En usko että minä olisin yhtään fiksumpi vaikka olisin käynyt lukion ja mennyt korkeakouluun.

Tässä on nyt kyseessä sellainen ilmiö että kun ihminen ei voi tietää sitä mitä hän ei tiedä, hän ei tiedä tarpeeksi tietääkseen olevansa väärässä. Eli itseluottamus on taattu, opettajaksikin osataan ryhtyä kylmilteen.

Ei mitenkään harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

No kyllä opettajat varmasti tarvitsevat  korkeakoulua tuolla tasolla. Ekaluokkalaisia osaisin minäkin opettaa ihan vaikka kylmiltään. Olen laskenut oman ja muiden kokemusten pohjalta kymmenien vuosien ajalta, että vain kolmannes opettajista osaa opettaa hyvin, kolmannes ovat sellaisia ettei heistä ole juuri hyötyä, mutta ei haittaakaan, ja kolmannes on niin helvetin huonoja että oppilaat suorastaan taantuu. Se on se juttu mitä siellä korkeakoulussa opettajille pitäisi opettaa; kuinka opetetaan. Moni osaa asiansa mutta ei osaa siirtää sitä muille. Jopa lapseni koulussa tätä on vaikka se on ammattikorkea, luulisi että edes siellä olisi hyviä opettajia kun niitä on ympäri maailman USAa myöden ties mitä guruja... mutta ei.

ap

Usein kun on koluttautunut, osaa erottaa oikean tutkitun tiedon omasta kokemuksestaan. Se on yksi korkeakoulutuksen ihan keskeisiä hyötyjä. Silloin ei ole myöskään höynäytettävissä mihin tahansa.

Toivon todella että joskus tuotakin aihetta joku tutkisi. Mutta jos nyt mulla on tämä kokemus niin enpä sitä kyseenalaista ennenkuin näen tutkittua tulosta joka todellakin todistaa minun olevan väärässä ja että mulla ja muilla tutuilla on ollut vaan tosi paska tuuri opettajien suhteen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Koulut nimenomaan nostavat älykkyyttä. Älykkyys ei ole synnynnäinen vakio vaan ympäristön vaikutuksen tulos.

Niin, lapsena ympäristö vaikuttaa älykkyysosamäärään, mutta tuskin enää lukioiässä.

Vaikuttaa edelleen myös lukioiässä. Ja aikuisenakin. Älykkyyttä mitataan ns. älykkyystesteillä ja niissä tulee paremmaksi opiskelujen myötä iästä huolimatta.

Tarkoitin nyt älykkyysosamäärää, joka mitataan kuviotesteillä. Siihen ei voi aikuisiässä enää mitenkään merkitsevällä tavalla vaikuttaa.

Suomessa ei ilmeisesti hyväksytä opiskeluiksi muuta kuin tiukasti koulun penkillä tapahtuvan kiltin mutta passiivisen opiskelun. Muita keinoja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mitä se "korkeampi ajattelu" on? Se mulle on täysi mysteeri, ja miten se putkahtaa ihmisen päähän lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla luentoja? Minä olen ikäni lukenut paljon, ja seurannut maailman menoa, katsonut dokumentteja ja lukenut tiedelehdistä uusimpia juttuja. Minua kiinnostaa monet asiat ja tiedän paljon kaikenlaista, mutta en toki mistään aiheesta kaikkea. Kun olen käynyt kursseja ja opiskellut olen aina oppinut uutta, toki olen oppinut myös töissä. Minä olen 100% varma että osaisin tehdä töitä kelassa, sossussa ja työkkärissä näillä mun koulutuksilla. Systeri opiskeli sosionomiksi ja minä autoin häntä todella paljon esseiden laatimisessa, hän aina soitti minulle että kun pitäisi olla tälläinen ja kun en keksi aihetta, tai että mitä kun on tälläinen aihe niin mitä laittaisin, minä keksin hänelle niitä juttuja välittömästi ilman mitään ongelmaa.

ap

Korkeampi ajattelu on ainakin sitä, että ymmärtää, miten vähän ymmärtää asioista.

