Lue keskustelun säännöt.
Mielipide: Tästä syystä yrittäjä ei palkkaa työntekijää – "Koko lähtökohta on täysin väärä"
08.01.2018 |
Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä, ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin.
On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä? Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä.
Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin, kun siihen kannustetaan tai sitä palkkaamista erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.
Tästä päästäänkin sitten jo siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista, niin kauan kun pystyvät?
Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua.
Ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista, tai kertyvistä lomapäivistä, tai sopimuksen minimikestosta.
Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.
Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea.
Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla.
Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen. Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin, niin eivät välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.
Syy siihen, että yrittäjä ei palkkaa uusia työntekijöitä, kuin vasta pakon edessä, on selkeä.
Mikroyrittäjälle uuden työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti aivan liian iso riski. Työntekijän palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Yrityksen kanssa tarve ja tarjonta kohtaavat paremmin.
Lähde: Harri Vuorenpää
Kommentit (127)
"Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan."
Eli myöskään työtöntä on turha syyllistää siitä että työllistyminen ei onnistu. Jos ei ole työtä ei ole työpaikkojakaan.
Ityöpaikkojen siirtäminen mikroyrityksiksi taas on ideologinen koko valtion tulonjakoon kuuluva asia. Mikäli valtio aiotaan pitää pystyssä tulonjaon pitää tukea riittävästi yhteisyyden tunnetta. Turvaverkot ovat osa valtion oikeutusta. Mitä tekee valtiolla jos siitä ei ole yksilöllle mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin juuri. Firmalla käytän toista firmaa ruuhkahuippuja tasaamaan. Nyt kun tarvitsen kotitalouteen apua, joka ei saa pettää, valitsin isomman firman suoraan henkilön itsensä palkkaamisen sijaan (näissä on aina sairasteluja ja lomia ja sitä ja tätä).
Vierailija kirjoitti:
"Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan."
Eli myöskään työtöntä on turha syyllistää siitä että työllistyminen ei onnistu. Jos ei ole työtä ei ole työpaikkojakaan.
Ityöpaikkojen siirtäminen mikroyrityksiksi taas on ideologinen koko valtion tulonjakoon kuuluva asia. Mikäli valtio aiotaan pitää pystyssä tulonjaon pitää tukea riittävästi yhteisyyden tunnetta. Turvaverkot ovat osa valtion oikeutusta. Mitä tekee valtiolla jos siitä ei ole yksilöllle mitään hyötyä.
Tai mitä tekee valtiolla jos siitä ei ole suuremmille yrityksille mitään hyötyä. Valtio takaa turvallisen ja tuottavan yritysympäristön. Turvallisuus maksaa aina. Joko suojelurahoina, jolloin se tulee kalliiksi tai yhteiskuntana, jossa sisäinen turvallisuus perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
Työelämä menee jatkossa yhä enemmän siihen, että "jokaisesta" tulee mikroyrittäjä. Esim minä olen nyt kouluttajana oppilaitoksen palkkalistoilla. Jatkossa jossain vaiheessa oppilaitos ulkoistaa tämän ja ostaa haluamansa tuntimäärän opetusta jne. Tätä tapahtuu koko ajan, irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia kouluttajia, vaan ostetaan konsulteilta.
Sama tapahtuu lähes joka puolella, tällä hetkellä vielä maltillista vauhtia, mutta tahti kiihtyy kyllä. Siihen kannattaa asennoitua, jos haluaa olla niiden joukossa, jotka murroksesta selviävät.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä menee jatkossa yhä enemmän siihen, että "jokaisesta" tulee mikroyrittäjä. Esim minä olen nyt kouluttajana oppilaitoksen palkkalistoilla. Jatkossa jossain vaiheessa oppilaitos ulkoistaa tämän ja ostaa haluamansa tuntimäärän opetusta jne. Tätä tapahtuu koko ajan, irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia kouluttajia, vaan ostetaan konsulteilta.
Sama tapahtuu lähes joka puolella, tällä hetkellä vielä maltillista vauhtia, mutta tahti kiihtyy kyllä. Siihen kannattaa asennoitua, jos haluaa olla niiden joukossa, jotka murroksesta selviävät.
