Jouduin kiusaamisen kohteeksi kun aloin pitämään puoliani!
Mikä ihmisiä vaivaa? Olen todella vihainen!
Olen ollut varmaan aina tunnettu ujoudesta, joustavuudesta, kiltteydestä, tukena olemisesta, auttamisesta ja sen sellaisista ominaisuuksista. Sekä töissä että lähipiirissäni. Toisin sanoen olen ollut henkilö, jonka päältä voi kävellä. Yleensä olen ollut hiljaa jos minua kohdellaan kaltoin, ja tilanne on pakko kestää. Jos on ollut mahdollista paeta, olen tottakai paennut kiusaamista. Tämän vuoksi tilanteet eivät ole koskaan päässeet pahaksi, sillä olen niin sanotusti alistunut tai lähtenyt pois.
Menneisyyteni ja kokemukseni ovat aiheuttaneet tuollaista käytöstä minulle. Olen hakeutunut terapiaan ja opetellut pitämään puoliani, olemaan oma itseni ja ilmaisemaan omia mielipiteitäni.
Ja mitä nyt onkaan tapahtunut? Vuosikymmenten ajan ystävät eivät vaikuta hyväksyvän muutostani. Työkaverit naureskelevat tai virnuilevat minulle joukolla, jos pidän puoliani. Jopa mieheni on ilmaissut, että "olit ennen söpömpi".
Joku tulee varmaan ehdottamaan, että olen muuttunut ylikiltistä suorittajasta aggressiiviseksi hyökkääjäksi. En ole. Olen vain alkanut ilmaisemaan mielipiteeni asioihin, kertomaan toiveeni ja sanomaan ei. Kun joku on puhunut minulle todella ikävään sävyyn, olen kertonut että en pidä tuosta ja minulle ei puhuta noin. Sen jälkeen saan naurua ja v*ttuilua! Näin siis jopa sellaisten henkilöiden taholta, joita luulin ystävikseni.
Mitäs nyt sitten? Laitanko miehen, ystäväpiirin ja työpaikan vaihtoon, kun he eivät hyväksy uutta minua? Työpaikan ehkä pidän, mutta muut voivat mennä.
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Kommentit (41)
Mitäs olit nössö niin kauan aikaa.
1 jatkaa... En ymmärrä minäkään, pidän vain puoliani niin kaikki ovat ihan tyrmistyneitä että miten voin käyttäytyä noin. Asiat jotenkin saadaan käännettyä minun syyksi, vaikka alunperin joku toinen teki väärin minua kohtaan ja kun sanon asiasta tulee kärpäsestä härkänen.
Joo, tota, mulla ei noin vahvoja ja ihan tommosia kokemuksia, mutta tonsuuntaisia. Mulla oli hetken aikaa aika vaikeetakin välissä ihan oikeista syistä, ja nyt kun koen, että oon saanut kasattua itseni, niin pari kertaa esim. yhden ystäväni kanssa, normaalisti olen koettanut jutella ja kysellä, saan kysymyksiä, miksi olen "hyökkäävä", tai "haen konfliktia", en ole koskaan omasta mielestäni hyökkäävä tai hae konflikteja, ihan naurettavaa. :D Pääasiassa tän yhden ihmisen kanssa mulle on tullut skismaa, emt, koen, että hän on asettanut mut tässä johonkin muottiin omassa päässään, ja se ei nyt enää vastaa hänen kuvaustaan, emt? :D Tää yks ystävä ei oo älystään tunnettu.
Ap tuollaista tapahtuu kun alkaa pitämään puoliaan koska ympäristö ei heti suostu uskomaan että kynnysmatto vetää rajat ja pitää niistä kiinni. Sulla on nyt loistava tilaisuus puhdistaa ympäristösi sulle haitallisista ihmisistä. Älä anna periksi.Joko ne ihmiset tottuvat tai sitten poistuvat.
