Taaskaan en päässyt opiskelemaan
V*ituttaa niin paljon että tekisi mieli vaan unohtaa koko homma.
Valmistuin vuonna 2011 lähihoitajaksi, mutta pian sen jälkeen minulle valkeni että ala ei todellakaan ole minua varten. Päätin hakea lukioon, valmistuin sieltä koulun parhailla papereilla haaveillen röntgenlääkärin alasta. Valmistumiskesänä mieheni sai töitä Saksasta ja muutimme tänne, päätin että haenkin Hollannin lääkikseen, jonne pitäisi olla helppo päästä.
Olin lukiossa aiva surkea englannissa joten aloin aivan todella opiskella kyseistä kieltä, jotta pääsykokeessa ei tulisi ongelmia kielen suhteen. Kielitaitoni ei riittänyt enkä päässyt sisään.
No, tänä vuonna päätin yrittää uudestaan, koska vuodessa kielitaitoni on harjaantunut jo varsin hyväksi. Koevastaukseni menivät todella hyvin, englannin kanssa ei ollut enää ongelmia, mutta olin liian hidas enkä kerennyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.
Tänään sain tietää että en päässyt. Suomen pääsykokeeseen en ole myöskään kerennyt lukea, joten taas on mennyt vuosi aivan hukkaan.
Hävettää, nolottaa ja ärsyttää. Olen jo 25-vuotias ja taskussa ainoastaan lukiopaperit ja hoitajan paperit, eli alan jolle en sovellu tippaakaan. Tuntuu että olen täysin epäonnistunut elämässäni. Haluaisin perustaa perheen, hommata mieheni kanssa oman asunnon ja vakiintua, mutta se on ihan mahdotonta koska en edes tiedä missä maassa asun ensi vuonna. Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. Ensi vuonna menen sitten AMK:hon opiskelemaan insinööriksi jos en pääse Suomeen, Hollantiin en voi enää hakea kolmatta kertaa.
Tein tämän aloituksen ihan vaan siksi että teki mieli avautua johonkin. Kiitos jos jaksoit lukea.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lähihoitaja on todella kaukana sinusta niin kyllä olen kuule lääkärikin. Samoja asioita niihin vaaditaan kuitenkin. En todellakaan suosittele hakemaan lääkäriksi. Ja jos haluat röntgenlääkäriksi niin joudut tietenkin joka tapauksessa ensin opiskelemaan yleislääkäriksi ja yleislääkäri kaivelee ihmisten alapäitä ja peppuja ihan just niin paljon tai enemmänkin kuin lähihoitaja.
Ei pidä paikkaansa. Olen työskennellyt hoitajana yhteensä varmaan 5 vuotta, joten tiedän kyllä varsin hyvin millainen ero hoitajan ja lääkärin työnkuvassa on.
Ihan mielelläni opiskelisin yleislääkäriksi, ei minua haittaisi tehdä esimerkiksi tutkimusta peräaukon kautta.
Lääkärin työssä minua kiehtoo se, että saa pohtia, tehdä ratkaisuja, tutkia ja miettiä. Täytyy käyttää päätään ja ratkaista ongelmia käyttäen hyväksi varsin laajaa tuntemustaan ihmiskehon monimutkaisista toiminnoista.
Hoitajan työ on vain potilaan kanssa olemista ja semmoista vähän "aivotonta" hommaa koska ei tarvitse juuri käyttää päätään. Toki jokin erikoissairaalaosasto on asia erikseen, siellä täytyy hoitajillakin olla todella hyvät tietotaidot, mutta ei se silti ole samaa työtä kuin lääkärin työ.
Ap
Ai hoitajan ei tarvitse käyttää päätänsä? Huhhuh. Toivottavasti et IKINÄ pääse lääkikseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis valmistuit lukiosta parhailla arvosanoilla? Et kuitenkaan sitten fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja englantia oppinut?
Fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja pitkästä matikasta sain L:t. Englantia en oppinut koska minulla ei ollut motivaatiota oikeastaan lainkaan, panostin muihin aineisiin. Hölmöä ajattelemattomuutta minulta, mutta onneksi nyt osaan sitä.