Ei esim. luule, että katsomalla videoita YouTubesta osaisi tehdä korkeakoulutetun ammattilaisen töitä tuosta noin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Itse asiassa koulutus nostaa älykkyysosamäärää.

Miten se on mahdollista? Siten että käyttää aivoja enemmän? Eihän aivojen käyttämiseen tarvita kouluja.

ap

Äykkyys on osapuilleen puoliksi synnynnäistä ja puoliksi ympäristön vaikutusta. Älykkyystestit mittaavat sitä, miten ihminen osaa käsitellä tietoa. Kun ihminen harjoittelee tiedon käsittelyä, hän suoriutuu paremmin älykkyystesteissä. Koulutus on yksin parhaiten älykkyyttä ennustavista tekijöistä, olettaen että älyykkystestit mittaavat oikeasti jotain sellaista, mitä on järkevää kutsua älykkyydeksi, kuten yleinen käsitys on.

Tyhmähän ei itse huomaa olevansa tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mitä se "korkeampi ajattelu" on? Se mulle on täysi mysteeri, ja miten se putkahtaa ihmisen päähän lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla luentoja? Minä olen ikäni lukenut paljon, ja seurannut maailman menoa, katsonut dokumentteja ja lukenut tiedelehdistä uusimpia juttuja. Minua kiinnostaa monet asiat ja tiedän paljon kaikenlaista, mutta en toki mistään aiheesta kaikkea. Kun olen käynyt kursseja ja opiskellut olen aina oppinut uutta, toki olen oppinut myös töissä. Minä olen 100% varma että osaisin tehdä töitä kelassa, sossussa ja työkkärissä näillä mun koulutuksilla. Systeri opiskeli sosionomiksi ja minä autoin häntä todella paljon esseiden laatimisessa, hän aina soitti minulle että kun pitäisi olla tälläinen ja kun en keksi aihetta, tai että mitä kun on tälläinen aihe niin mitä laittaisin, minä keksin hänelle niitä juttuja välittömästi ilman mitään ongelmaa.

ap

Korkeampi ajattelu on ainakin sitä, että ymmärtää, miten vähän ymmärtää asioista.

Ei esim. luule, että katsomalla videoita YouTubesta osaisi tehdä korkeakoulutetun ammattilaisen töitä tuosta noin vaan.

Tuollaisen asian tajuamiseen tuskin tarvitsee käydä korkeakouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne koulut älykkyysosamäärää nosta. Jos opiskelu, tiede ja kulttuuri ei kiinnosta, niin ei kannata lukioon mennä.

Koulut nimenomaan nostavat älykkyyttä. Älykkyys ei ole synnynnäinen vakio vaan ympäristön vaikutuksen tulos.

Niin, lapsena ympäristö vaikuttaa älykkyysosamäärään, mutta tuskin enää lukioiässä.

Vaikuttaa edelleen myös lukioiässä. Ja aikuisenakin. Älykkyyttä mitataan ns. älykkyystesteillä ja niissä tulee paremmaksi opiskelujen myötä iästä huolimatta.

Tarkoitin nyt älykkyysosamäärää, joka mitataan kuviotesteillä. Siihen ei voi aikuisiässä enää mitenkään merkitsevällä tavalla vaikuttaa.

Älykkyysosamäärää ei mitata kuviotesteillä paitsi ehkä jossain höpsöissä nettitesteissä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Mitäs tästä oppii? Pystyy kertomaan, että jossain oli lämmin syyskuussa ja toisaalla taas ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Monelle esim. sossun asiakkaalle sosiaalityöntekijän työ näyttäytyy täysin palikka-asiakaspalveluna, mutta se ei ole sitä. Siinä on taustalla tosi laaja ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja trendeistä. Sitä ymmärrystä ei ole tapana asiakkaalle korostaa, koska semmoisella ei ole siinä nimenomaisessa kohtaamistilanteessa minkään valtakunnan väliä. Ja käytän tässä nyt sossua vain ihan esimerkkinä monista aloista, joissa asiakkaan kohtaaminen sujuu aika peruskaavalla, mutta työhön kuuluu ihan hirveästi muutakin sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa.

