyllä löytyy ihan älyttömän paljon!

Ihan jo tämä ap:n opettaja-heitto kertoo hänen tavastaan ja kyvystään käsitellä tietoa. Mulla ja mun tutuilla -argumentoinnin pätevyyteen liittyen voisit käydä vaikka jonkun avoimen yo:n menetelmäkurssin.

Suomalaiset opettajat (pätevät) ovat maistereita, kasvatustieteiden. Pääosaminen ei siis keskity aineenhallintaan, jota yrität vajavaisesti kuvata liittyen kykyysi "opettaa" ekaluokkalaisia. Mitenhän sinä "opettaisit" lukemista 25 eritasoiselle oppilaalle tai "opettaisit" sellaiselle porukalle ryhmässä toimimista? Miten tunnistaisit erityisen tuen tarpeen? Tai miten tekisit yhteistyötä vanhempien kanssa?

Kasvatustieteilijöitä työskentelee paljon myös muualla kuin opettajina kouluissa, koska korkeakoulutus antaa siihen valmiudet.

Opettajuutta on tutkittu todella paljon. Suomi on myös sijoittunut pitkään oppimistuloksissa maailman kärkeen. Tälläkin hetkellä Suomessa ramppaa väkeä tutustumassa suomalaiseen koulutukseen, jota pidetään maailmalla huipputasoisena. Tosin kouluissa on myös ongelmia ja opettajuuteen ne vaikuttavat kovasti. Mutta se ei tee kahta kolmasosaa opettajista huonoiksi tai sinua erityisen päteväksi arvioimaan suomalaista koulua.

Sanoisin, että korkeakoulutason osaaminen opettaa kykyä oppia sekä etsiä ja käsitellä (yhdistellä, arvioda, arvottaa) tietoa. Ei se ole kaikki kaikessa eikä sovi kaikille, mutta ilman sitä liikutaan keskustelussa juuri "kyllä mä hallitsen mitä vaan" -tasolla. Viisas ihminen haluaa koko ajan oppia lisää ja ymmärtää, että sitä mitä ei tiedä, ei voi myöskään ymmärtää. Kun ei voi ymmärtää, ettei tiedä, ei osaa kehittää toimintaansa.

Mutta kiva provo.

Ihan fiksutkin ihmiset ovat alttiita aivopesulle. Tämäkin kirjoittaja uskoo ilmeisen sokeasti, että suomalaisnuorten lukutulokset PISA-tutkimuksissa ovat suoraa seurausta suomalaisesta opettajankoulutusjärjestelmästä. Jos taas ihminen on opiskellut lingvistiikkaa, hän välittömästi pitää suomalaisten hyvää lukutaitoa (joka on monenlaisen oppimisen avain) suomen kielen ominaisuuksista johtuvana, eikä siinä ole opetuksen laadulla tai määrällä mitään merkitystä. Suomenkielen kirjoitustapa on foneettinen, mikä säästää valtavasti aikaa, ja morfologia mykistävän yksinkertainen. En tiedä minkälainen koulusysteemi esim. Virossa on, mutta myös siellä on lapsilla hyvät PISA- ja erityisesti lukutulokset, koska kieli ja sen kirjoitustapa on hyvin samanlainen kuin Suomessa.

Tämä on vain yksi lukemattomista esimerkeistä kun kuvaillaan koulutuksen rajoittavaa vaikutusta ihmisen ajatteluun ja jopa päättelyyn. Omaksumme helposti annetut mallit, ja vain harva kykenee aitoon kyseenalaistamiseen.

Menee kouluun ja pääsee siitä alemmuuskompleksistaan. Jos on älykäs, niin helppo nakki, vuodessa maisteriksi.

Vai olisiko sittenkin niin, ettei suoriudu edes pääsykokeesta?