Ap
No mikset enää osaa fyssaa, kemiaa ja bilsaa? Opettelit vain ulkoa tyyliin "hauki on kala hauki on kala"? Ne asiat pitää ymmärtää, jotta ne jäävät mieleen. Miten ajattelit pärjätä lääkärinä, jos unohdat vuodessa kaikki opiskelemasi asiat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä sinne AMK:Hin "mene". Ihan oikein ettet pääse sisään kun asenne on tommonen!
Uskon että "menen." Sain pitkästä matikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta L:t aika pienellä vaivalla ja jos vuoden luen ja kertaan asioita lääkiksen pääsykoe mielessä, uskon että AMK:n ja ehkä jopa TY:n pääsykoe on aika helppo siinä rinnalla. YO-kokeisiin lukiessa tein vanhoja AMK-pääsykoetehtäviä ja ei niissä minusta mitään erityisen vaikeaa ollut.
No hyvä että on itseluottamusta, mutta kyllähän sinä "menit" sinne lääkikseenkin. Tule pois sieltä pilvilinnoista, ei ne ällät mitään kerro nykyisestä osaamistasostasi, muutenhan olisit päässyt "heittämällä sisään" lääkikseen minne "helppo päästä".
Ymmärrät tahallaan väärin. Olen itsekin todella pettynyt suoritukseeni täällä, ja uskoin sokeasti ihmisten kirjoituksiin netissä tuon kokeen helppoudesta. Olisi pitänyt opiskella lukiossa ja elämässä yleensäkin englantia paremmin.
Nykyinen fykebi-osaamiseni on varmasti sillä tasolla, että kertaamalla asiat palautuvat mieleen. En minä nyt niin uuno ole että parin vuoden jälkeen joutuisin aloittamaan kaiken alusta. Tiedän tasan tarkkaan, miten vaikea Suomen AMK-koe on ja tiedän myös, mitä vaaditaan että pääsee Suomen lääkseen. Se helpottaa paljon.
Ap
Ihan samalla tavalla se lääkärikin työskentelee ihmisten parissa juurikin siellä hoitoalalla! Jos sinä et lähihoitajaksi koe yhtään soveltuvasi, niin et kyllä lääkäriksikään sovellu. Ihan samalla tavalla ihmisläheisiä töitä molemmat. Farmasia taas on nykyään pääosin pelkkää asiakaspalvelua apteekissa. Työpaikat on siellä apteekissa. Täytyy olla erittäin asiakaspalveluhenkinen ihmisille.
Hae sinne insinööriksi tai vaikka kauppikseen. Tai Proviisoriksi? Tai vaikka bioanalyytikoksi. Lääkäriksi sinä et sovi.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kuulostaa jonkin sortin autistilta :D
Autismi ei ole synonyymi tyhmyydelle, päinvastoin.
- Eri
Mä halusisin kuulla yhdenkin lääkärin sanovan, että lähihoitajan ammatin olevan samanlaista tai soveltuvan heille.
Lääkäri voi olla myös tutkija, joka ei kyl tee paljoa käytännön työtä.
Tässä ei ole tarkoitus mitään koulutusta vähätellä, mutta kyl ne erilaisia on.
En jaksa enää olla täällä teidän soimattavananne koska olen muutenkin masentunut noista tuloksista.
Kuvitteletteko te ihan tosissanne että minä en tasan tarkkaan tiedä mitä lääkärin työhön kuuluu? Että minulle tulee aivan yllätyksenä, että minun täytyy koskea potilaisiin ja jopa työntää joskus sormi ties mihin ruumiin aukkoihin varmistuakseni diagnoosista? Olen työskennellyt hoitajana erilaisilla osastoilla 5 vuotta, ollut lääkärin pari lukuisissa tilanteissa ja minulla on monta kaveria, sukulaista ja tuttavaa jotka työskentelevät alalla. Tiedän, että lääkärin työ on minun juttuni ja haluan auttaa ihmisiä lääkärinä.
Ihan tosissanneko kuvittelette, että hoitajille ja lääkäreille on ihan sama mitä he ovat, kunhan saavat hoitaa potilaita? Se nyt vaan on fakta että jotkut haluavat olla lääkäreitä ja jotkut hoitajia. Molemmat työt ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä.
