Olen kolmekymppinen mies. Elän mieluummin "ikuista nuoruutta" kuin hankin lapsia

Vierailija kirjoitti:

Aika moni perheellinenkin mies haluaa elää ikuista nuoruutta, ikuista teini-ikää pikemminkin. Nämä kyllä tekevät lapsia mutta niistä huolehtiminen häiritseekin sitten liikaa baareissa nuorempien naisten perässä juoksemista, sohvalla makaamista, netin roskasivuilla roikkumista ja räiskintäpelien pelaamista. Vastuuta ei haluttaisi ottaa mistään. Ihmettelevät sitten kun nainen heittää pihalla kyllästyttyään aikuiskakaran hyysäämiseen.

Se, että on vapaaehtoisesti lapseton ei todellakaan automaattisesti tarkoita että eläisi ikuista nuoruutta (tai siis luulisi elävänsä, vaikka aikuinen pukeutuisi kuin nuoriso, pyörisi nuorison bilepaikoissa ja olisi kiinnostunut nuorison suosimista asioista niin ei hän silti nuorisoa ole), sillä ihminen voi olla vastuullinen ja kypsä aikuinen oli hänellä lapsia tai ei. Monilla miehillä se vain näyttäisi yhdistyvän myös yleiseen sitoutumishaluttomuuteen ja ylipäänsä siihen että henkilö ei tajua ikäänsä. Vapaaehtoisesti lapsettomia naisiahan on myös, mutta heidän on vaikea löytää miestä koska monilla vapaaehtoisesti lapsettomilla miehillä on asenne juuri se aikuisen teinin. Sanoisin että tässäkin asiassa miehissä ja naisissa on iso ero.

Sulla onkin feikki aikuislapsi ollu. Ota tilalle ehta ja oikea, hellä ja huomaavainen P artalapsi. 30000 kpl:n erikoiserä juuri sopivsti sisäänajettuna.

Vierailija kirjoitti:

Asiat ja elämäntilanne vaikuttaa onnellisuuteen vain epäsuorasti, nimittäin aivojen välittäjäaineiden kautta. Oikotie onneen on siis olemassa.

Elämäntapaan ei kehity toleranssia läheskään yhtä nopeasti, se on siitä kätevä. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni perheellinenkin mies haluaa elää ikuista nuoruutta, ikuista teini-ikää pikemminkin. Nämä kyllä tekevät lapsia mutta niistä huolehtiminen häiritseekin sitten liikaa baareissa nuorempien naisten perässä juoksemista, sohvalla makaamista, netin roskasivuilla roikkumista ja räiskintäpelien pelaamista. Vastuuta ei haluttaisi ottaa mistään. Ihmettelevät sitten kun nainen heittää pihalla kyllästyttyään aikuiskakaran hyysäämiseen.

Se, että on vapaaehtoisesti lapseton ei todellakaan automaattisesti tarkoita että eläisi ikuista nuoruutta (tai siis luulisi elävänsä, vaikka aikuinen pukeutuisi kuin nuoriso, pyörisi nuorison bilepaikoissa ja olisi kiinnostunut nuorison suosimista asioista niin ei hän silti nuorisoa ole), sillä ihminen voi olla vastuullinen ja kypsä aikuinen oli hänellä lapsia tai ei. Monilla miehillä se vain näyttäisi yhdistyvän myös yleiseen sitoutumishaluttomuuteen ja ylipäänsä siihen että henkilö ei tajua ikäänsä. Vapaaehtoisesti lapsettomia naisiahan on myös, mutta heidän on vaikea löytää miestä koska monilla vapaaehtoisesti lapsettomilla miehillä on asenne juuri se aikuisen teinin. Sanoisin että tässäkin asiassa miehissä ja naisissa on iso ero.

Sulla onkin feikki aikuislapsi ollu. Ota tilalle ehta ja oikea, hellä ja huomaavainen P artalapsi. 30000 kpl:n erikoiserä juuri sopivsti sisäänajettuna.

Itseasiassa tämä ei ole huonompi neuvo (rasistisesta nimityksestä huolimatta). :D Minä otin, en kadu. Paras suhde ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

Asiat ja elämäntilanne vaikuttaa onnellisuuteen vain epäsuorasti, nimittäin aivojen välittäjäaineiden kautta. Oikotie onneen on siis olemassa.