Mutta siis tosiaan: Ei koulutus sinänsä tee kenestäkään fiksua eikä sen puute tyhmää. Saa olla fiksu vaikkei olekaan kouluttautunut. Joskus vaan kun koittaa selittää kouluttautumattomalle, mitä hyötyä koulutuksesta on, se tuntuu vähän samalta kuin koittaisi selittää onnelliselle lukutaidottomalle että mitä hyötyä lukutaidosta on. Tai ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt maailmaa, että miksi kannattaisi poistua Suomesta ja mieluusti muuallekin kuin perus turistikohteisiin.

Mitä se "korkeampi ajattelu" on? Se mulle on täysi mysteeri, ja miten se putkahtaa ihmisen päähän lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla luentoja? Minä olen ikäni lukenut paljon, ja seurannut maailman menoa, katsonut dokumentteja ja lukenut tiedelehdistä uusimpia juttuja. Minua kiinnostaa monet asiat ja tiedän paljon kaikenlaista, mutta en toki mistään aiheesta kaikkea. Kun olen käynyt kursseja ja opiskellut olen aina oppinut uutta, toki olen oppinut myös töissä. Minä olen 100% varma että osaisin tehdä töitä kelassa, sossussa ja työkkärissä näillä mun koulutuksilla. Systeri opiskeli sosionomiksi ja minä autoin häntä todella paljon esseiden laatimisessa, hän aina soitti minulle että kun pitäisi olla tälläinen ja kun en keksi aihetta, tai että mitä kun on tälläinen aihe niin mitä laittaisin, minä keksin hänelle niitä juttuja välittömästi ilman mitään ongelmaa.

ap

Korkeampi ajattelu on ainakin sitä, että ymmärtää, miten vähän ymmärtää asioista.

Ei esim. luule, että katsomalla videoita YouTubesta osaisi tehdä korkeakoulutetun ammattilaisen töitä tuosta noin vaan.

Tuollaisen asian tajuamiseen tuskin tarvitsee käydä korkeakouluja.

Näyttäisi ap:n kohdalla tarvitsevan.

AP on todiste ettei järkeily ja maalaisjärki korvaa oikeaa koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Ja juuri tuollainen kirjoitus paljastaa, että se koulutus luultavasti muuttaisi aloittajaakin. Ei se mitenkään absoluuttisesti älykkäämmäksi tee eikä sillä ole hirveästi väliä kuinka paljon muistaa asioita ulkoa. Kyse on siitä, että se muuttaa ajattelutapaa ja suhtautumista moneen asiaan. Oppii huomaamaan yhteyksiä, kyseinalaistamaan jne. Nyt joku tietysti sanoo, että osaa kyseinalaistaa muutenkin ja varmasti osaakin. Sitä on vain todella vaikea koittaa selittää ihmiselle, joka ei ole kokeillut.

En minä koe, että olisin älykkäämpi lukion tai korkeakoulun takia. Ne vaan antavat aina lisää pohjatietoa ja kun sitä pohjatietoa kertyy tarpeeksi hoksaa aina jotain uutta ja kyllä siinä vähän koko elämänkatsomus kehittyy.

Olipa hyvin sanottu! Älykäs ihminen on älykäs ilman koulutustakin ja tyhmä ei tule koulutuksen kautta älykkäämmäksi vaikka oppii uusia asioita. Opiskelussa älykkyydestä on se hyöty että asiat oppii helpommalla. Koulutuksen hyöty on (sen oman alan tietojen ja taitojen oppimisen ja omaksumisen lisäksi) juuri tuo että saa valjastettua sen älyllisen jo olemassa olevan kapasiteetin käyttöönsä. Kuten sanottu tätä on todella vaikea kuvailla ihmiselle joka ei ole opiskellut keskiastetta pidemmälle. Ja tietysti on aina poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Vai ekaluokkalaisia opettaisit kylmiltään. Juuri alkuopetuksessa se ammattitaito on tärkeimmillään.