Ja ei, hoitajan ei samalla lailla tarvitse käyttää päätään kuin lääkärin. Jos potilas alkaa kouristella ilman, että hänellä on mitään sairautta joka sen voisi aiheuttaa, on lääkärin tehtävä selvittää mistä kouristelu johtuu. Ei hoitajan. Tässä tapauksessa lääkäri siis käyttää päätään, määrää tutkimuksia, tulkitsee tutkimustuloksia ja pohtii hoitokeinoja. Sairaanhoitaja auttaa ja pitää silmällä potilasta ja auttaa ja lääkitsee häntä kohtauksen sattuessa uudelleen lääkärin ohjeiden mukaan. Tätä minä tarkoitan pään käyttämisellä, en suinkaan sitä että hoitajat kulkevat osastolla suu auki niinkuin apinat ilman mitään toimintoa aivoissa.
Uskokaa tai älkää, olen ihan normaali, tavallinen ja hyvä ihminen jolla nyt vaan sattuu olemaan vaikeasti tavoitettava unelma. Ja joka on pettynyt koska sen toteutuminen taas lykääntyi. Lukiossa panostin luonnontieteisiin koska tiesin mitä halusin, kyllä ne asiat kertaamalla mieleen palautuu. Sitä minä en tiedä, riittävätkö taitoni lääkiksen pääsykokeeseen. Siitä taas olen varma, että ne riittävät AMK:n pääsykokeeseen, se koe ei ihan oikeasti ole vaikea, etenkään jos on VUODEN lukenut ja laskenut juuri sellaisia pääsykoetehtäviä.
Oli ihan emämoka laittaa aloitus tänne, se sai minut vain entistä surullisemmaksi.
Ap
AP älä välitä.
Kyllä jokainen lähihoitaja ja sairaanhoitaja tietää, että heidän työnsä on erilainen kuin lääkärin. Ehkä joillain on mennyt avauksesi tunteisiin syystä jonka voi arvata.
Lääkärin työ vaatii enemmän, ja siinä ON enemmän aivotyötä. Suomessa ei vaan saa sanoa sitä ääneen, että joku työ vaatisi enemmän älyä ja kykyä kuin suorittavan tason työ.
Älä AP luovuta, mene kohti unelmiasi. 25 vuotias on vielä nuori.
Kannattaa jatkaa unelman tavoittelua!
Valmistuin ite maisteriks 25v ja vaikka rakastin opiskeluaikaa, ei työelämä ainakaan vielä ole täysin täyttänyt sydäntä. Jokin palo on edelleen. Joten olen pohtinut muun osaamisen hankkimista päälle. Onko se sitten väitöskirja vai toinen suunta, se on kysymysmerkki.
Elämä on elinikäistä oppimista, ei se hankittu pääoma hukkaan mene. :)
Menetän uskoni ihmisiin, on todella outoa että pystytte olemaan noin ilkeitä täysin tuntemattomalle ihmiselle.
Kysykää huviksenne tuntemiltanne lääkäreiltä, että kokevatko he olevansa soveltuvia hoitajiksi ja haluaisivatko he tehdä sitä työtä jos he eivät olisi lääkäreitä, veikkaan vahvasti että kukaan ei halusi. Lääkärit ja hoitajat ovat hyvin erilaisia persoonia.
Lykkyä tykö ap, luet vaan rankasti niin eiköhän se unelmien opiskelupaikka irtoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö, että röntgenlääkäri on samalla alalla kuin sairaalaympäristössä työskentelevä lähihoitaja?
Sitä kutsutaan hoitoalaksi.
Tiedän erittäin hyvin. Lääkärin ja hoitajan työssä on ero kuin yöllä ja päivällä. Kukaan sairaanhoitaja jonka tunnen, ei haluaisi olla lääkäri vaan nimenomaan hoitaja. Kukaan lääkäri jonka tunnen, ei haluaisi olla hoitaja vaan nimenomaan lääkäri.
Joku luonteenpiirteen ero lääkäreillä ja hoitajilla on, en osaa oikein selittää mikä mutta tiedän, että lääkärin työ on minun juttuni, hoitajan ei.
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Ap
Voisiko muuten farmasia olla sellainen ala, joka kiinnostaisi sinua lääketieteen lisäksi?
