Valmistun vasta 30 vuotiaana korkeakoulusta, inhottaa

Onpas typerä aloitus.

Tähän voisi mukailla vastaukseksi vanhaa vitsiä.

Kysymys: Miksi sanotaan henkilöä, joka valmistuu lääketieteellisestä 30-vuotiaana surkeilla papereilla?

Vastaus: Lääkäriksi.

En valmistu lääkäriksi tai muuksi erittäin hyvätuloiseksi. Tulot sellaista keskiluokkaa. Ja kyllä harmittaa, mutta en opintoja keskenkään jätä. ap

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Koska uskon, että urakehitys on parempaa, tai ainakin mahdollisesti parempaa, suuremmalla koulutusmäärällä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Koska uskon, että urakehitys on parempaa, tai ainakin mahdollisesti parempaa, suuremmalla koulutusmäärällä. ap

No mikäs tuossa sitten veetuttaa? Saat hyödyt vain pidemmällä aikavälillä. Omia valintoja.

Voi voi, ompa sulla ongelmia. Mulla on pitkäaikaissairaus ja teen kanssa korkeekoulututkintoa enkä ees hesassa. Ikää 35 ja valmistun 38 eikä vituta yhtää. TYöttömäksi säki joudut niinku mäki

Vierailija kirjoitti:

Voi voi, ompa sulla ongelmia. Mulla on pitkäaikaissairaus ja teen kanssa korkeekoulututkintoa enkä ees hesassa. Ikää 35 ja valmistun 38 eikä vituta yhtää. TYöttömäksi säki joudut niinku mäki

Siis toista ja tää mitä nyt teen, on maisteri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Koska uskon, että urakehitys on parempaa, tai ainakin mahdollisesti parempaa, suuremmalla koulutusmäärällä. ap

Siinähän aloittelet uraasi saatana. Tuohon ikään mennessä olin tehnyt insinöörin töitä jo 8 vuotta ja maksanut helvetinmoisen osan kämpästä. HIIJALA HIIJALA HOI PERKELE!

Tunnen olevani köyhä ja jäljessä siitä, mitä muilla ikäisilläni on. Eikä tietenkään ole takeita sille, että millaista se urakehitykseni on, ts. onko kouluttautumisesta hyötyä. Todennäköisesti on hyötyä, mutta mistä sitä tietää. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Koska uskon, että urakehitys on parempaa, tai ainakin mahdollisesti parempaa, suuremmalla koulutusmäärällä. ap

Siinähän aloittelet uraasi saatana. Tuohon ikään mennessä olin tehnyt insinöörin töitä jo 8 vuotta ja maksanut helvetinmoisen osan kämpästä. HIIJALA HIIJALA HOI PERKELE!

Niin, tämä on se toinen näkökulma, mikä ahdistaa eli olisin voinut maksaa omaa asuntoa jo pidemmän aikaa. Toisaalta en opiskele mitään hömppää vaan alaa, jolla on oikeasti paljon työllistymismahdollisuuksia, eli opiskelu ei varmaan ihan hukkaan mene. ap

Niin, jotkut syntyvät miljonääriperheisiin eikä tarvitse välttämättä rahan takia ainakaan ikinä tehdä yhtikäs mitään. Voisihan sitä sitten kateellinen olla heillekin?

Opiskelu itseisarvona on huono, usein esim. tohtorit eivät työllisty yhtä hyvin kuin vähemmän opiskelleet, koska tutkinto ei tuo työnantajalle lisäarvoa. Kuka haluaisi maksaa lisää siitä, että joku kehittää itseään vuosia yliopistolla työnteon sijaan ja tekee samalla jotain nollatutkimusta? Sama useamman maisteritutkinnon kanssa, ellei kyse ole alanvaihdosta ja kelpoisuusvaatimusten saavuttamisesta, luulisi töistä suoriutuvan vähemmälläkin kouluttautumisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olla niin vanha valmistuessa. Ei ole vielä omaa asuntoa eikä mainittavia säästöjäkään. Pk-seudulla asun. Sentään on kaksi hyvin työllistävää korkeakoulututkintoa, joista toinen maisteri. Valtaosa niistä, jotka menivät heti töihin 1. tutkinnon (esim. amk) jälkeen ovat nyt jo myymässä asuntoaan, saamassa voittoa ja ostamassa uutta. Minä ikuisuusopiskelen (käyn kyllä töissäkin noin 4-6kk vuodessa).

Miksi jatkoit opiskelua?

Koska uskon, että urakehitys on parempaa, tai ainakin mahdollisesti parempaa, suuremmalla koulutusmäärällä. ap

Siinähän aloittelet uraasi saatana. Tuohon ikään mennessä olin tehnyt insinöörin töitä jo 8 vuotta ja maksanut helvetinmoisen osan kämpästä. HIIJALA HIIJALA HOI PERKELE!

