Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten voi olla "tietämättään masentunut"?
17.10.2017 |
Eikö sitä tiedä, jos masentaa?
Ihmettelen näitä juttuja, että joku on mennyt lääkäriin ihan muista syistä ja sitten suureksi yllätyksekseen saakin keskivaikean masennuksen diagnoosin.
Itselläni on ahdistusta ja omasta mielestäni olen myös hieman masentunut. Diagnoosia en masennukseen ole kuitenkaan saanut (ahdistukseen olen). Tuntuu oudolta , miksi joillekin oma masennus on yllätys, kun itsekin koen masennusoireita mutta ilmeisesti en riittävästi että dg-kriteerit täyttyisivät.
Kommentit (37)
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi olla tietämättään masentunut, jos ei ole mitään yhteyttä omaan tunne-elämään eikä osaa eritellä omia tunteitaan tai tuntemuksiaan. On sitten monenlaista fyysistä vaivaa, tuntuu rintakehässä tai muualla fyysistä ahdistusta, on unettomuutta, väsymystä, toivottomuutta, kyynisyyttä. Moni masentunut myös käy ylikierroksilla, ajatukset ei pysähdy öisinkään. Näitä oireita vaan ei välttämättä osata nimetä masennukseksi, varsinkaan jos psyykkiset ongelmat koetaan heikkoutena tai häpeällisenä.
Itse voisin sanoa, että olin "tietämättäni" masentunut.
Nyt kun ajattelen asioita taaksepäin, niin olen oireillut jo jonkin verran n. 10-vuotiaasta saakka.
Sen ikäisenä en tietenkään ymmärtänyt mitä masennus on. Opin kuitenkin sanan merkityksen jossain vaiheessa koulussa. Tiesin siitä lähtien mitä masennus periaatteessa oli, mutten kyennyt tunnistamaan sitä itsessäni.
Sinnittelin sitten kaiken tämän kanssa noin 15-vuotiaaksi. En koskaan kertonut kenellekään pahasta olostani. En myöskään tajunnut jatkuvien itsemurha-ajatusten olevan epänormaaleja, sillä olin tottunut niihin jo kauan aikaa sitten.
Heräsin todellisuuteen vasta silloin, kun mut väkisin raahattiin nuorisopsykiatrian osastolle ja jouduin täyttämään lapun, jossa oli lueteltu masennuksen oireita. Kun olin raksittanut siitä lapusta melkein kaikki kohdat, niin tajusin miten sokea olin ollut ja reaktiona oli tietysti itku ja paniikki.
Nyt pari vuotta myöhemmin ihmettelen yhä sitä, miten en voinut ymmärtää kuinka huonossa mielentilassa silloin olin. Tiedän kuitenkin etten vieläkään ole täysin kunnossa. Useat masennuslääkkeet ei ole auttaneet mua ollenkaan ja nyt alan tajuta että kaikki tämä on traumaperäistä. Oon itse miettiessäni näitä asioita saanut paljon enemmän tulosta aikaan, kuin millään lääkityksillä mitä söin.
On se mahdollista. Ajattelee oireiden johtuvan siitä fyysisestä asiasta minkä vuoksi meni lääkäriin, eli vaikkapa väsymys ja voimattomuus. Sekä ehkä on ollut pitkään vastoinkäymisiä, niin ei osaa ajatella, että vastoinkäymiset ovat aiheuttaneet masennusta, vaan ajattelee vain, että negatiiviset ajatukset ovat tilapäisiä niiden vastoinkäymisten vuoksi.
Voi olla ettei sitä uskalla tai pysty itselleen myöntämään.
Kuten sanoit, joku voi saada masennusdiagnoosin tuntematta olevansa sitä. Näissä voi olla kyseessä oikeasti masennus, tai sitten joku muu vaiva joka oireilee masennuksen tavoin.
Joka tapauksessa jotakin terveydellisiä ongelmia täytyy olla, terve ihminen ei (masennus)diagnoosia saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Psykiatriselle osastolle pääsee vain jos on oikeasti vaaraksi itselleen tai muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Mulla on sama juttu. Joudun nykyään valehtelemaan noissa testeissä kun lääkärit teettää niitä aina välillä. Jos vastaisin rehellisesti niin saisin myös vaikeaan masennukseen viittaavia pisteitä ja sitä kautta taas lääkkeitä. En ole masentunut, mutta taipuvainen melankoliaan.
