Taaskaan en päässyt opiskelemaan
V*ituttaa niin paljon että tekisi mieli vaan unohtaa koko homma.
Valmistuin vuonna 2011 lähihoitajaksi, mutta pian sen jälkeen minulle valkeni että ala ei todellakaan ole minua varten. Päätin hakea lukioon, valmistuin sieltä koulun parhailla papereilla haaveillen röntgenlääkärin alasta. Valmistumiskesänä mieheni sai töitä Saksasta ja muutimme tänne, päätin että haenkin Hollannin lääkikseen, jonne pitäisi olla helppo päästä.
Olin lukiossa aiva surkea englannissa joten aloin aivan todella opiskella kyseistä kieltä, jotta pääsykokeessa ei tulisi ongelmia kielen suhteen. Kielitaitoni ei riittänyt enkä päässyt sisään.
No, tänä vuonna päätin yrittää uudestaan, koska vuodessa kielitaitoni on harjaantunut jo varsin hyväksi. Koevastaukseni menivät todella hyvin, englannin kanssa ei ollut enää ongelmia, mutta olin liian hidas enkä kerennyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.
Tänään sain tietää että en päässyt. Suomen pääsykokeeseen en ole myöskään kerennyt lukea, joten taas on mennyt vuosi aivan hukkaan.
Hävettää, nolottaa ja ärsyttää. Olen jo 25-vuotias ja taskussa ainoastaan lukiopaperit ja hoitajan paperit, eli alan jolle en sovellu tippaakaan. Tuntuu että olen täysin epäonnistunut elämässäni. Haluaisin perustaa perheen, hommata mieheni kanssa oman asunnon ja vakiintua, mutta se on ihan mahdotonta koska en edes tiedä missä maassa asun ensi vuonna. Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. Ensi vuonna menen sitten AMK:hon opiskelemaan insinööriksi jos en pääse Suomeen, Hollantiin en voi enää hakea kolmatta kertaa.
Tein tämän aloituksen ihan vaan siksi että teki mieli avautua johonkin. Kiitos jos jaksoit lukea.
Kommentit (132)
Tiesitkö, että röntgenlääkäri on samalla alalla kuin sairaalaympäristössä työskentelevä lähihoitaja?
Sitä kutsutaan hoitoalaksi.
Mikset muuta takaisin Suomeen opiskelemaan? Valitsit miehen koulutuksen sijaan. Oma valinta.
Sulla on vielä hyvin aikaa opiskella. Itse aloitin 26-vuotiaana. Haen ehkä vielä yliopistoon ja olen jo 30. Eikä ole miestäkään tai lapsia. Pää pystyyn nyt.
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö, että röntgenlääkäri on samalla alalla kuin sairaalaympäristössä työskentelevä lähihoitaja?
Sitä kutsutaan hoitoalaksi.
Tiedän erittäin hyvin. Lääkärin ja hoitajan työssä on ero kuin yöllä ja päivällä. Kukaan sairaanhoitaja jonka tunnen, ei haluaisi olla lääkäri vaan nimenomaan hoitaja. Kukaan lääkäri jonka tunnen, ei haluaisi olla hoitaja vaan nimenomaan lääkäri.
Joku luonteenpiirteen ero lääkäreillä ja hoitajilla on, en osaa oikein selittää mikä mutta tiedän, että lääkärin työ on minun juttuni, hoitajan ei.
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Ap
Uusi suunnitelma. Jos ulkomailla opiskelu ei onnistu, niin opiskele kotimaassa. Tuossa iässä on todella tyhmää tehdä kaikki suunnitelmat miehen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta takaisin Suomeen opiskelemaan? Valitsit miehen koulutuksen sijaan. Oma valinta.
Tottakai valitsin mieheni, koska en minä suoraan lukiosta päässyt Suomeenkaan opiskelemaan, hain kyllä. Yo-kokeisiin lukeminen vei liikaa aikaa pääsykokeilta. Nyt tänä vuonna taas panostin englannin kieleen niin paljon, ettei aikaa riittänyt töiden ohella fysiikan, kemian ja biologian pänttäämiseen.
Ensi vuonna haen Suomeen, luen koko vuoden ja muutamme yhdessä takaisin sinne jos ja kun pääsen ainakin sitten insinööriksi lukemaan. Taidanpa alkaa heti huomenna tekemään lukusuunnitelmaa, en halua taas yhtä välivuotta...
Ap
Posbkdb kirjoitti:
Kätilöksi?
Voisin kyllä vakavasti harkita tuotakin vaihtoehtoa. Tavallinen sairaanhoitajan homma ei kiinnosta lainkaan, mutta kenties joku erikoistumisala sitten. Toisaalta riskinä on, että minusta tulee vähän katkera koska tiedän että haluasin pukeutua lääkärin takkiin ja että olen tyytynyt vaan johonkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sulla on vielä hyvin aikaa opiskella. Itse aloitin 26-vuotiaana. Haen ehkä vielä yliopistoon ja olen jo 30. Eikä ole miestäkään tai lapsia. Pää pystyyn nyt.
