Jaetaan lapsuuden ruokamuistoja

Mummo teki riisipuuroa piimineestä maidosta ja sitä olisi ollut pakko syödä, enkä syönyt ja siitä sai sitten kuulla melkein kymmenen vuotta...

Talkkuna ja tirripaisti. Perunavelli, johon laitettiin voita ja leivänpalasia. Mykyrokka oli syksyisin herkkua, ja mykyjä olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon. Tällaisia herkkuja siis Savossa.

Makaroonivelli oli hyvää. Mahtaiskohan maistua nykyisin. Toinen oli kun ostettiin kauppahallista tuoreita silakkapihvejä ja syötiin niitä kotonaruisleivän päällä

Vierailija kirjoitti:

Talkkuna ja tirripaisti. Perunavelli, johon laitettiin voita ja leivänpalasia. Mykyrokka oli syksyisin herkkua, ja mykyjä olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon. Tällaisia herkkuja siis Savossa.

Kyllä! Ihan samat herkut oli minunkin lapsuudessani Savossa.

Nyt olen jo eläkkeellä ja asun Teneriffalla. Täällä on vähän erilaiset appeet; tapakset, paellat, ym.

Vaatimattomasta lapsuudesta johtuen opin syömään kaikkea ja se hyvä juttu!

Kesäkeitto. Paistetut muikut ja puikulaperunat. Maksapihvit ja puolukkasurvos. Vaniljakiisseli (mummon tekemänä).

Mummin (s. 1911) kaalikeitto!

Maailman parasta!

Kun mentiin mummilaan, kaalikeitto odotti höyryämässä.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun mummoni teki minulle ja serkulleni ruispuuroa sihdatusta rukiista. Se oli sileää ja ruskeaa. Toinen mummoni teki kotijuustoa jonkun harsokankaan sisällä. Se oli iso palanen luonnonvalkoista kiinteää juustoa. Seassa oli ruohosipulia. Nämä oli 80.-luvun alussa.

Onko sulla sen kotijuuston resepti. Mulla on, tiedä sit onko sama.

Hyvää!

Muistan yhden lämpimän kesäpäivän 80-luvulta, kun söimme parvekkeella lihapullia ja keitettyjä perunoita ja ohuita, kuorittuja kurkkuviipaleita, joita otimme haarukalla etikkaliemestä. Sillä tavoin valmistetuilla kurkuilla on oma nimikin, mutten nyt muista sitä. Olisiko ollut vain etikkakurkut...

Ihanimpiin ruokamuistoihin kuuluu myös se, kun olimme päivällä metsässä keräämässä mustikoita ja alkuillasta leivoimme pullapohjaisen mustikkapiirakan. Näitä päiviä oli monia, joka kesä vähintään yksi.

Meillä keitettiin savuluista keittoa, joukkoon lisättiin perunoita.

Eipä jäänyt hyviä lapsuuden ruokamuistoja. Isä joi ruokarahat ja me syötiin sitten peruna-luusoppaa.

Kouluruoka oli juhla-ateria.

Vierailija kirjoitti:

Talkkuna ja tirripaisti. Perunavelli, johon laitettiin voita ja leivänpalasia. Mykyrokka oli syksyisin herkkua, ja mykyjä olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon. Tällaisia herkkuja siis Savossa.

Minäkin muistan nuo omasta lapsuudestani. Em kutsuisi niitä herkuiksi, mutta köyhän arkiruokaa ne olivat.  Muu menetteli, mutta mykyrokka oli jotain niin kauheaa että vielä nyt melkein kuuskymppisenäkin tulee inhon väreet :( hrrrrrr - mutta makuasioista ei tietenkään voi kiistellä.

Herkkuruoka mannapuuro ja mustikkasoppa. Tein kerran ja se mannapuuro on pahaa, ihan ohjeen mukaan tehtynä enkä ole huono kokki. Riisipuuro on edelleen hyvää ja mustikkasoppa maistuu kyllä.

Viikonloppisin oltiin metsäretkillä tai mökillä ja paistettiin nuotiolla makkaraa tai orsaankyljyksiä halsterissa ja vihannespuoleksi syötiin omenoiita. Sunnuntai-iltana tultiin myöhään kotiin ja äiti teki jämistä lämpimiä leipiä uunissa.

Mummo teki maailman parasta läskisoosia ja jälkkäriksi oli aina (pienellä lettupannulla paistttuja)  lettuja. Siinä ei voita säästelty. Mummo asui maalla, sillä oli puuhella ja kaikki mitä se kokkasi, maistui taivaallisen hyvältä.

Sanoman toimittaja-alert! Hakee sisältöä artikkeliinsa ja käyttää ilmaistyövoimaa.

Levylihapiirakka. Uunipellin kokoinen, taikina tehtiin niin, että laitettiin painon mukaan sama määrä keitettyä perunaa, vehnäjauhoja ja voita. Täytteessä oli riisiä, jauhelihaa ja keitettyä kananmunaa. Muistan, miten hyvältä se maistui lämpimänä kylmän maidon kanssa.

Meillä tuota kutsuttiin mykysopaksi, ja siitä sopasta voisi nähdä vaikka painajaisia. Jo hajukin oksetti.

Minulle ei jäänyt juuri muita ruokamuistoja lapsuudesta kuin perunat ja sianlihakastike, niitä syötiin joka ikinen päivä. Maitoa sentään oli samoin kuin hiivaleipää ja siihen päälle margariinia, mitään leikkeleitä tai juustoja ei ollut varaa ostaa ja jos olikin, niin vanhemmat söivät ne. Hedelmiä ei ollut koskaan ja oli pakko juoda maitoa ja syödä perunoita sianlihakastikkeen kanssa sekä sitä hiivaleipää ja margariinia. Nyt en pysty juomaan maitoa enkä syömään margariinia, hiivaleipää, sianlihaa tai maitoa. Vuosimallia 1981 olen.

Äitini oli ravintolassa tarjoilijana ja oppi siellä tekemään maailman parhaita porsaanleikkeitä. Hän oli muutenkin tosi hyvä ruualaittaja. Kaipaan mm. uunikanaa ja siihen kuuluvaa kastiketta edelleen. En tiedä miten hän sen valmisti. Myös lihapullat tosi hyviä...

Minä olen se vastaaja, joka oli syönyt talkkunaa ja inhosi mykyrokkaa. Perheemme oli tosi köyhä. En tiedä mitä muissa perheissä syötiin. Äiti kuitenkin yritti aina parhaansa, jostakin taikoi pikkuleipiä ja herkkuja pöytään jos vieraita tuli. Kotioloissa syötiin pullaa. Äiti leipoi aina saunaillaksi pullapitkon, jonka sisässä oli mansikkamarmeladia. Juotiin sitten saunan jälkeen pullakahvit. Nam :) Semmoinen muisto tuli mieleen, että menimme kerran naapuriin kylään. Olin silloin varmaankin n. 6-vuotias. Naapurin mummo oli laittanut tarjolla pikkuleipiä ja Suklaalehti-keksejä. Söin salaa ne kaikki 7 keksiä kun muiden silmä vältti, ja kyllä äitiä hävetti tietysti :) Muistaako kukaan enää nuo Suklaalehti-keksit, vieläkö niitä on jossain?

Nostan tätä, koska toivon että joku muistaisi nuo Suklaalehti-keksit.

t vastaaja 19