Kaikkeen tottuu. Itse aloin oireilla ja masentua 5-6 vuoden iässä. Kukaan ei nähnyt, koskaan, koko lapsuuden aikana. Masennuin lisää koska kehitykselliset traumat jatkuivat, mutta kun kukaan ei sitä nähnyt, ei lapsella ollut kapasiteettia ymmärtää sellaista asiaa itse. Huonon olon kanssa oppii elämään ja sen päälle rakentamaan mitä erilaisimpia suojakeinoja. Minulla se oli false self. Jollakin muulla jotakin muuta. Nyt nelikymppisenä lopulta lopullinen romahdus tuli. Nyt opettelen tuntemaan tunteita, opettelen kuka olen ja yritän hahmottaa kehoanija ajatuksiani. Tarviiko sanoa, että aika paljon V***tuttaa tässä vaiheessa oppia niitä asioita, joiden olisi kuulunut kasvaa minuun 0-20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus pelkkänä tunteena on eri asia kuin masennus sairautena (jolloin ei esim välttämättä tunne mitään tunteita, mutta ajattelee että täytyy tehdä itsemurha, koska se on järkevin vaihtoehto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Mulla on sama juttu. Joudun nykyään valehtelemaan noissa testeissä kun lääkärit teettää niitä aina välillä. Jos vastaisin rehellisesti niin saisin myös vaikeaan masennukseen viittaavia pisteitä ja sitä kautta taas lääkkeitä. En ole masentunut, mutta taipuvainen melankoliaan.
Ei niitä lääkkeitä ole pakko sieltä apteekista hakea ja vielä suuhunsa pistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko masennus käsitteenä on sopimuksenvarainen juttu, eikä mikään olemassaoleva asia tuolla minkä voi määritellä objektiivisesti.
Moni onkin jo vastannut.
Ehkä termi 'tietämättään masentunut' on hieman harhaanjohtava, eihän kyse ole vain tietotason kysymyksestä.
Mutta esimerkiksi ihminen voi kokea vuosikausia huonoa itsetuntoa, riittämättömyyttä, syyllisyyttä jne ajatellen, että ne ovat oikeasti totta - siis että oikeasti on huono, epäonnistunut, turha. Lisäksi voi olla erilaisia kipuja ja ruumiillisia tuntemuksia, joita aina tutkitaan kokonaisuudesta irrallisina oireina (vaikkapa väsymystä anemiana jne). Vasta kun joku lääkäri tms osaa pitää oikeasti silmät auki ja nähdä tämän henkilön kokonaisuutena ja diagnosoida masennuksen, voi olla että kaikelle kokemalleen tuleekin nimi ja ymmärrys. Tällöin ihminen tajuaa, että esim. itsesyytökset ovatkin sairauden (depression) oire, eivätkä absoluuttinen totuus. Tästä voi alkaa toipuminen, itsensä hyväksyminen ja depression selättäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Mulla on sama juttu. Joudun nykyään valehtelemaan noissa testeissä kun lääkärit teettää niitä aina välillä. Jos vastaisin rehellisesti niin saisin myös vaikeaan masennukseen viittaavia pisteitä ja sitä kautta taas lääkkeitä. En ole masentunut, mutta taipuvainen melankoliaan.
Ei niitä lääkkeitä ole pakko sieltä apteekista hakea ja vielä suuhunsa pistää.
Ei tietenkään ole, mutta se on joka kerta ainoa tarjottu hoitokeino. Olen aikaisemmin ollut oikeasti masentunut eikä lääkkeistä ollut mitään hyötyä. Jo ne sivuvaikutukset teki koko tilanteesta paljon pahemman.
En myöskään alaikäisenä en voi ihan kamalasti laittaa vastaan jos käsky lääkitykseen tulee lääkäriltä.
Hmm, veikkaisin, että liittyy ihmisen temperamentiin tai johonkin sellaiseen... Toiset kykenevät 'näyttelemään' tai elämään esim. aivan normaalisti työelämässä, vaikka koti/hlö.koht. asiat olisivat aivan päin h**vettiä. Kuten itse kykenen. Töissä on työrooli, kotona olen viimeiset kaksi vuotta ollut lähes toimintakyvytön, itkuinen, toivoton jne. Työterveydessä nauraisivat mut pihalle - olenhan yksi 'parhaista' ja pirteimmistä. Noh, tiedän siis jollain tasolla itsekin olevani (syystä) masentunut, mutta ikinä en sitä kenellekään nimellä tunnusta. Koska ne on luusereita ja siihen sakkiin mä en kuulu, tästä selvitään ilman mitään lääkkeitä.