Mietin joskus tuota vaihtoehtoa, mutta se unohtui kun sain tietää että farmasian pääsykoe on samana päivänä kuin lääkiksen pääsykoe, joten molempiin ei voi samalla hakea.
Toisaalta nyt minulla olisi mahdollista hakea sitä opiskelemaan Hollantiin, kelpaakohan hollantilainen tutkinto Suomessa? Täytyy selvittää ja hakea sinnekin ensi vuonna. Kiitos vinkistä!
Ap
Siitä en tiedä, mutta valintakokeisiin tuli tänä vuonna ja tulee jatkossakin aika paljon muutoksia Suomessa (jatkossa halutaan, että yhä useampi ensikertalainen pääsisi suoraan papereilla sisään). Kokeiden aikataulut yms saattavat siis mennä uusiksi.
Ja älä turhaan huoli. Tiedän lääkisfukseja, joilla on jo yksi tai useampikik ylempi korkeakoulututkinto takana tai jotka ovat muuten vaan aloittaneet lääkiksessä esim. 30-vuotiaana tai myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö, että röntgenlääkäri on samalla alalla kuin sairaalaympäristössä työskentelevä lähihoitaja?
Sitä kutsutaan hoitoalaksi.
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Ap
Jos alat opiskella lääkäriksi Suomessa, tule työskentelemään ainakin yhden vuoden terveyskeskuksessa + sitten kaikki opintojen aikaiset harjoittelut. Tavallisen lääkärin työssä joudut avaamaan vanhusten vaippoja ja tutkimaan, onko siellä melenaa niin kuin on väitetty, tuseeraamaan, tunnustelemaan ja kuuntelemaan likaisten, haisevien ihmisten vatsoja ja keuhkoja, kuuntelemaan alkkisten ja aggressiivisten potilaiden möykkää, yrittämään järjestämään jatkohoitoa potilaille, joista tiedät, etteivät he kuitenkaan tule sitä hoitoa toteuttamaan ym. Radiologina pääset sitten helpommalla ja ainakin tällä hetkellä radiologeista on pulaa, joten uran pitäisi edetä hyvin, jos vaan pärjäät opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mä halusisin kuulla yhdenkin lääkärin sanovan, että lähihoitajan ammatin olevan samanlaista tai soveltuvan heille.
Lääkäri voi olla myös tutkija, joka ei kyl tee paljoa käytännön työtä.
Tässä ei ole tarkoitus mitään koulutusta vähätellä, mutta kyl ne erilaisia on.
Molemmat ovat ihmisläheisiä ammatteja kuitenkin. Ap vaikuttaa siltä, että ei pysty työskentelemään ihmisten kanssa. "Aivotonta hommaa", jos joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Haluaa lähinnä ratkoa ongelmia. Lääkäri ei saa tietoja potilaastaan eikä pysty ratkomaan niitä ongelmia sairauksiin liittyen, jos ei osaa keskustella ihmisten kanssa ja saa näitä avautumaan ja kertomaan oireistaan. Ap:lle sopii jokin tekninen ala paremmin, jossa ei olla ihmisten kanssa tekemisissä eikä vaadita sosiaalista tunneälyä.
Vierailija kirjoitti:
Menetän uskoni ihmisiin, on todella outoa että pystytte olemaan noin ilkeitä täysin tuntemattomalle ihmiselle.
Kysykää huviksenne tuntemiltanne lääkäreiltä, että kokevatko he olevansa soveltuvia hoitajiksi ja haluaisivatko he tehdä sitä työtä jos he eivät olisi lääkäreitä, veikkaan vahvasti että kukaan ei halusi. Lääkärit ja hoitajat ovat hyvin erilaisia persoonia.
Lykkyä tykö ap, luet vaan rankasti niin eiköhän se unelmien opiskelupaikka irtoa!
Onko tullut mieleen, että ehkä ihmiset ovat joutuneet törmäämään vähän liian monta kertaa ap:n tyylisiin lääkäreihin, joita ei kiinnosta itse potilas, vaan lähinnä se ammatin status ja tekninen suorittaminen? Se, mitä ap kuvailee unelma-ammatikseen, ei vastaa todellisuutta. AP ei sovellu työhön, jossa joutuu olemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Ehkä jokin laboratoriotyö sopisi paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä halusisin kuulla yhdenkin lääkärin sanovan, että lähihoitajan ammatin olevan samanlaista tai soveltuvan heille.
