Olen kolmekymppinen mies. Elän mieluummin "ikuista nuoruutta" kuin hankin lapsia

Etkö pelkää, että kyllästyt jossakin vaiheessa tuollaiseen elämään?

Miten aiemmilla sukupolvilla ei ole ollut mahdollisuutta tuohon?

Ap:sta tulee irstas setämies joka yrittää parikymppisiä naisia eikä suostu ymmärtämään ettei enää ole nuori. :/ Onnea valitsemallesi tielle.

Minulle puolestaan hyvän elämän tunnetta tuo myös perhe, rakastan olla äiti, rakastan hoivata ja kasvattaa. Eikä äitiys ole multa ottanut myöskään pois tietyllä tapaa vapautta, hauskanpitoa, harrastuksia ja ystävyyttä. Elämäni koen myös olevan helppoa koska olen terve ja kaikki on suht tasapainossa, se luo onnellisuutta! T. 22-vuotias nainen

Vierailija kirjoitti:

Etkö pelkää, että kyllästyt jossakin vaiheessa tuollaiseen elämään?

Ihan varmasti ehdin kyllästyä moneen kertaan. Onneksi lapsettomana on helppo muuttaa elämänsä suuntaa radikaalistikin. Jos hankkii lapsia, siinähän on jumissa monta vuotta, vaikka kuinka vituttaisi. AP

Vierailija kirjoitti:

Miten aiemmilla sukupolvilla ei ole ollut mahdollisuutta tuohon?

Luotettavan ehkäisyn puute, yhteiskunta- ja elinkeinorakenne ja vahva sosiaalinen paine. AP

Vierailija kirjoitti:

Ap:sta tulee irstas setämies joka yrittää parikymppisiä naisia eikä suostu ymmärtämään ettei enää ole nuori. :/ Onnea valitsemallesi tielle.

Kiitos! Tuota odotellessa. AP

Lapsettomuus ei sulje pois kasvattajana toimimista; voi kouluttautua alalle (myös aikuiskasvatus kuuluu kasvatukseen, kuten nuoriso ja lapset) tai tehdä vapaaehtoistyötä.

Minä ainakin kaipaan kasvattajana olemista, vaikka omia lapsia ei olisi. Jokainen sukupolvi voi siirtää tietoa seuraavalle, vaikka ei olisi saanut omia lapsia.

Hyvästä elämästä on pakko luopua, jos terveys menee. Onneksi ei ole mennyt.

Perheellisenä en ole koskaan pitänyt hauskaa. Mielestäni välillä on hauskaa, vaikka sitä ei pitelisikään.

Helppoa elämää ei ole, vaan kyllä se elämä käy tuskastuttavan pitkäveteiseksi, jos vain harrastaa, ei ole valmis sitoutumaan mihinkään, vaan tahtoo olla vapaa ja mennä sieltä, missä aita on matalin.

Mieskö olisi halunnut estää minulta elämäni suurenmoisimmat kokemukset ja haasteet? Olisi entinen mies, joka ei olisi isäksi tulla tahtonut. Pakottamaan en olisi ryhtynyt. Seksi, raskaus, synnytys, imetys, ja äitiys, kaikki suurenmoisia kokemuksia!

Vierailija kirjoitti:

Tiedän myös aika monta, jotka ovat samassa tilanteessa. Uskon, että aikaisemmissa sukupolvissa lukemattomat miehet olisivat valinneet toisin, jos se olisi ollut mahdollista.

Se kannattaa muistaa, että vapaus, hauskanpito, harrastukset, ystävyyssuhteet ja helppo elämä liitetään nuoruuteen vain siksi, ettei aikuisilla ollut ennen mahdollisuutta niihin. Onneksi elämme nykyisin parempia aikoja. Hyvästä elämästä ei ole pakko luopua missään vaiheessa.

Sama pätee naisiin. T: 40+ velanainen, joka edelleen myös elää sitä nuoruuttaan, paitsi paremmin. ;) 

Ei kiinnosta.