Ja rukoilla ettei sairastu, jättää lapset hankkimatta tai rukoilla ilmaispäivähoitoja kavereilta, ylipäänsä katsoa miten ihmiset Intian ja Bangladeshin työmarkkinoilla pärjäävät ja rukoilla ettei mikään sellainen epäonni kohtaa, joka estää tekemästä töitä seitsemänä päivänä viikossa ilman mitään riskintasaamisvälineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo on liittojen vika, kun luoto niin jäykkä järjestelmä, että firmat ei uskalla palkata ketää, kun niin suuret sivukulut ja laiskoja työntekijöitä
Työntekijöistä on pirun vaikea päästä eroon, joten ei kannata palkata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä menee jatkossa yhä enemmän siihen, että "jokaisesta" tulee mikroyrittäjä. Esim minä olen nyt kouluttajana oppilaitoksen palkkalistoilla. Jatkossa jossain vaiheessa oppilaitos ulkoistaa tämän ja ostaa haluamansa tuntimäärän opetusta jne. Tätä tapahtuu koko ajan, irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia kouluttajia, vaan ostetaan konsulteilta.
Sama tapahtuu lähes joka puolella, tällä hetkellä vielä maltillista vauhtia, mutta tahti kiihtyy kyllä. Siihen kannattaa asennoitua, jos haluaa olla niiden joukossa, jotka murroksesta selviävät.
Ja rukoilla ettei sairastu, jättää lapset hankkimatta tai rukoilla ilmaispäivähoitoja kavereilta, ylipäänsä katsoa miten ihmiset Intian ja Bangladeshin työmarkkinoilla pärjäävät ja rukoilla ettei mikään sellainen epäonni kohtaa, joka estää tekemästä töitä seitsemänä päivänä viikossa ilman mitään riskintasaamisvälineitä.
Niin, riskin kannat itse. Kerrotko vielä, miksi juuri työnantajan pitäisi kantaa riski vaikkapa lapsensaannista? Valtion ehkä jossain määrin, jos se katsotaan arvovalinnaksi, jota valtion kannattaa tukea. Yksityisen yrityksen? Ei, ne maksavat saamastaan tuloksesta.
Tyypit eivät näytä tajuavan, että mikroyrittäjyys tarkoittaa yrittämisen riskejä ilman yrittämisen voittomahdollisuuksia. Eli koko riskejä tasaaavn sosiaaliturvajärjestelmän romuttamista ja voittojen kertymistä suurpääomalle yhä kiihtyvällä tahdilla. Luokkayhteiskuntaa mittakaavassa, josta Pohjoismaissa ei ole historian aikana mitään verrrattavaa kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on liittojen vika, kun luoto niin jäykkä järjestelmä, että firmat ei uskalla palkata ketää, kun niin suuret sivukulut ja laiskoja työntekijöitä
Liitot ovat saaneet aikaan paljon hyvää, mutta tosiaan kun yritykset ovat yhä enemmän pieniä, systeemi on vaan niille liian jäykkä. Liittojen hyvyys on siinä, että ne estävät suuryrityksiä riistämästä heikompaa, eli työntekijää. Kahden hengen firmassa tuollainen ajattelu taas ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä menee jatkossa yhä enemmän siihen, että "jokaisesta" tulee mikroyrittäjä. Esim minä olen nyt kouluttajana oppilaitoksen palkkalistoilla. Jatkossa jossain vaiheessa oppilaitos ulkoistaa tämän ja ostaa haluamansa tuntimäärän opetusta jne. Tätä tapahtuu koko ajan, irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia kouluttajia, vaan ostetaan konsulteilta.
Sama tapahtuu lähes joka puolella, tällä hetkellä vielä maltillista vauhtia, mutta tahti kiihtyy kyllä. Siihen kannattaa asennoitua, jos haluaa olla niiden joukossa, jotka murroksesta selviävät.
Ja rukoilla ettei sairastu, jättää lapset hankkimatta tai rukoilla ilmaispäivähoitoja kavereilta, ylipäänsä katsoa miten ihmiset Intian ja Bangladeshin työmarkkinoilla pärjäävät ja rukoilla ettei mikään sellainen epäonni kohtaa, joka estää tekemästä töitä seitsemänä päivänä viikossa ilman mitään riskintasaamisvälineitä.
Niin, riskin kannat itse. Kerrotko vielä, miksi juuri työnantajan pitäisi kantaa riski vaikkapa lapsensaannista? Valtion ehkä jossain määrin, jos se katsotaan arvovalinnaksi, jota valtion kannattaa tukea. Yksityisen yrityksen? Ei, ne maksavat saamastaan tuloksesta.
Selitys on hyvin yksinkertainen: Yhteiskuntarauha.