Vierailija kirjoitti:

Tunnen melko idiootteja korkeasti koulutettuja ihmisiä ja tosi fiksuja jotka eivät ole. Minua on sanottu älykkääksi ja fiksuksi, enkä ole käynyt edes lukiota koska se ei kiinnostanut, eikä kiinnosta vieläkään. Suurin osa ammateista joihin tarvitaan korkeakoulututkinto on mielestäni sellaisia jotka pystyy hoitamaan vallan mainiosti alemmallakin tutkinnolla ja maalaisjärjellä. Minulla on kolmea ammattia opiskeltuna, ja opiskelu on ollut minulle aina helppoa.

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Näinhän se on. Koulut eivät pysty fiksuutta kaatamaan päähän, ainoastaan tietoa ja taitoa. Korkeakoulussa saa syventävät tiedot johonkin tiettyyn asiaan ja tieteellisen ajattelun avaamista jos sitä ei ennestään ole, ei sen kummempaa. Ei Kelassa ja työkkärissäkään tosiaan mitään neroja istu, siihen vain vaaditaan koulutusta että saa tietoa ammattiin liittyvien asioiden taustoista ja laajemmasta merkityksestä. Eli käytännössä että miten niitä papereita pyöritellään ja miksi ja mitkä vastuut ovat kenelläkin.

Usko ei ole tiedon väärti, vai miten se meni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Siinäpä se juuri onkin. Olet mennyt sieltä, missä aita matalin ja se yleensä tarkoittaa, että aivojesi kehitys ei ole laukannut samalla tavalla kuin niiden, jotka on joutuneet pinnistelemään. Katsos, aivotkin on kuin lihas: niitä pitää rasittaa ja jumpata, jotta ne paranevat. Voit olla perusnokkela ja hoksaava, mutta käsityksesi siitä, että haastavampien asioiden opiskelu olisi vaan jotain ulkoaopettelua on väärä. Ulkoaopettelulla on toki roolinsa, mutta suurin osa siitä syntyy ihmisen lisääntyneestä kyvystä jäsennellä tietoa sinne kalloonsa. Ns. kapasiteetti paranee.

Jos mennään korkeakouluopintoihin, niin niiden parasta antia on, että opit käsittelemään isoja tietomassoja. Ajattele sitä, että sinä siellä kauppiksessa luit ehkä 10 tai 20 sivua kokeisiin. Tuskin edes sitä. Lukiolaiset luki 150 sivua ja yliopistossa 1000 tai 2000 sivua. Ajatteletko tosiaan, että isompia sivumäärien lukeminen/kahlaaminen ei kehitä ihmistä mitenkään?

Siis oletteko te koulutususkovaiset noin tavattoman yksiulotteisia? Jeesus sentään!!!

Niitä kirjojahan ei voi lukea muualla kuin jossain yliopiston lukusalissa? Kerrnpa faktan: minä en ole käynyt korkeakouluja, mutta olen TAKUULLA lukenut enemmän ammatillista, tieteellistä tesktiä kuin YKSIKÄÄN suomalainen ns. korkeakoulutettu. Tuo teidän täydellinen yksioikoisuus ja papukaijamaisuus on jotain mykistävää...

Olet lukenut tekstiä, wau. Kaikki osaavat lukea ala-asteesta lähtien, osa jo ennen sitä. Lukeminen ja ymmärtäminen on ihan eri asioita. Sitten on vielä soveltaminen siihen päälle.

Korkeakouluissa lukeminen on se alin lähtötaso. Lisäksi pitää ymmärtää lukemansa ja osata soveltaa sitä eteen asetettujen haasteiden ratkomisessa.

Korkeakouluissa näitä asioita ei myöskään tehdä yksin omassa kaikukammiossa ja oleteta, että luettuasi jonkin asian kerran olet hanskannut sen. Ymmärrystäsi testataan ja sinua haastetaan jatkuvasti luennoijan, opiskelukavereiden, harjoitusten ja tenttien kautta.

Kuulostaa ihanalta! Missä opiskelit? MInä opiskelin Tampereen yliopistossa, eikä meillä kukaan haastanut ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Öh? Entä kun opiskelu, tiede ja kulttuuri kiehtoo suurestikin? Miksi mennä lukioon?

