Olen kolmekymppinen mies. Elän mieluummin "ikuista nuoruutta" kuin hankin lapsia
Tiedän myös aika monta, jotka ovat samassa tilanteessa. Uskon, että aikaisemmissa sukupolvissa lukemattomat miehet olisivat valinneet toisin, jos se olisi ollut mahdollista.
Se kannattaa muistaa, että vapaus, hauskanpito, harrastukset, ystävyyssuhteet ja helppo elämä liitetään nuoruuteen vain siksi, ettei aikuisilla ollut ennen mahdollisuutta niihin. Onneksi elämme nykyisin parempia aikoja. Hyvästä elämästä ei ole pakko luopua missään vaiheessa.
Kommentit (118)
Miksi tää herättää niin suuria tunteita että ap:ta pitää morkata tähän malliin? Tiedän että minua lapsettomana naisena pidetään luuserina ja ties minä, mutta ihan tämän luokan lokaa en saa naamalleni netissä. Irl sitten ihmetellään enemmän naisen valintaa tai tahatonta lapsettomuutta. Olisi mielenkiintoista tietää, puhutaanko meistä tahattomasti lapsettomista samalla tavalla. Ei ole elämässä sisältöä jne. Aika julmaa.
En minäkään lapsia juuri halua tai se on vahva ehkä ei. Omat syyni ovat hieman erilaiset. En vain halua geenieni jatkuvan.
Oletko omasta mielestäsi oikeutettu sitten joskus yhteiskunnan tarjoamaan vanhuuden turvaan, esim eläkkeeseen? Onko mielestäsi oikein, että muiden ihmisten lapset joutuvat kustantamaan sen sinulle?
Monet olettavat, että ne samat kaverit säilyvät sinne eläkeikään saakka.
Tiedän miehiä, jotka ovat vakuutelleet, että ei ikinä lapsia ja nyt he ovat kaikki isejä. Eivät he ehdi matkustella niiden lapsettomien kaverien kanssa tai ravata yökerhoissa tai harrastuksissa. Eivätkä he haluaisikaan.
Mitä tiedetään miesten välisistä kaverisuhteista, niin ne on tietyllä tapaa pinnallisia, käydään kyllä pelaamassa sählyä, muttei tiedetä toisen masennuksesta tai parisuhteen päättymisestä.
Isäni kaverit, jotka ovat olleet villejä ja vapaita lapsettomia, eivät ole halunneet matkustella ja "tehdä kaikkee", koska ovat jääneet yksin. Hyvin toimeentulevat ja hyvännäköiset miehet jäävät yksin, istuvat toimettomina läheisimmässä kuppilassa, koska ei kotiin jaksaisi yksinkään jäädä. Yrittävät sitten soitella iltaisin näille perheenisille, jotka eivät jaksa vastata, kun mitään uusia keskustelunaiheita ei ole.
Kuolivat sitten aika nopeasti 50 ikävuoteen mennessä. Eivät siis alkoholisteja, mutta silti nopeammin kuin ne, joilla on lapsia. Yksin. Ketään ei tullut edes hautajaisiin. Rahaa ja aikaa olisi ollut tehdä mitä vain, mutta yksin se ei vaan ole niin kivaa. Ja kyllä heillä verkostoja oli, kun töitä on tehty monia kymmeniä vuosia.
Äidin lapseton velikin kuoli 49-vuotiaana. Eipä silläkään hautajaisiin tulleet "ne kaikki kaverit". Tyttöystävä ja lähimmät sukulaiset vain.
Miten kukaan voi olettaa, että elämä pysyy aina samanlaisena ja on aina kiinnostunut samoista asioista?
Minäkin ajattelin 19-vuotiaana, ettei ikinä lapsia. Enää 25-vuotiaana en ajatellut. Nyt 32-vuotiaana olen todennut, ettei kannata päättää valmiiksi mitä tekee tai mistä on kiinnostunut 10 vuoden päästä.
Parikymppisenä kiinnosti bilettäminen ja festarit, nykyään en jaksa ollenkaan. Miksi nelikymppisenä olisin kiinnostunut samoista asioista kuin 25-vuotiaana?
Olen matkustellut, mutten usko, että sekin jaksaa viihdyttää kolmeakymmentä vuotta, varsinkin kun sitä tekee yksin.
Mulla on ollut myös kavereita, melkein kaikki ovat perheellistyneet, eikä heistä kuulu enää mitään. Lapsettomat kaverit eivät myöskään pidä yhteyttä. Muut kaverit ovat kuolleet jo tässä vaiheessa.
Eli olen vasta alle 35v. ja silti jo sosiaaliset suhteet alkaa olla jo minimissään. Miten ne nyt 70-vuotiaana olisi jotenkin paremmalla tolalla?
Vierailija kirjoitti:
Oletko omasta mielestäsi oikeutettu sitten joskus yhteiskunnan tarjoamaan vanhuuden turvaan, esim eläkkeeseen? Onko mielestäsi oikein, että muiden ihmisten lapset joutuvat kustantamaan sen sinulle?
Onko mielestäsi oikein, että lapsettomat joutuvat kustantamaan muiden lasten koulutuksen, terveydenhoidon ja muut palvelut? AP
Vierailija kirjoitti:
Paljonko käytät aikaa harrastuksiin?
Kolmisen tuntia päivässä varmaan keskimäärin.
Kuinka usein käytät alkoholia?
Pari kertaa viikossa.
Kuinka usein tapaat kavereita?
Pari kolme kertaa viikossa. AP
Vierailija kirjoitti:
Eli olen vasta alle 35v. ja silti jo sosiaaliset suhteet alkaa olla jo minimissään. Miten ne nyt 70-vuotiaana olisi jotenkin paremmalla tolalla?