Luuletko, että täysin oman onnensa nojassa olevat köyhät tuntisivat mitään solidaarisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Eivät. Ne eivät tunne sitä yhtään missään. Yhdysvallatkin, jossa viimeisen 40v aikana on kokeiltu riskien lisäämistä on nykyisellään jakautunut täysin kahtia ja sisällissodan partaalla. Ennen Reaganin ultratalousliberaalia käännettä asunnottomuuden ja köyhyyden räjähtämisineen USA:ssa yhteenkuuluvuuden tunteesta ja siten yhteiskuntarauhasta huolehdittiiin aivan toisin kuin mitä sen jälkeen. Seuraukset ovat nyt räjähtämässä ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypit eivät näytä tajuavan, että mikroyrittäjyys tarkoittaa yrittämisen riskejä ilman yrittämisen voittomahdollisuuksia. Eli koko riskejä tasaaavn sosiaaliturvajärjestelmän romuttamista ja voittojen kertymistä suurpääomalle yhä kiihtyvällä tahdilla. Luokkayhteiskuntaa mittakaavassa, josta Pohjoismaissa ei ole historian aikana mitään verrrattavaa kokemusta.
Miksi mikroyrittäjällä ei olisi mahdollisuutta voittoihin? Sehän riippuu ihan siitä mitä tekee ja kuinka hyvin ja millaisia asiakkaita löytyy.
Kaikilla asioilla on puolensa. Kai tämäkin ulkoistamisen ja vuokratyön kokeilu on vedettävä tappiin asti, ennen kuin tajutaan mitä hyötyä on pitkäaikaisesta sitoutuneesta työvoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä menee jatkossa yhä enemmän siihen, että "jokaisesta" tulee mikroyrittäjä. Esim minä olen nyt kouluttajana oppilaitoksen palkkalistoilla. Jatkossa jossain vaiheessa oppilaitos ulkoistaa tämän ja ostaa haluamansa tuntimäärän opetusta jne. Tätä tapahtuu koko ajan, irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia kouluttajia, vaan ostetaan konsulteilta.
Sama tapahtuu lähes joka puolella, tällä hetkellä vielä maltillista vauhtia, mutta tahti kiihtyy kyllä. Siihen kannattaa asennoitua, jos haluaa olla niiden joukossa, jotka murroksesta selviävät.
Ja rukoilla ettei sairastu, jättää lapset hankkimatta tai rukoilla ilmaispäivähoitoja kavereilta, ylipäänsä katsoa miten ihmiset Intian ja Bangladeshin työmarkkinoilla pärjäävät ja rukoilla ettei mikään sellainen epäonni kohtaa, joka estää tekemästä töitä seitsemänä päivänä viikossa ilman mitään riskintasaamisvälineitä.
Niin, riskin kannat itse. Kerrotko vielä, miksi juuri työnantajan pitäisi kantaa riski vaikkapa lapsensaannista? Valtion ehkä jossain määrin, jos se katsotaan arvovalinnaksi, jota valtion kannattaa tukea. Yksityisen yrityksen? Ei, ne maksavat saamastaan tuloksesta.
Selitys on hyvin yksinkertainen: Yhteiskuntarauha.
Luuletko, että täysin oman onnensa nojassa olevat köyhät tuntisivat mitään solidaarisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Eivät. Ne eivät tunne sitä yhtään missään. Yhdysvallatkin, jossa viimeisen 40v aikana on kokeiltu riskien lisäämistä on nykyisellään jakautunut täysin kahtia ja sisällissodan partaalla. Ennen Reaganin ultratalousliberaalia käännettä asunnottomuuden ja köyhyyden räjähtämisineen USA:ssa yhteenkuuluvuuden tunteesta ja siten yhteiskuntarauhasta huolehdittiiin aivan toisin kuin mitä sen jälkeen. Seuraukset ovat nyt räjähtämässä ilmi.
Niinno, sanotaan nyt vaikka, että olet työtön palkanlaskija. Mikä estää tarjoamasta palkanlaskupalvelua ostopalveluna? Vai eivätkö ne köyhät siis osaa mitään kuitenkaan, vaikka täälläkin aina jauhetaan siitä, kuinka köyhissä on paljon fiksua, koulutettua väkeä?
Ja selvennän vielä, kannatan jonkinlaista perustulosysteemiä tähän rinnalle, jotta ne heikkolahjaisetkin pysyvät hengissä.
Moni yrittäjä, joka on aiemmin erehtynyt, tajuaakin viimeistään nyt, että ainakaan Kokoomus ei heidän elämäänsä halua helpottaa, eikä tehdä työllistämistä helpommaksi.