Koska siellä saa monialaisen sivistyksen hyvin rakennetun systeemin puitteissa. Opiskeluun voi todella panostaa ja se mitataan, että oletko oppinut vai et. Mitä tiedät esim. fysiikasta, biologiasta, historiasta ja suomen kielestä? Tuskin olet näitä kaikkia opiskellut vapaa-ajallasi.

Jos totta puhutaan niin juuri noita olen vapaa-ajallani opiskellut, enemmän kuin koulujen opintosuunnitelmissa määrätään. Voimme lähteä milloin tahansa mittelemään tietojamme näissä aineissa.

Esimerkiksi historian tutkimus ei ole sitä että osaisi luetella ulkomuisista Rooman keisarit Augustuksesta Länsi-Rooman viimeiseen keisariin tai mitä rauhansopimuksia Ruotsi teki Pähkinänsaaren rauhan (1323) ja Haminan rauhan (1809) välillä. Historian tutkimukseen kuuluvat mm. erilaiset selitysteoriat ja tulkinnat menneisyyden tapahtumista. Humanistis-yhteiskunnalliselle tutkimukselle on usein ominaista toisaalta - toisaalta ajattelu eikä vain yksioikoisten selitysten antaminen. 

Fiksu seura kannustaa myös ihmistä itseään ponnistelemaan, ja silloin tottuu keskustelemaan laajemmista asiosta kuten maailmanpolitiikasta ilman että se liittyisi suoranaisesti omaan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Mitä suurempi on tiedon meri, sitä pidempi on tietämättömyyden rantaviiva!

Lapset ja teinit luulevat monesti tietävänsä kaiken maailmassa. Kouluttamattomien maailma on usein mustavalkoinen ja asioissa nähdään vain yksi totuus tai oikea vastaus. Mitä enemmän opiskelet ja mitä enemmän sinulle tulee elämänkokemusta, huomaat kuinka vähän loppujenlopuksi tiedät. Asiat eivät ole aina mustavalkoisia. Nuoreltakin voi oppia uutta ja kouluttamatonkin voi olla älykäs. Viisas ihminen kuitenkin ymmärtää myös oman tietämättömyytensä. Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Mitä enemmän tiedät asioista, sitä enemmän huomaat asioita, joista et tiedä mitään eli tiedostat oman tyhmyytesi!

Viisas avaa korvansa ja etsii mahdollisuutta oppia uutta. Se tieto voi tulla periaatteessa mistä vain, mutta helpoin tie tiedon äärelle on opiskella ja hakeutua viisaampiensa seuraan eli esim. yliopistoon opiskelemaan!

“I am not young enough to know everything.”

– Oscar Wilde

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuo ap: n tapa haukkua ja puhu alentavaan sävyyn korkeakoulutetuista ja heidän töistään kertoo mielestäni kaiken tarvittavan hänen älykkyydestään (tai sen puutteesta). Älykkyys on juuri päinvastaista. Älykäs ihminen näkee arvon kaikenlaisessa koulutuksessa, niin amistason kuin korkeakoulutasonkin, eikä koe tarvetta todistella olevansa älykkäämpi kuin toiset.

En ole haukkunut mitään koulutusta, vaan kyseenalaistanut sen missä kaikissa ammateissa sitä tarvitsee ja mitä hyötyä siitä kaikille on. Minulle moni korkeakouluja käynyt on sanonut että olen "älykkö" ja "tosi fiksu" en ole niitä itse keksinyt, ja kieltämättä joskus jotkut ihmiset vaan tuntuu niin tyhmiltä kun eivät tajua jotain päivänselvää asiaa (esim. poliitikkoja on monta sellaista). En haluaisi kehua itseäni fiksummaksi kuin muut, saattaa olla että ne ihmiset jotka tuntuu mun mielestä tyhmiltä ovat jossain muussa asiassa fiksumpia kuin minä, ja tasan tarkkaan kädentaitoja vaativissa asioissa tiedän paljon ihmisiä jotka ovat parempia kuin minä.