Lääkäri voi olla myös tutkija, joka ei kyl tee paljoa käytännön työtä.
Tässä ei ole tarkoitus mitään koulutusta vähätellä, mutta kyl ne erilaisia on.Molemmat ovat ihmisläheisiä ammatteja kuitenkin. Ap vaikuttaa siltä, että ei pysty työskentelemään ihmisten kanssa. "Aivotonta hommaa", jos joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Haluaa lähinnä ratkoa ongelmia. Lääkäri ei saa tietoja potilaastaan eikä pysty ratkomaan niitä ongelmia sairauksiin liittyen, jos ei osaa keskustella ihmisten kanssa ja saa näitä avautumaan ja kertomaan oireistaan. Ap:lle sopii jokin tekninen ala paremmin, jossa ei olla ihmisten kanssa tekemisissä eikä vaadita sosiaalista tunneälyä.
Ihan yhdenkö keskustelun avulla päättelit, että ap ei pysty työskentemään ihmisten parissa? Aika härskiä väittää noin. Mistä sinä tiedät vaikka ap olisi maailman mukavin ja ystävällisin ihminen. Ihmiset tekevät hiukan turhan nopeasti päätelmiä koko toisen ihmisen persoonasta pelkän anonyymin keskusteluavauksen perusteella. Nyt vähän järkeä käteen. Eiköhän ap itse tiedä soveltuuko alalle vai ei jos hänellä kerran on kokemustakin.
Ap:lle toivotan oikein paljon onnea, näkemällä vaivaa saa aikaan tuloksia! Älä murehdi liikaa. Vuosi on lyhyt aika.
Lääkärin työssä minua kiehtoo se, että saa pohtia, tehdä ratkaisuja, tutkia ja miettiä. Täytyy käyttää päätään ja ratkaista ongelmia käyttäen hyväksi varsin laajaa tuntemustaan ihmiskehon monimutkaisista toiminnoista.
Hoitajan työ on vain potilaan kanssa olemista ja semmoista vähän "aivotonta" hommaa koska ei tarvitse juuri käyttää päätään.
--
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Panosta tuohon. Laborantti ehdottomasti. Se, miten kuvailet ihmisläheistä työtä on niin halveksuvaa, että et sovi lääkäriksi.
Ap:n suurin ongelma on ylimielisyys ja liiallinen itsevarmuus. Epäonnistumiseen on kuitenkin todellinen syy, - se, ettei ap:n taidot ja osaaminen ole riittävällä tasolla muihin nähden. Kilpailu on kovaa ja kovin koe on se pääsykoe.
Pääset sinä vuonna sisään, kun oivallat, että niitä L:n kirjoittaneita on aika paljon hakemassa samalle alalle. Myös sellaisia, joilla on niitä tuplaten todistukseesi verrattuna ja myös L siinä englannissa. - Reality check ja ensi vuonna uudella asenteella pääsykokeisiin ja mahdollisesti sisään.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin työssä minua kiehtoo se, että saa pohtia, tehdä ratkaisuja, tutkia ja miettiä. Täytyy käyttää päätään ja ratkaista ongelmia käyttäen hyväksi varsin laajaa tuntemustaan ihmiskehon monimutkaisista toiminnoista.
Hoitajan työ on vain potilaan kanssa olemista ja semmoista vähän "aivotonta" hommaa koska ei tarvitse juuri käyttää päätään.
--
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Panosta tuohon. Laborantti ehdottomasti. Se, miten kuvailet ihmisläheistä työtä on niin halveksuvaa, että et sovi lääkäriksi.