Viisaita sanoja. Hyvä, että tiedostat, mitä elämältä haluat. Nauti ja tsemppiä.

Eihän tuossa ole mitään vikaa. Kunhan et vaan koskaan valehtele naiselle "kyllä varmaan joku päivä", jos haluat naisen kanssasi parisuhteeseen.

Se nyt vaan on niin, et lapseton setä-mies leimautuu luuseriksi, eikä naista löydy kun ehkä Thaimaasta rahalla. Itsekin pidän lapsettomia setiä vähintäänkin epäilyttävinä (esim impotentteina). Kyllä isyys loppupeleissä on seksyintä.

Vierailija kirjoitti:

Helppoa elämää ei ole, vaan kyllä se elämä käy tuskastuttavan pitkäveteiseksi, jos vain harrastaa, ei ole valmis sitoutumaan mihinkään, vaan tahtoo olla vapaa ja mennä sieltä, missä aita on matalin.

Ah, luterilainen kärsimyskultti. Ehdottomasti suomalaisen kulttuurin vastenmielisin piirre. AP

Vierailija kirjoitti:

Ap:sta tulee irstas setämies joka yrittää parikymppisiä naisia eikä suostu ymmärtämään ettei enää ole nuori. :/ Onnea valitsemallesi tielle.

Eiköhän rakastumisessa enemmän vaikuta muut asiat kuin se ikä. Kuinka luonteet sopii yhteen ja millainen henkinen kemia löytyy, se vaikuttaa. Se että jotkut sattuvat rakastumaan itseään huomattavasti nuorempaan ei tee kenestäkään irstasta setä miestä. Jotkut taas valitsevat suht oman ikäisen kumppanin. Jokaiselle jotakin. 30v on myös ihmisenä vielä nuori, vaikka ei enää mikään teini olekkaan. :)

ok

Hyvä niin, jos tuo on mitä elämältäsi haluat. Elämä kuuluu elää siten, että se tekee eläjänsä onnelliseksi. Jos lapsia ei kaipaa, niin turha niitä on alkaa pakolla vääntämään, "koska kaikki muutkin".

Mutta muista, että jotkut ihan aidosti haluavat lapsia. Itse en kokenut, että isäksi tulo mitenkään huononsi elämänlaatuani, mutta olenkin siinä suhteessa outo mies, että olen tiennyt lapsesta asti haluavani isäksi. Yleensähän kai vanhemmuudesta haaveilu on enemmän naisten heiniä.

Mutta älä sitten kadu, jos alatkin kaivata perhettä viisikymppisenä. Oikeasti erittäin harva mies saa pappaikäisenä iskettyä 20-30v naista ainakaan vakiintuneeseen suhteeseen, jolloinka isäksi tulokaan ei luonnollisesti onnistu. Lisäksi myös miehen sukusolut vähenevät ja huononevat vanhemmiten, joskaan eivät yhtä nopeasti ja radikaalisti kuin naisilla.

M26

Hyvä niin pitääkin! Se on jokaisen oma päätös kuinka elää. Itsekkin revittelin juurikin tuohon 30 ikään asti ihan tunteella. Matkustelin ympäri maapalloa sen kymmenisen vuotta. Vingutin kylän kaikki pirjot läpi ja elin kuin viimeistä päivää. Sitten jotenkin vaan väsyin ja kyllästyin jatkuvaan matkusteluun ja hauskan pitoon. Nyt saan nautintoa kotona oleskelusta ja lasten kanssa touhuilusta:)

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin, et lapseton setä-mies leimautuu luuseriksi, eikä naista löydy kun ehkä Thaimaasta rahalla. Itsekin pidän lapsettomia setiä vähintäänkin epäilyttävinä (esim impotentteina). Kyllä isyys loppupeleissä on seksyintä.

B*llshit...Mä en isää huolisi vaikka maksettaisiin, sinkkuaikoina en edes lähtenyt yh-miesten kanssa treffeille. Lapsi on vaan niin totaalinen turn-off, jo se pelkkä haju mikä tarttuu niistä vaatteisiin....brrrrr.