Eivät ne olekaan, jos ei tee asian eteen mitään. Minä hankin aktiivisesti uusia kavereita ja ystäviä ja aion tehdä niin koko elämäni ajan. Viimeisen vuoden aikana olen saanut yli 30 uutta kaveria, ja tuosta porukasta ainakin kolme laskisin läheiseksi ystäväkseni. AP
Onko tuossa elämäntavassa mitään huonoja puolia?
Vierailija kirjoitti:
Kohta oon papparainen ja kukaan nainen ei katokkaan sua.
Mummot katsovat papparaista.
Vierailija kirjoitti:
Kohta oon papparainen ja kukaan nainen ei katokkaan sua.
Katsooko ne sitten yhtään sen enempää papparaista jolla on lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa elämäntavassa mitään huonoja puolia?
Joidenkin lisäänyneiden kavereiden kuviot ovat tosi etäisiä ja aikataulut vaikeita. Eipä nyt muuta tule mieleen. AP
Kiva jos aloittaja on löytänyt itselleen sopivan tavan elää. Vähän aloituksessa oli kuitenkin sellaista sekoitusta voitonriemua ja vahingoniloa niitä kohtaan, jotka elävät toisin. Se on turhaa. Ei kaikille ole matkustelu, kaverit, harrastukset ja viinin juonti elämän sisältö. Itseäni ei esim. noista mainituista asioista kiinnosta kuin harrastukset ja niiden pariin olen aina ehtinyt ihan riittävästi.
Ap tekee niinkuin tahtoo. Älä missään nimessä hanki lapsia, jos et niitä halua. Kukaan lapsi ei sellaista vanhepaa ansaitse.
Mutta älä tule meille perheellisille selittämään kuinka kurjaa meidän elämä.
Ei mulla ainankaan lapset ole räkänokkia, eivät kitise ja inise ja roiku kiinni lahkeessa. Voin käydä töissä, harrastaa ja käydä baareissakin tms. Tällähetkellä matkustelen mieluiten perheen kanssa, kun en halua jättää lapsia hoitoon pitkäksi aikaa vaikka se mahdollista olisikin.
Sinulla ei ole perhettä, joten perhe-elämästä et tiedä mitään!
Ikuista nuoruutta vai sittenkin aivan normaalia elämää? Kuuluuko nuoruuden määritelmään se, että voi nähdä ja kokea asioita ja "aikuisuuteen" taas se, että siivoaa lasten kakkavaippoja kotona. Elämähän on viime kädessä valintoja, joista jokainen itse ajatteleva ihminen osaa valita mieluisensa.
Vierailija kirjoitti:
Ap tekee niinkuin tahtoo. Älä missään nimessä hanki lapsia, jos et niitä halua. Kukaan lapsi ei sellaista vanhepaa ansaitse.
Mutta älä tule meille perheellisille selittämään kuinka kurjaa meidän elämä.
Ei mulla ainankaan lapset ole räkänokkia, eivät kitise ja inise ja roiku kiinni lahkeessa. Voin käydä töissä, harrastaa ja käydä baareissakin tms. Tällähetkellä matkustelen mieluiten perheen kanssa, kun en halua jättää lapsia hoitoon pitkäksi aikaa vaikka se mahdollista olisikin.
Sinulla ei ole perhettä, joten perhe-elämästä et tiedä mitään!
Eipä tarvitse klamydiaakaan itse kokea tietääkseen, että on mieluummin ilman. AP
Miksi kaikki olettavat että AP:n pitäisi elää yksin. Se että ei halua lapsia ei tarkoita ettei voisi elää parisuhteessa. Itselläni ei ole lapsia ja olen ollut parisuhteessa 20 vuotta. Lapsia en ole halunnut enkä halua. Minulle elämä ainakin on kivempaa ja helpompaa ilman että tarvitsisi lapsista huolehtia.
Sama. Vihaan lapsia. Eivät ole yhtään mun juttu. N28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tekee niinkuin tahtoo. Älä missään nimessä hanki lapsia, jos et niitä halua. Kukaan lapsi ei sellaista vanhepaa ansaitse.
Mutta älä tule meille perheellisille selittämään kuinka kurjaa meidän elämä.
Ei mulla ainankaan lapset ole räkänokkia, eivät kitise ja inise ja roiku kiinni lahkeessa. Voin käydä töissä, harrastaa ja käydä baareissakin tms. Tällähetkellä matkustelen mieluiten perheen kanssa, kun en halua jättää lapsia hoitoon pitkäksi aikaa vaikka se mahdollista olisikin.
Sinulla ei ole perhettä, joten perhe-elämästä et tiedä mitään!Eipä tarvitse klamydiaakaan itse kokea tietääkseen, että on mieluummin ilman. AP
Lapsi on pahin sukupuolitauti ja kallein hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko omasta mielestäsi oikeutettu sitten joskus yhteiskunnan tarjoamaan vanhuuden turvaan, esim eläkkeeseen? Onko mielestäsi oikein, että muiden ihmisten lapset joutuvat kustantamaan sen sinulle?
En ole AP, mutta tiedän kustantavani monen alkoholistiäidin ja hyväksikäyttäjäisän tuhoaman lapsen terapiakuluja verojen ja hyväntekeväisyyden kautta aina. Lisäksi olenhan jo maksamassa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Koen ylipäätään - toisin kuin sinä - että yhteiskunnan on huolehdittava myös niistä, jotka eivät yksin pärjää.
Niin kerettiläiseltä kuin se kuulostaakin; Ihmisiä saa auttaa, vaikkeivät olisikaan verisukua toisilleen.
Paljonko käytät aikaa harrastuksiin?
Kuinka usein käytät alkoholia?
Kuinka usein tapaat kavereita?