Milloin sinusta tuli Vauvapalsta-addikti?
Kommentit (143)
Löysin kaipausketjun ja jäin koukkuun😂😂 vuosi on vierähtänyt nopeaan.
Jouduin raskauden alussa jo viikolla 8 sairaslomalle kun aloin vuotamaan verta, sitten tuli limaa ja supistuksia. Päivät kulu kivasti tätä selaillessa!
Ekasta kerrasta jäin koukkuun noin vuosi sitten.
Syy:Palsta avasi oven minulle täysin outoihin mielipiteisiin ja vieraisiin elämän tilanteisiin vaikka puoletkaan ei olisi edes totta.Lisäksi se avaa nykynaisten ja äitien ajatuksia,joista suurin niistäkin on minulle 80-luvun lopun äidille ihan vieraita.Nettiraivostakin saa esimerkkejä ja kuinka seipäästä tehdään aita kun ei ymmärretä lukemaansa
lemmikkipalstojen Päivänpeili alkoi hiljentymään ja siellä oli enää vakkarityyppien jankkaamista milloin mistäkin. Huomasin, että tämä on hyvä tai jopa parempi korvike. Typeriä trolleja ehkä enemmän, mutta hyvin paljon hyvin monenlaista sakkia, joten löytyy monipuolisesti erilaisia keskusteluja ja mielipiteitä.
Hiton ärsyttävä tosin tuo keskustelun rajoitus öisin.
Se oli kevättalvi 2010. Raskaana ku googletin yhtä sun toista nii aina pääty tänne. Ja täällä ollaan edelleen melkeenpä päivittäin :D
Silloin Enkeli-Elisan aikaan, luin aluksi erityisesti sitä pitkää ketjua ja sitten muitakin ja koukkuunhan minä jäin. Olikohan se 2012?
Joskus Millenniumilla tai ehkä se oli vasta 2002?
Tulin tänne esikoista odottaessani v 2000, mutta en addiktoinut vielä silloin. Soitin modeemilla palstalle vain kerran päivässä.
Addiktoitunut olin joskus v 2007-2015 välillä. Mutta en sitä ole. Tämä palsta ei enää addiktoi, vaan ärsyttää.
Touko/ kesäkuussa viime vuonna, ku olin eronnut ja sairauslomalla. Silloin ensi kerran eksyin tänne ja täällä edelleen. Täällä on kyllä hyviä tarinoita ja voi saada vinkkejä ties mihin asiaan. Tosin täällä on trollejakin, mikä on ikävää. Ja yörajoitus on myös ikävä asia. Olen parikymppinen.
Tämä ei ole addiktoinut koskaan. Täältä on helppo olla pois ja rajoitukset sekä sensurointi vain vähentää täällä lorvailua.
2001. Olin silloin vauvalomalla. Ei ollut muutakaan tekemistä
Pitkä sairasloma kolmisen vuotta sitten.
Sitä ennen Google oli yrittänyt useasti vihjailla niistä mahdollisuuksista mitä Vauva-lehden AV minulle aukaisisi...
Suhtauduin näihin Googlen vinkkeihin hyvin nihkeästi, sillä en katsonut kuuluvani asiakaskuntaan.
Olen työssä teknisellä, hyvin miehisellä alalla.
Minulla ei ole parisuhdetta eikä lapsia.
En harrasta "naisellisuutta".
Minua ei kiinnosta julkkikset eivätkä tv-ohjelmat.
En edes leikilläni kehtaisi avautua tuttavilleni, että harrastan AV:ta.
Tai että olen aivan koukussa siihen.
Se oli 2003, kun hankimme koneen ja nettiyhteyden. Kolmas lapsi syntyi seuraavana vuonna. Makoili kopassa maitopullo tuettuna suuhun ja minä istuin koneella. Tiedän, huono minä. Opiskelin myös vauvan ollessa pieni. Tuli useat matikan laskut ratkottua ja ruotsin sanat opeteltua vauvan nukkuessa tai vain ihmetellessä vieressä. Jossain vaiheessa aloin ottaa ns. kalsarikännejä öisin kone seurana, kun lapset oli nukkumassa. Isä oli tietenkin selvinpäin joten mitään vaaraa ei ollut sen puoleen.
Hämmästyn edelleen, miten sairaita juttuja täällä on.
Hyvät keskustelut kuolee tai ne poistetaan.
Maamuu on nyt taabuu.
En viihdy.
Tulen vihaiseksi, epätoivoiseksi.
Silti eksyn tänne, koska tämä on suurin kpalsta.
Moderaattoreita ei ole tai heillä ei ole kaikki kupit kaapissa.
2009
Kaunispienielämäblogisti oli saanut haukkuja täällä ja linkittänyt palstan.
Ei olisi pitänyt ikiinä aukaista.
Tämä on niin ajanhukkaa, kun voi ikinä olla.
Mutta sitten taas, olen niin utelias, että koska tiedän täältä löytyvän kaikki tiedot ennen muita, luen ja kommentoin tänne varmaan hamaan loppuun saakka.
Viime syksynä. Mies teki kotona remonttia ja mun piti kuluttaa aikaa poissa jaloista ja käryistä sohvalla.
Täällä on niin eri maailma kuin mun omani, mielenkiinnosta seuraan.
Toissavuonna, mutta ei addiktoivasti. Hengailen täällä aina silloin tällöin muutamia päiviä, ja sitten täytyy pitää tauko.
noin. 4v sitten kuin työpaikallani oli paljon luppo aikaa. Olin kuvilla 2015-2016, mutta 2017 retkahdin ja nyt tilanne on pahempi kuin koskaan. AUTTAKAA!!! Iltaisin huudan sisäisesti apua, mutta eihän täällä pyörimisestä voi kellekään puhua.
No en oli niinkään addikti, mutta luen keskusteluita koska ne ovat niin hauskoja :D ja siis joskus lokakuussa aloitin