Niin, tämä on se toinen näkökulma, mikä ahdistaa eli olisin voinut maksaa omaa asuntoa jo pidemmän aikaa. Toisaalta en opiskele mitään hömppää vaan alaa, jolla on oikeasti paljon työllistymismahdollisuuksia, eli opiskelu ei varmaan ihan hukkaan mene. ap

Tuo oman asunnon maksaminen onkin suomalaiselle jokin uskonto tai elämän tarkoitus nykypäivänä.

Mitä ideaa verrata itseään jatkuvasti muihin ja ahdistus siitä? Meillä jokaisella on oma polkumme ja valinnat ja vaikeudet sen takana. Ei ole mitään oikeaa järjestystä suorittaa asioita ja opiskella voi vaikka koko elämän.

Eräs hyvä ystäväni aloitti juuri lääkiksen 30-vuotiaana ja siltikin työvuosia jää ihan mukavasti.

Jos sinulla on jo yksi hyvin työllistävä korkeakoulututkinto, niin on kyllä ihan oma valintasi, että päätit lähteä opiskelemaan vielä toista sen sijaan, että olisit siirtynyt työelämään ja ostanut vaikka sen omistusasunnon. Olet tehnyt valinna opiskella vielä toisen tutkinnon vaikka se ei tilanteessasi olisi ollut välttämätöntä, joten turha valittaa siitä että et ole vaurastunut samaan tahtiin muiden kanssa tai että olet valmistuessasi jo vanhempi.

Minä valmistun 32-vuotiaana. Ensimmäinen ja ainut tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu itseisarvona on huono, usein esim. tohtorit eivät työllisty yhtä hyvin kuin vähemmän opiskelleet, koska tutkinto ei tuo työnantajalle lisäarvoa. Kuka haluaisi maksaa lisää siitä, että joku kehittää itseään vuosia yliopistolla työnteon sijaan ja tekee samalla jotain nollatutkimusta? Sama useamman maisteritutkinnon kanssa, ellei kyse ole alanvaihdosta ja kelpoisuusvaatimusten saavuttamisesta, luulisi töistä suoriutuvan vähemmälläkin kouluttautumisella.

Minulla jokainen tutkintoni on ns. suojattu siten, että sitä voi tehdä vain ko. tutkinnon suorittanut. En opiskele tohtoriopintoja, vaan työllistävää maisterin tutkintoa. Aiempi koulutukseni työllisti myös. Esim. lastentarhanopettaja -> psykologi+johtamisopinnot, voisi kuvata omaa tämän hetkistä urapolkuani.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu itseisarvona on huono, usein esim. tohtorit eivät työllisty yhtä hyvin kuin vähemmän opiskelleet, koska tutkinto ei tuo työnantajalle lisäarvoa. Kuka haluaisi maksaa lisää siitä, että joku kehittää itseään vuosia yliopistolla työnteon sijaan ja tekee samalla jotain nollatutkimusta? Sama useamman maisteritutkinnon kanssa, ellei kyse ole alanvaihdosta ja kelpoisuusvaatimusten saavuttamisesta, luulisi töistä suoriutuvan vähemmälläkin kouluttautumisella.

Kyllä esim. Saksassa on paljon tohtoreita työelämässä, heitä pitää puhutellakin "herra tohtori".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu itseisarvona on huono, usein esim. tohtorit eivät työllisty yhtä hyvin kuin vähemmän opiskelleet, koska tutkinto ei tuo työnantajalle lisäarvoa. Kuka haluaisi maksaa lisää siitä, että joku kehittää itseään vuosia yliopistolla työnteon sijaan ja tekee samalla jotain nollatutkimusta? Sama useamman maisteritutkinnon kanssa, ellei kyse ole alanvaihdosta ja kelpoisuusvaatimusten saavuttamisesta, luulisi töistä suoriutuvan vähemmälläkin kouluttautumisella.

Minulla jokainen tutkintoni on ns. suojattu siten, että sitä voi tehdä vain ko. tutkinnon suorittanut. En opiskele tohtoriopintoja, vaan työllistävää maisterin tutkintoa. Aiempi koulutukseni työllisti myös. Esim. lastentarhanopettaja -> psykologi+johtamisopinnot, voisi kuvata omaa tämän hetkistä urapolkuani.

Eli ymmärrätte varmaan, että tulen tästä koulutuksesta varmaan hyötymään, mutta en välttämättä ihan hirveästi. Ei se psykologinkaan palkka kunnallisella ole kuin rapiat 3000e. Mutta voi olla, että urakehitys parempaa. ap