Ainakaan minun tuntemani yrittäjät eivät ole mitenkään innoissaan ajatuksesta, että palkkaisivat nyt sitten pakotettuja ihmisiä firmaansa tekemään sen enempää kahdeksaatoista tuntia kuin kokoaikaisestikaan.
Pienyrittäjillä on oikeasti töitä tehtävänä. Eivät he ehdi osallistumaan Vartiaisen fantasioimaan työhaluttomien kurittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypit eivät näytä tajuavan, että mikroyrittäjyys tarkoittaa yrittämisen riskejä ilman yrittämisen voittomahdollisuuksia. Eli koko riskejä tasaaavn sosiaaliturvajärjestelmän romuttamista ja voittojen kertymistä suurpääomalle yhä kiihtyvällä tahdilla. Luokkayhteiskuntaa mittakaavassa, josta Pohjoismaissa ei ole historian aikana mitään verrrattavaa kokemusta.
Miksi mikroyrittäjällä ei olisi mahdollisuutta voittoihin? Sehän riippuu ihan siitä mitä tekee ja kuinka hyvin ja millaisia asiakkaita löytyy.
Yksinkertainen yhtälö: jos ei ole varaa tilata työsuoritetta sosiaaliturvan kanssa niin sitä ei ole, vaan työsuoritteesta maksettava summa ei kata sosiaaliturvaa. Tällöin matemaattinen fakta on, että mikroyrittäjä jää ilman sosiaaliturvan takaavia voittoja. Tai voittoja ylipäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on liittojen vika, kun luoto niin jäykkä järjestelmä, että firmat ei uskalla palkata ketää, kun niin suuret sivukulut ja laiskoja työntekijöitä
Liitot ovat saaneet aikaan paljon hyvää, mutta tosiaan kun yritykset ovat yhä enemmän pieniä, systeemi on vaan niille liian jäykkä. Liittojen hyvyys on siinä, että ne estävät suuryrityksiä riistämästä heikompaa, eli työntekijää. Kahden hengen firmassa tuollainen ajattelu taas ei toimi.
Liitot ovat menettäneet hampaansa aikoja sitten ja ovat nykyisin enemmänkin jarruja. Nämä nykyiset vakiintuneet työedut (lomat, ylityökorvauset, minimipalkat yms.) pitäisi viedä lakiin. Kerrassaan pöyristyttävää että meillä ei vieläkään ole laissa edes minimipalkan rajaa ja jossain puhelinmyyntifirmoissa teetetään työtä jopa ilmaiseksi, kun myyjä ei yllä tavoitteeseen jonka määrittelee työnantaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypit eivät näytä tajuavan, että mikroyrittäjyys tarkoittaa yrittämisen riskejä ilman yrittämisen voittomahdollisuuksia. Eli koko riskejä tasaaavn sosiaaliturvajärjestelmän romuttamista ja voittojen kertymistä suurpääomalle yhä kiihtyvällä tahdilla. Luokkayhteiskuntaa mittakaavassa, josta Pohjoismaissa ei ole historian aikana mitään verrrattavaa kokemusta.
Miksi mikroyrittäjällä ei olisi mahdollisuutta voittoihin? Sehän riippuu ihan siitä mitä tekee ja kuinka hyvin ja millaisia asiakkaita löytyy.
Yksinkertainen yhtälö: jos ei ole varaa tilata työsuoritetta sosiaaliturvan kanssa niin sitä ei ole, vaan työsuoritteesta maksettava summa ei kata sosiaaliturvaa. Tällöin matemaattinen fakta on, että mikroyrittäjä jää ilman sosiaaliturvan takaavia voittoja. Tai voittoja ylipäänsä.
No onhan siinä sekin vaihtoehto että kyseinen perseaukinen ostaja jää ilman työnsä tekijää, kun hänellä ei ole vara ostaa sitä.
Tyypit eivät tajua, että tämä puhe ja mikroyrittäjäajattelu on globaalien pörssiyhtioiden lanseeraamaa ja tavoitteena on kasvattaa pyramidin huipulla olevien tilaajien, so. globaalien suuryitysten osakkeenomistajien voittoja.
Tuloerot ovat maailmassa kasvaneet astraalisesti viiem vuosikymmeninä. Ultrahyperrikkaiden rikkaus on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, jota historia ei tunne.
Näin se on, ja kun isoja yrityksiä on aina vaan vähemmän ja nekin vaan tehostavat ja ulkoistavat, ei niitä työllistäjiä vaan ole.