Ja tiedän myös paljon ihmisiä jotka ovat fiksumpia kuin minä, minulle on moni asia täysin käsittämätöntä miten joku voi ymmärtää ja tietää. Uskon että ihminen oppii asioita parhaiten sellaisista aiheista jotka kiinnostaa, ja luulen että ihmiset jotka mun mielestä kuulostaa tosi tyhmiltä, ovat vain enemmänkin välinpitämättömiä ja tietämättömiä, uskovat toisten huhupuheita ennemmin kuin vaivautuvat ottamaan asioista selvää mitä ne oikeasti on. Aika harvalla tyhmyys on sitä että aivoissa on jotain vikaa tai liian pieni kapasiteetti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Mitäs tästä oppii? Pystyy kertomaan, että jossain oli lämmin syyskuussa ja toisaalla taas ei?

Et ole kuullut sanontaa matkailu avartaa? Itse käytyäni ensimmäistä kertaa Aasiassa huomasin miten erittäin hyvin asiat ovat suomalaisilla, joilla on varaa valittaa todella pienistä asioista. Aasiassa myös huomaa hyvin miten kouluttamattomuus vaikuttaa yleiseen sivistykseen ja jopa infrastruktuuriin.

Sääilmiöiden havaitseminen kertoo enemmän henkilöstä itsestään,ehkä hänellä ei ole "kykyä" havaita muuta, esim vakavia puutteita kierrätyksessä, aasiassa ainakin muovia käytetään ihan luvattoman paljon, muovipussi pakataan muovipussiin ja muovipullo hylätään siihen paikkaan missä se tyhjeni.

Kyllä minä nuo asiat tiedän vaikka en ole Viroa ja Ruotsia kauempana käynyt. Luen ja katson telkkarista asioita ja olen jutellut ihmisten kanssa jotka ovat siellä oleskelleet.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Mitäs tästä oppii? Pystyy kertomaan, että jossain oli lämmin syyskuussa ja toisaalla taas ei?

Et ole kuullut sanontaa matkailu avartaa? Itse käytyäni ensimmäistä kertaa Aasiassa huomasin miten erittäin hyvin asiat ovat suomalaisilla, joilla on varaa valittaa todella pienistä asioista. Aasiassa myös huomaa hyvin miten kouluttamattomuus vaikuttaa yleiseen sivistykseen ja jopa infrastruktuuriin.

Sääilmiöiden havaitseminen kertoo enemmän henkilöstä itsestään,ehkä hänellä ei ole "kykyä" havaita muuta, esim vakavia puutteita kierrätyksessä, aasiassa ainakin muovia käytetään ihan luvattoman paljon, muovipussi pakataan muovipussiin ja muovipullo hylätään siihen paikkaan missä se tyhjeni.

Kyllä minä nuo asiat tiedän vaikka en ole Viroa ja Ruotsia kauempana käynyt. Luen ja katson telkkarista asioita ja olen jutellut ihmisten kanssa jotka ovat siellä oleskelleet.

ap

Ja taas tää telkkarin kattominen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Siinäpä se juuri onkin. Olet mennyt sieltä, missä aita matalin ja se yleensä tarkoittaa, että aivojesi kehitys ei ole laukannut samalla tavalla kuin niiden, jotka on joutuneet pinnistelemään. Katsos, aivotkin on kuin lihas: niitä pitää rasittaa ja jumpata, jotta ne paranevat. Voit olla perusnokkela ja hoksaava, mutta käsityksesi siitä, että haastavampien asioiden opiskelu olisi vaan jotain ulkoaopettelua on väärä. Ulkoaopettelulla on toki roolinsa, mutta suurin osa siitä syntyy ihmisen lisääntyneestä kyvystä jäsennellä tietoa sinne kalloonsa. Ns. kapasiteetti paranee.

Jos mennään korkeakouluopintoihin, niin niiden parasta antia on, että opit käsittelemään isoja tietomassoja. Ajattele sitä, että sinä siellä kauppiksessa luit ehkä 10 tai 20 sivua kokeisiin. Tuskin edes sitä. Lukiolaiset luki 150 sivua ja yliopistossa 1000 tai 2000 sivua. Ajatteletko tosiaan, että isompia sivumäärien lukeminen/kahlaaminen ei kehitä ihmistä mitenkään?