Veikkaisin, että näin ajattelevia on muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Psykiatriselle osastolle pääsee vain jos on oikeasti vaaraksi itselleen tai muille.
Pääsee sinne muutenkin, vaikkei se helppoa olekaan. Olen ollut osastolla parikymmentä kertaa enkä todellakaan ole kovin montaa kertaa niistä ollut vaaraksi edes itselleni, saati sitten että muille. Mutta takuulla yhtä monta kertaa olen yrittänyt päästä, muttei ole huolittu. On pitkälti kiinni siitä kuinka täyttä osastolla juuri silloin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Mulla on sama juttu. Joudun nykyään valehtelemaan noissa testeissä kun lääkärit teettää niitä aina välillä. Jos vastaisin rehellisesti niin saisin myös vaikeaan masennukseen viittaavia pisteitä ja sitä kautta taas lääkkeitä. En ole masentunut, mutta taipuvainen melankoliaan.
Ei niitä lääkkeitä ole pakko sieltä apteekista hakea ja vielä suuhunsa pistää.
Ei tietenkään ole, mutta se on joka kerta ainoa tarjottu hoitokeino. Olen aikaisemmin ollut oikeasti masentunut eikä lääkkeistä ollut mitään hyötyä. Jo ne sivuvaikutukset teki koko tilanteesta paljon pahemman.
En myöskään alaikäisenä en voi ihan kamalasti laittaa vastaan jos käsky lääkitykseen tulee lääkäriltä.
No minkälaista hoitoa olisit toivonut? Ilmeisesti masennus meni ohi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Psykiatriselle osastolle pääsee vain jos on oikeasti vaaraksi itselleen tai muille.
Pääsee sinne muutenkin, vaikkei se helppoa olekaan. Olen ollut osastolla parikymmentä kertaa enkä todellakaan ole kovin montaa kertaa niistä ollut vaaraksi edes itselleni, saati sitten että muille. Mutta takuulla yhtä monta kertaa olen yrittänyt päästä, muttei ole huolittu. On pitkälti kiinni siitä kuinka täyttä osastolla juuri silloin on.
Ilmeisesti olet nyt parantunut kun et osastolle enää halua? Jos ennen olet yrittänyt päästä useasti. Ei M1-lähetettä noin vaan saa. Ei sinne osastolle ole pakko mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua... paljon saat masennustesteistä pisteitä?
En ole aloittaja, mutta BDI-testi ei kerro yhtään mitään. Esimerkiksi minä en ole masentunut (ja tiedän sen koska olen aiemmin kärsinyt masennuksesta) ja saan silti siitä melkein 50 pistettä, eli reilusti yli sen vaikean masennuksen rajan. Jos pelkkään testiin luotettaisiin joutuisin varmaan suoraan psykiatriselle osastolle.
Psykiatriselle osastolle pääsee vain jos on oikeasti vaaraksi itselleen tai muille.
Pääsee sinne muutenkin, vaikkei se helppoa olekaan. Olen ollut osastolla parikymmentä kertaa enkä todellakaan ole kovin montaa kertaa niistä ollut vaaraksi edes itselleni, saati sitten että muille. Mutta takuulla yhtä monta kertaa olen yrittänyt päästä, muttei ole huolittu. On pitkälti kiinni siitä kuinka täyttä osastolla juuri silloin on.
Ilmeisesti olet nyt parantunut kun et osastolle enää halua? Jos ennen olet yrittänyt päästä useasti. Ei M1-lähetettä noin vaan saa. Ei sinne osastolle ole pakko mennä.
No ei voi sanoa parantunut, mutta paremmassa kunnossa, ja en tosiaan halua enää osastolle tai muutakaan hoitoa, haluan vain olla rauhassa :) Ja M1-lähetteitä saa joskus yllättävän kevyin perustein, kokemusta on, tosin siitä on kauan ja lähete purettiin seuraavana päivänä koska osoittautui huonosti perustelluksi. Mutta useimmiten olen siis mennyt osastolle omasta pyynnöstäni ja välillä lääkärin suosituksesta. M1:n olen saanut muistaakseni kolme kertaa. Suljetulla on ankeaa, avo-osastoilla olen siis enimmäkseen ollut.
Aina ei muuten pääse vaikka olisi vaaraksi itselleen. Kokemusta on siitäkin.
Alue: Aihe vapaa
Epätyypillinen masennus... ;)