Madame?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ja elämäntilanne vaikuttaa onnellisuuteen vain epäsuorasti, nimittäin aivojen välittäjäaineiden kautta. Oikotie onneen on siis olemassa.

Madame?

Pääsiäisherkusta tuossa tosiaan varmaan puhuttiin. AP

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:sta tulee irstas setämies joka yrittää parikymppisiä naisia eikä suostu ymmärtämään ettei enää ole nuori. :/ Onnea valitsemallesi tielle.

Eiköhän rakastumisessa enemmän vaikuta muut asiat kuin se ikä. Kuinka luonteet sopii yhteen ja millainen henkinen kemia löytyy, se vaikuttaa. Se että jotkut sattuvat rakastumaan itseään huomattavasti nuorempaan ei tee kenestäkään irstasta setä miestä. Jotkut taas valitsevat suht oman ikäisen kumppanin. Jokaiselle jotakin. 30v on myös ihmisenä vielä nuori, vaikka ei enää mikään teini olekkaan. :)

Juu, kolmekymppinen on vielä nuori mutta viisikymppinen ei enää ole.

Saattaa olla,ettei siinä vaiheessa helposti enää löydy naista joka olisi halukas lapsia tuon ikäisen kanssa tekemään.

Mutta ap haluaakin ikuista " nuoruutta" eikä lapsia, niin ei siitä ongelmaa tule.

Ellei sitten tule sitä tyhjyyden tunnetta mikä voi vallata kun niitä ikuista nuoruutta viettäviä ei enää olekaan pilvin pimein kaveripiirissä ja baarin valtaa uudet sukupolvet.

Vierailija kirjoitti:

Asiat ja elämäntilanne vaikuttaa onnellisuuteen vain epäsuorasti, nimittäin aivojen välittäjäaineiden kautta. Oikotie onneen on siis olemassa.

Ne oikotiet muuttuvat aika monella vain pakonomaisiksi kujanjuoksuiksi. Saunaa ja luonnontuotteita lukuunottanatta. :) T: Ex-nisti

Olen 36-vuotias nainen ja ajattelen samoin kuin aloittaja. Sillä erotuksella, että nyt alkaa kyllästyttää.

Ei niinkään tämä elämä muuten, mutta tuo jatkuva juhliminen. Mieluummin jään kotiin katsomaan hyvää leffaa ja teen ihanaa ruokaa kuin lähden ulos. Käyn kuitenkin vieläkin juhlimassa n. 2-3 kertaa kuukaudessa, mikä on mielestäni aika paljon ikäiselleni :D

En jättänyt lapsia tekemättä pelkästään siksi, että halusin juhlia, vaan siksi etten olisi onnellinen kakara lahkeessa roikkumassa. Veljeni lapsia käyn säännöllisesti hoitamassa ja silloinkin kun olivat vauvoja, eikä missään vaiheessa ole herännyt pienintäkään halua hommata "oma pieni nyytti", ei vaikka kaikki sanovat miten joskus vielä haluan sellaisen. En ole jaksanut rautalangasta vääntää, miksi en halua omia lapsia:

Tunnen itseni läpikotaisin ja tiedän, miten onneton ja raivopää olen väsyneenä ja jos kodissani on liikaa meteliä. Jo koiran haukkuminen saa minut vilkaisemaan raivoisasti koiraa, vaikka en räyhääkään sille, saati sitten 3h (huhhuh, tai enemmän) päivässä itkevä ipana. En yhtään jaksaisi laittaa ruokaa sille, saati istua pöydän ääressä kun kestäisi syöminen, ja helekkari sitä sotkua, en jaksaisi siivota kun omat jälkenikin tuottavat tuskaa, enkä pällistellä hiekkalaatikolla muiden mammojen seurassa. Sen sijaan kekkuloisin lasten kanssa kiikkumassa (veisin ärsyttävältä lellityltä ipanalta kiikun :D ) ym. enkä kuuluisi tuohon mammaporukkaan. Sitten haluaisinkin jo laittaa nappulasta naperon kiinni, että saisin mennä itse päikkäreille. "Kaikkeen tottuu", no, en halua tottua.