Kyllä, menin sille alalle mikä minua kiinnosti, ja olen opiskellut pari uuttakin ammattia sen mukaan mikä kiinnostaa. Tiesin että lukiossa pitää lukea isoja määriä (tosin ei nykyään enää sellaisia määriä kuin mun nuoruudessa, huomasin tyttären käydessä kouluja) ei minua kiinnosta kahlata läpi tietoa ties mistä joka ei minua niin paljon kiinnosta, mutta jos aihe olisi mielenkiintoinen, niin toki lukisin. Joskus vaan tuntuu että auttaako tosiaan se että kahlaa läpi 2000 sivua, onko se kaikki ihan tiivistä tietoa vai osa ihan turhaa? En ole väittänyt että ulkoaopettelu riittäisi, se vaan kuuluu opiskeluun, ei siitä mihinkään pääse. Ei minusta olisi esim. lääkäriksi koskaan, ei olisi rahkeita millään asteella koska ei ole mielenkiintoa vaan lähinnä vastenmielisyyttä, ja kunnioitan suuresti niitä jotka lukevat lääkäriksi jotta meillä muilla on ihmisiä jotka meitä auttavat kun sairastumme.

Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen. Mihin vaikka työkkärissä töissä oleva tarvitsee korkeakouluopintoja? Joku sanoi että näkee isommat trendit. Mitä se tarkoittaa? Mitä ihmeen trendejä ne on, ja miten ne vaikuttaa siihen että työttömmien asioissa on lait minkä puitteissa on pakko toimia? Toki pitää olla "pelisilmää" jotta osaa asiakaspalvelussa erilaisia asiakkaita kohdata, mutta sekin liittyy enemmän omaan luonteeseen kuin koulutukseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

"Ekaluokkalaisia osaisin minäkin opettaa ihan vaikka kylmiltään.

ap"

Tässä näkyy luulemisen ja tietämisen ero. En ole opettaja, mutta nuorena tein sijaisuuksia lukiossa, yläasteella, erityisluokalla ja ala-asteella, myös ekaluokalla. Ekaluokan opettaminen oli 100 kertaa vaativampaa kuin nuo muut.

Millä tavalla vaativampaa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä oon farmaseutti koulutukseltani. Yliopistotutkinto, joka sisältää mm kemiaa, ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, mikrobiologian perusteita, farmakologiaa, tautioppia..

Ulospäin duuni näyttää siltä että otan hyllystä paketin Buranaa ja perin siitä hinnan. Tosiasiassa sitä työtä tehdäkseen pitää ymmärtää aika paljon kaikenlaista, kuten lääkkeen farmakodynamiikkaa -ja kinetiikkaa, kontraindikaatiot, käyttöaiheet, annokset.. Lisäksi tehdään aika tiivistä yhteistyötä kelan kanssa ja huolehditaan lääkekorvausten asianmukaisuudesta.

Toivon että näitä asioita ei kukaan koskaan hoitaisi pelkällä "maalaisjärjellä". Sen käyttö on sallittua ja toivottua mutta kyllä tuo tutkinto kummasti helpottaa.

Kyllä varmasti farmaseutin pitää tietää, mutta eikös apteekissa ole niitäkin jotka eivät ole koulutukseltaan farmaseutteja?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen melko idiootteja korkeasti koulutettuja ihmisiä ja tosi fiksuja jotka eivät ole. Minua on sanottu älykkääksi ja fiksuksi, enkä ole käynyt edes lukiota koska se ei kiinnostanut, eikä kiinnosta vieläkään. Suurin osa ammateista joihin tarvitaan korkeakoulututkinto on mielestäni sellaisia jotka pystyy hoitamaan vallan mainiosti alemmallakin tutkinnolla ja maalaisjärjellä. Minulla on kolmea ammattia opiskeltuna, ja opiskelu on ollut minulle aina helppoa.