Millä lailla halveksuvaa, ihan konkreettisia työtehtäviä. Tuota ne hoitajat tekee. Miksi sitä pitäisi kaunistella? Miksi ei saa sanoa, että ei halua vaihtaa vaippoja, syöttää tai auttaa vessaan? Jos ei halua niin ei halua! Ei siinä mitään väärää ole eikä se kerro ihmisen luonteesta yhtään mitään. En minäkään haluaisi tehdä tuommoista työtä, mutta olen silti hyvinkin ihmisläheinen ja palvelualtis. Jos ei halua työskennellä jollakin alalla, ja kysytään miksi, eikö siihen saa juuri kertoa niitä työn negatiivisia puolia? Olisiko aloittajan pitänyt vaan sanoa, että ei halua jakaa lääkkeitä, pedata sänkyjä ja viedä likaisia astioita astiakärryyn, ettei vaan sano potilaista ja konkreettisesta hoitotyöstä mitään pahaa?
Jos aloittaja ei halua tehdä suorittavaa rivimiestyötä vaan työtä, joka vaatii vähän laajempaa ja erilaista osaamista, kenen ongelma se on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin työssä minua kiehtoo se, että saa pohtia, tehdä ratkaisuja, tutkia ja miettiä. Täytyy käyttää päätään ja ratkaista ongelmia käyttäen hyväksi varsin laajaa tuntemustaan ihmiskehon monimutkaisista toiminnoista.
Hoitajan työ on vain potilaan kanssa olemista ja semmoista vähän "aivotonta" hommaa koska ei tarvitse juuri käyttää päätään.
--
En halua työkseni auttaa potilaita vessassa, syöttää heitä samalla kun he yskivät päälle, siivota heidän oksennustaan, vaihtaa heidän vaatteitaan ja vaippojaan, pestä heidän kainaloitaan ja leikata heidän varpaitaan, auttaa heitä pyörätuoliin ja käännellä heitä sängyssä. Todella törkeää työtä, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
Sen sijaan haluan pohtia mikä heidän oireensa aiheuttaa, millainen lääkitys heille sopisi ja miten se vaikuttaa sairauteen ja onko lääkitys potilaalle oikea, tutkia heidän TT-kuviaan ja löytää syyn heidän oireisiinsa ja tukea heitä lääkärinä. Haluan oppia, miksi ihmisen keho toimii niinkuin toimii, miten solujen muutokset ja kemiallinen epätasapaino saavat aikaan sairauksia ja mitä lääkkeet konkreettisesti tekevät jotta sairaus parantuu.
Panosta tuohon. Laborantti ehdottomasti. Se, miten kuvailet ihmisläheistä työtä on niin halveksuvaa, että et sovi lääkäriksi.
Millä lailla halveksuvaa, ihan konkreettisia työtehtäviä. Tuota ne hoitajat tekee. Miksi sitä pitäisi kaunistella? Miksi ei saa sanoa, että ei halua vaihtaa vaippoja, syöttää tai auttaa vessaan? Jos ei halua niin ei halua! Ei siinä mitään väärää ole eikä se kerro ihmisen luonteesta yhtään mitään. En minäkään haluaisi tehdä tuommoista työtä, mutta olen silti hyvinkin ihmisläheinen ja palvelualtis. Jos ei halua työskennellä jollakin alalla, ja kysytään miksi, eikö siihen saa juuri kertoa niitä työn negatiivisia puolia? Olisiko aloittajan pitänyt vaan sanoa, että ei halua jakaa lääkkeitä, pedata sänkyjä ja viedä likaisia astioita astiakärryyn, ettei vaan sano potilaista ja konkreettisesta hoitotyöstä mitään pahaa?
Jos aloittaja ei halua tehdä suorittavaa rivimiestyötä vaan työtä, joka vaatii vähän laajempaa ja erilaista osaamista, kenen ongelma se on?
No, sähän voit kysellä sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta, että onko heidän työnsä tosiaankin vain tuollaista "aivotonta" paskahommaa, kuten ap kuvailee. Ja täällähän on jo useampi hoitoalasta tietävä kertonut ap:lle, että myös noita "aivottomia paskahommia" joutuu lääkäri tekemään. Eli jos ap ei missään nimessä halua tuollaiseen käsiään liata, niin lääkärintyö ei ole häntä varten.
Fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja pitkästä matikasta sain L:t. Englantia en oppinut koska minulla ei ollut motivaatiota oikeastaan lainkaan, panostin muihin aineisiin. Hölmöä ajattelemattomuutta minulta, mutta onneksi nyt osaan sitä.
Ap