Kiitos tsemppauksista. Tuntuu että kaikilla minun ikäisilläni alkaa olla vakinainen työ, oma asunto ja lapsiakin ainakin Facebookin mukaan. Lykkyä tykö sinulle!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Uusi suunnitelma. Jos ulkomailla opiskelu ei onnistu, niin opiskele kotimaassa. Tuossa iässä on todella tyhmää tehdä kaikki suunnitelmat miehen mukaan.
Ensi vuonna haen Suomeen ja muutamme sinne takaisin sitten. Olisin kyllä itsekin halunnut opiskella ulkomailla, siinä olisi oppinut mukavasti uutta kieltä ja kulttuuria. En haluaisi vielä ensi vuonna palata mutta pakkohan se on. Onneksi on tuo mies tuossa tukena.
Tämmöiset isot takaiskut ottavat kyllä päähän niin että tuntuu että räjähdän pian. Ainakin tein kaikkeni ja opiskelin rankemmin kuin koskaan. Kai siitä jotain hyötyä on että tulin opetelleeksi englannin, ainakin on helpompi tulevaisuudessa muuttaa ulkomaille jos haluaa.
Ap
Ap
TeemuKebabsalo kirjoitti:
met vaan lähijoitajaksi sillä siisti
Potilaat ansaitsevat parempaa kuin hoitajan, joka ei pidä työstään. Vaikka sitä yrittää kuinka hyvin peitellä, kyllä potilas sen huomaa.
Ap
Puhut ilmeisesti nyt jo sujuvaa saksaa noin monen Saksan-vuoden jälkeen. Miksi et hakisi opiskelemaan lääkäriksi siellä Saksassa?
Vierailija kirjoitti:
Puhut ilmeisesti nyt jo sujuvaa saksaa noin monen Saksan-vuoden jälkeen. Miksi et hakisi opiskelemaan lääkäriksi siellä Saksassa?
Pärjään töissä ja arjessa ihan hyvin mutta en kyllä pystyisi tekemään pääsykoetta täällä saksaksi, sen verran erikoissanastoa siinä kuitenkin on. Ja kaiken käsitykseni mukaan Saksassa on vaikea päästä lääkikseen, joten lienee viisainta panostaa kaikella energialla Suomen kokeeseen eikä saksan kielen täydelliseen hallitsemkseen, jota tuo koe vaatisi.
Toisaalta ainahan voi yrittää ja tehdä sen minkä pystyy niillä taidoilla mitä on. Täytyy harkita.
Ap
Lääkis on hankalimpia päästä sisään, valitse joku sellainen ala minne riittää meriitit. Ei kaikki pääse sinne unelmaduuniinsa, etenkään noihin mihin on tunkua.
Ihan näin sunnuntaiaamunako sinulle valkeni tämä tieto? Toiko posti kirjeen vai lähettikö joku sinulle sähköpostia sunnuntaiaamuna tai jopa lauantaina?
Vierailija kirjoitti:
Lääkis on hankalimpia päästä sisään, valitse joku sellainen ala minne riittää meriitit. Ei kaikki pääse sinne unelmaduuniinsa, etenkään noihin mihin on tunkua.
Näinhän se on. Minulla taisi olla vähän liian kovat kuvitelmat itsestäni kun sain lukiosta niin helposti niin hyvät paperit. Täytyy nyt sitten katsoa riittääkö taidot ja kyvyt Suomen kokeessa.
Todella raskas tappio tämä kyllä on, tuntuu ihan luuserilta koska netissä sanottiin että Hollantiin päässee heittämällä.
Ap
Älä huoli ap, sulla on vielä paljon aikaa! Tiedän kokemuksesta että tossa iässä tuntuu, että olen JO 25, mutta sulla on paljon aikaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ihmiset ympärillä alkaa mietiskellä uusia opintoja jne, kaikki ne jotka parikymppisenä opiskelivat jotain vaan, että valmistuu mahdollisimman nuorena.
Minä valmistuin 26-vuotinaana ja nyt melkein 10 vuotta alan työelämässä olen alkanut mietiskellä mitä sitä alkaisi opiskella... Ja mielestäni ei ole myöhäistä, mullakin työelämää jälkellä vielä 35 vuotta, jos siitä menee koulussa 3-5 vuotta, ei haittaa!
Nyt tähtäät siihen Suomen lääkikseen ensi vuonna, asiat on ilmeisesti hallussa ja sen kokeen voit tehdä äidinkielellä niin hyvin se menee :). Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sunnuntaiaamunako sinulle valkeni tämä tieto? Toiko posti kirjeen vai lähettikö joku sinulle sähköpostia sunnuntaiaamuna tai jopa lauantaina?
Sähköpostiviesti oli saapunut klo 1.15 yöllä. Uskoisin että tuo viesti, jossa ilmoitettiin oma "ranking number" tuli kaikille automaattisesti samaan aikaan. Siitä sijoitusnumerosta pystyy päättelemään pääsikö sisään vai ei. Myöhemmin tänään lähetetään yliopiston taholta sähköposti kaikille keille tarjotaan opiskelupaikkaa.
Ap
met vaan lähijoitajaksi sillä siisti