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Jos olisit käynyt lukion niin osaisit ainakin kirjoittaa kiinostaa oikein.

Ja sinäkö muka osaat?

Tynnyrissä kasvanut luulee tietävänsä kaiken. Ap ei sinun kannata opiskella. TIEDÄT JO KAIKESTA KAIKEN JA OLET IHAN PIRUN VIISAS! Kouluja käyneet ovat typeriä ja tyhmiä. Vai olisiko niin, että olet laiska nahjus, joka ei viitsinyt opiskella ja aukoi päätänsä opettajille. Nyt sitten kaupan kassalla istuessa harmittaa. Onneksi voit lohduttaa itseäsi sillä, että olet viisas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mitä se "korkeampi ajattelu" on? Se mulle on täysi mysteeri, ja miten se putkahtaa ihmisen päähän lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla luentoja? Minä olen ikäni lukenut paljon, ja seurannut maailman menoa, katsonut dokumentteja ja lukenut tiedelehdistä uusimpia juttuja. Minua kiinnostaa monet asiat ja tiedän paljon kaikenlaista, mutta en toki mistään aiheesta kaikkea. Kun olen käynyt kursseja ja opiskellut olen aina oppinut uutta, toki olen oppinut myös töissä. Minä olen 100% varma että osaisin tehdä töitä kelassa, sossussa ja työkkärissä näillä mun koulutuksilla. Systeri opiskeli sosionomiksi ja minä autoin häntä todella paljon esseiden laatimisessa, hän aina soitti minulle että kun pitäisi olla tälläinen ja kun en keksi aihetta, tai että mitä kun on tälläinen aihe niin mitä laittaisin, minä keksin hänelle niitä juttuja välittömästi ilman mitään ongelmaa.

ap

Naurattaa niin etten oikein edes tiedä mistä aloittaisin. Ensinnäkin: Mikähän siinä on, että vähän kouluttautuneet haluavat aina kertoa katsovansa telkkarista dokumentteja ja lukevansa lehtiä osoittaakseen että ovat hyvinkin sivistyneitä? Tämä aiheuttaa tieteellisen koulutuksen saaneessa ihmisessä lähinnä tukahdutettuja naurunpyrskähdyksiä ja ehkä joskus myötähäpeääkin. Ei ole ihan sama asia se telkkarin katsominen kuin esimerkiksi kuuden vuoden tieteellinen koulutus yliopistossa.

En kommentoi tuota sosionomiasiaa kummemmin. Se on sen verran palikkatutkinto, että siitä pitäisi todella jokaisen suomalaisen selvitä, jos on peruskoulustakin selvinnyt.

Kuten joku jo tuolla sanoikin, että yleensä kouluttautuneen ja kouluttamattoman ihmisen ero näkyy viimeistään siinä, että koulutettu tietää, mitä ei tiedä. Vain perustason koulut käynyt ihminen uskoo usein pystyvänsä mihin tahansa ja halveksii muiden työtä ja koulutusta. Kun opintoja on takana vain vähän, on vaikeaa nähdä asioita muuten kuin hyvin konkreettisella tasolla: "Minä näen mitä tuo Kelan ihminen tuossa tekee ja koska osaisin suorittaa samat konkreettiset toimenpiteet kuin juuri nyt näen, joten osaisin tehdä tuon ihmisen työn." Tästä seuraa sitten sellainen käsitys, että osaa ja pystyy mihin tahansa. Jos siitä käsityksestä tulee sinulle hyvä mieli, sen saa kaikin mokomin. Ei se ketään haittaa, että luulet osaavasi yhtä sun toista ilman koulutusta. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Koulutuksen hyödyn selittäminen kouluttamattomalle ihmiselle on sama kuin yrittäisi selittää sokealle mitä näkeminen on. Aika turha keskustelu tämä siis. Jokainen saa kouluttautua (ainakin vielä, ainakin periaatteessa) juuri sen verran kuin haluaa. Koitetaan vaan elellä täällä kivasti ja arvostaa toisiamme. Ihmisen hyvyys ei kuitenkaan varmasti ole koulutuksesta kiinni.