Vierailija kirjoitti:
1 jatkaa... En ymmärrä minäkään, pidän vain puoliani niin kaikki ovat ihan tyrmistyneitä että miten voin käyttäytyä noin. Asiat jotenkin saadaan käännettyä minun syyksi, vaikka alunperin joku toinen teki väärin minua kohtaan ja kun sanon asiasta tulee kärpäsestä härkänen.
Näin käy minullekin. Ystävät näyttävät hämmästyneiltä jos esim kerron oman mielipiteeni asiallisesti, ja alkavat sen jälkeen hymyillä pilkallisesti tai piikitellä jostain. Olen nyt uutena minuna piikitellyt joskus takaisin, mutta en minä tuollaista ystävyyttä kaipaa, jossa pitää piikitellä puolin ja toisin.
Ap
No eikö se terapeutti osaa neuvoa ratkaisua tuohonkin, jos on kerta muutoksenkin onnistunut saamaan sinussa?
Hmm.. tuo on eka askel. Nyt kieltäydyt siitä että sua kohdellaan kaltoin, esim sanomalla "en pidä tuosta", joka on puolustautumista ja saat vastineeksi agressiivisuutta.
Jonkin ajan kuluttua luulen, reaktiosi muuttuvat enemmän siihe suuntaan että inhottavasta sanasta inhottava takaisin. Yleensä silloin konflikti laimenee, koska kun on itse hyökkäävä muut oppii kunnioittamaan aun rajoja. Sama eläimillä.
Hyvä että en enää nössöile. Siinä helposti masemtuu. Voit pitää omia rajojasi, ja olla silti ystävällinen ja joustava. Se ei vaadi sitä että muiden pitää antaa kävellä yli. Itsekin tämän pitkän kaavan kautta oppineena..
Ihmisten on tavattoman vaikeaa sopeutua siihen, että joku alkaa käyttäytyä eri tavalla. Meillä on kaikilla omat roolimme ja omat odotuksemme toisten suhteen. Seuraile tilannetta ja katso oppivatko he ottamaan sinut sellaisena kuin nyt olet.
Samassa veneessä ollaan ja olen aiemminkin ollut. Minua ovimattonaan käyttänyt ihminen raivostui, kun en enää suostunutkaan häntä passaamaan, lainaamaan rahaa ja kuskailemaan kaikkialle. Silti minulla on nyt parempi mieli, kun nämä tällaiset hyväksikäyttäjät karsiutuvat elämästäni.
Eivät tuollaiset mitään ystäviä ole. Ystävät tukisivat sinua.
Muutoksesi ei tule onnistumaan tuollaisessa elinpiirissä. Sanon kokemuksesta.
Sinulla on ollut ystäväpiirissäsi tietynlainen rooli ja nyt kun et enää sovi siihen muottiin niin ihmiset yrittävät kurinpalautusta. Hyvin mahdollista että joudut katsomaan uudenlaista tuttavapiiriä, mutta parempi sekin kuin olla se alistuva "apina" siellä hierarkian alimmalla portaalla jota ihmiset kohtelevat miten huvittaa. Tsemppiä!
Minua alettiin kohdella samalla tavalla kun laihdutin 40kg. Ihmiset on pepusta.
Minulla samanlainen tilanne sukulaisten suhteen.
"For some reason people call you an a**hole if you treat them the way they treat you"
Ei tässä maailmassa pärjää kuin selkäänpuukottajat ja veemäiset ihmiset. Kiltteys herättää sadismin monissa, been there done that.
Kakkaa tulee niskaan, vaikka ei olisi ennen ollutkaan liian kiltti. Puolensa pitäminen sekä heikompiensa tukeminen tarkoittaa joillekin, että on niin "vahva" että saa hyökätä kimppuun. Olen usein joutunut tilanteisiin, jossa minua kohtaan väärin tehnyt ihminen alkaakin itkeä ja kerjätä sääliä, jolloin minusta tulee tarinan pahis. Järkevä ihminen pyytäisi mokaansa anteeksi, ja minä antaisin anteeksi. Ihan kuin ihmistä saisi kohdella miten tahansa, jos hän kykenee puolustautumaan.
Mulla on täysin sama tilanne!