Huom olen koulunkäynninohjaaja en ope. 

Juuri tuo ap: n tapa haukkua ja puhu alentavaan sävyyn korkeakoulutetuista ja heidän töistään kertoo mielestäni kaiken tarvittavan hänen älykkyydestään (tai sen puutteesta). Älykkyys on juuri päinvastaista. Älykäs ihminen näkee arvon kaikenlaisessa koulutuksessa, niin amistason kuin korkeakoulutasonkin, eikä koe tarvetta todistella olevansa älykkäämpi kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

AP on todiste ettei järkeily ja maalaisjärki korvaa oikeaa koulutusta.

Sinä olet todiste siitä etteivät koulutetut pysty keskustelemaan asiallisesti kunnollisten argumenttien kanssa vaan joudutte heittelemään tuollaisia lapsellisia onelinereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän älykkyys tosiaankaan ole koulutuksesta kiinni. Yleensä kuitenkin fiksummat päätyvät opiskelemaan ja toisaalta opiskelu sitten taas lisää tietämystä maailmasta ja yleissivistystä yleensäkin. Keskusteluissa se usein sitten tulee ilmi aika nopeasti, että kuka on kouluttautunut pidemmälle ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jos ihminen on muuten vaan laajasti kiinnostunut asioista ja lukenut tai vaikkapa matkustellut paljon.

Mitäs tästä oppii? Pystyy kertomaan, että jossain oli lämmin syyskuussa ja toisaalla taas ei?

Et ole kuullut sanontaa matkailu avartaa? Itse käytyäni ensimmäistä kertaa Aasiassa huomasin miten erittäin hyvin asiat ovat suomalaisilla, joilla on varaa valittaa todella pienistä asioista. Aasiassa myös huomaa hyvin miten kouluttamattomuus vaikuttaa yleiseen sivistykseen ja jopa infrastruktuuriin.

Sääilmiöiden havaitseminen kertoo enemmän henkilöstä itsestään,ehkä hänellä ei ole "kykyä" havaita muuta, esim vakavia puutteita kierrätyksessä, aasiassa ainakin muovia käytetään ihan luvattoman paljon, muovipussi pakataan muovipussiin ja muovipullo hylätään siihen paikkaan missä se tyhjeni.

Ot, mutta tuo sossujen trendien ymmärrys voi joskus olla vahingollista. Ajatellaan, että jaa tässä on kyse tästä, tämä asiakas on tällainen, eli osataan lokeroida asiakas tehokkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeeni kun ap opettaa abstraktia algebraa maalaisjärjellä

Et sitten lukenut aloitusta vaan rupesit pätemään.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.

Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.

Siinäpä se juuri onkin. Olet mennyt sieltä, missä aita matalin ja se yleensä tarkoittaa, että aivojesi kehitys ei ole laukannut samalla tavalla kuin niiden, jotka on joutuneet pinnistelemään. Katsos, aivotkin on kuin lihas: niitä pitää rasittaa ja jumpata, jotta ne paranevat. Voit olla perusnokkela ja hoksaava, mutta käsityksesi siitä, että haastavampien asioiden opiskelu olisi vaan jotain ulkoaopettelua on väärä. Ulkoaopettelulla on toki roolinsa, mutta suurin osa siitä syntyy ihmisen lisääntyneestä kyvystä jäsennellä tietoa sinne kalloonsa. Ns. kapasiteetti paranee.

Jos mennään korkeakouluopintoihin, niin niiden parasta antia on, että opit käsittelemään isoja tietomassoja. Ajattele sitä, että sinä siellä kauppiksessa luit ehkä 10 tai 20 sivua kokeisiin. Tuskin edes sitä. Lukiolaiset luki 150 sivua ja yliopistossa 1000 tai 2000 sivua. Ajatteletko tosiaan, että isompia sivumäärien lukeminen/kahlaaminen ei kehitä ihmistä mitenkään?