Olenko väittänyt että katsomalla dokumentteja korvaa kuuden vuoden opiskelun? En, vaan sanoin että tietoa tulee asioista muualtakin kuin koulusta vaikka se ei mitään tutkintoa korvaa jos pitää jostain aiheesta tietää "kaiken". Yleissivistystä se lisää että katsoo vaikka tiededokumenttisarjan aivoista, taas tavallinen pulliainen pääsee osalliseksi huippututkijoiden tekemistä oivalluksista, ilman että itse on niitä kouluja käynyt.

Kovin tuntuu olevan vaikeaa selittää sitä mihin niin monissa ammateissa tarvitaan korkeakoulututkintoa. Luulisi että jos on käynyt korkeakoulun, pystyisi sen selittämään koska käsityskyky on niin paljon korkeammalla kuin meillä muilla. Ihan oikeasti, en vittuile yhtään. Opettaminenhan on sitä, että sinä itse tiedät asiat, ja sitten sinun pitäisi saada siirrettyä se tieto muiden aivoihin, miten kykenee opettamaan ketään jos ei tälläistä asiaakaan osaa minulle tyhmemmälle selittää?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Siinäpä se juuri onkin. Olet mennyt sieltä, missä aita matalin ja se yleensä tarkoittaa, että aivojesi kehitys ei ole laukannut samalla tavalla kuin niiden, jotka on joutuneet pinnistelemään. Katsos, aivotkin on kuin lihas: niitä pitää rasittaa ja jumpata, jotta ne paranevat. Voit olla perusnokkela ja hoksaava, mutta käsityksesi siitä, että haastavampien asioiden opiskelu olisi vaan jotain ulkoaopettelua on väärä. Ulkoaopettelulla on toki roolinsa, mutta suurin osa siitä syntyy ihmisen lisääntyneestä kyvystä jäsennellä tietoa sinne kalloonsa. Ns. kapasiteetti paranee.

Jos mennään korkeakouluopintoihin, niin niiden parasta antia on, että opit käsittelemään isoja tietomassoja. Ajattele sitä, että sinä siellä kauppiksessa luit ehkä 10 tai 20 sivua kokeisiin. Tuskin edes sitä. Lukiolaiset luki 150 sivua ja yliopistossa 1000 tai 2000 sivua. Ajatteletko tosiaan, että isompia sivumäärien lukeminen/kahlaaminen ei kehitä ihmistä mitenkään?

Siis oletteko te koulutususkovaiset noin tavattoman yksiulotteisia? Jeesus sentään!!!

Niitä kirjojahan ei voi lukea muualla kuin jossain yliopiston lukusalissa? Kerrnpa faktan: minä en ole käynyt korkeakouluja, mutta olen TAKUULLA lukenut enemmän ammatillista, tieteellistä tesktiä kuin YKSIKÄÄN suomalainen ns. korkeakoulutettu. Tuo teidän täydellinen yksioikoisuus ja papukaijamaisuus on jotain mykistävää...

Jos olisit älykäs, niin ymmärtäisit myös, että on poikkeuksia poikkeuksissa. Ja nyt puhutana keskiarvoista. Sinä kouluttamattomana olet poikkeus, jos olet lukenut paljon tieteellistä tekstiä. Hieno juttu, ei se koulua tarvi, jos haluaa itseään sivistää. Mutta onhan se fakta, että suurin osa esim. amispohjaisista ei ole eläessään lukenut ensimmäistäkään tutkimusta mistään.

Kyllä, se on fakta. Varmasti suuri osa amiksen käyneistä eivät ole ns. lukumiehiä, vaan taitavia enemmänkin fyysisessä työssä ja oppivat asioita tekemällä enemmän kuin lukemalla kirjoista.

Mutta se ei selitä sitä, että monissa ammateissa vaaditaan korkeakoulun käymistä vaikka luultavasti siitä ei ole työn kannalta mitään hyötyä.

ap