Saattaisin jopa käydä kiinni jos tuo penska ei pysyisi hiljaa. Kaikin puolin parempi, että syntymätön lapseni jääkin munasoluksi muiden mukana.

Minä siis en ole tehty lastentekokoneeksi. Eikä minusta ehkä baariruusuakaan tule, mitä ajattelin muutama vuosi sitten. Olen rohkeasti just minä ja elän just niinkuin haluan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:sta tulee irstas setämies joka yrittää parikymppisiä naisia eikä suostu ymmärtämään ettei enää ole nuori. :/ Onnea valitsemallesi tielle.

Eiköhän rakastumisessa enemmän vaikuta muut asiat kuin se ikä. Kuinka luonteet sopii yhteen ja millainen henkinen kemia löytyy, se vaikuttaa. Se että jotkut sattuvat rakastumaan itseään huomattavasti nuorempaan ei tee kenestäkään irstasta setä miestä. Jotkut taas valitsevat suht oman ikäisen kumppanin. Jokaiselle jotakin. 30v on myös ihmisenä vielä nuori, vaikka ei enää mikään teini olekkaan. :)

Juu, kolmekymppinen on vielä nuori mutta viisikymppinen ei enää ole.

Saattaa olla,ettei siinä vaiheessa helposti enää löydy naista joka olisi halukas lapsia tuon ikäisen kanssa tekemään.

Mutta ap haluaakin ikuista " nuoruutta" eikä lapsia, niin ei siitä ongelmaa tule.

Ellei sitten tule sitä tyhjyyden tunnetta mikä voi vallata kun niitä ikuista nuoruutta viettäviä ei enää olekaan pilvin pimein kaveripiirissä ja baarin valtaa uudet sukupolvet.

Höpöhöpö. Globaaleilla parisuhdemarkkinoilla 50 vuotias suomalainen mies on kuumaa kamaa. Aasia, Itä-Eurooppa, Väli ja Etelä-Amerikka natisevat liitoksistaan kaiken ikäisiä mimmejä jotka tappelevat kynsin ja hampain tuollaisista kultakimpaleista. Juu, kyllä tiedetään, että asiaan vaikuttavat taloudelliset asiat aivan samoin kuten suominaisillekin.

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Se lapsi ei valitettavasti vain takaa sitä, että elämä olisi mielekästä, tyydyttävää ja onnellista. Päin vastoin, ihmiselle, joka ei lapsiperhe-elämää halua, tuo olisi painajainen.

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Sun mielestä aidointa rakkautta on sellainen, jossa yhden hengissäpysyminen riippuu toisen huolenpidosta, ja toinen on tarkoituksella tehnyt itselleen puolikopion? Minä kutsuisin tuota mieluummin toisen osalta pakkoriippuvuudeksi ja toisen itserakkaudeksi...

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Oman lapsen kakkojen siivoaminen on nimenomaan paljon kauheampaa kuin vaikka sukulaislapsen vaipan vaihtaminen, koska joudut tekemään sen kerran toisensa jälkeen, ja lapsi muistuttaa olemassaolollaan jatkuvasti siitä, että elämäsi on aivan erilaista ja paljon huonompaa kuin halusit sen olevan. Pahinta on, jos olet vielä kiintynyt omaan lapseesi, jolloin jatkuva syyllisyys painaa etkä pysty lähtemään helvetillisestä tilanteestasi pois. AP

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Meitä vanhempien henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohtelemia on olemassa sen verran paljon, että rohkenen olla eri mieltä. 

Eniten v-tuttaa se, että olen nyt sitten "pitkitettyä nuoruutta" elämä peter pan, kun en jaksa omilta arviltani edes ajatella vanhemmuutta. 

Hallelujaa vapaa maa ja vapaa tahto! Kaikki eläköön juuri niin että tulevat oikeasti onnelliseksi. Jos useammat käsittäisivät tämän, olisi maapallo paljon parempi paikka olla.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Meitä vanhempien henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohtelemia on olemassa sen verran paljon, että rohkenen olla eri mieltä. 

Eniten v-tuttaa se, että olen nyt sitten "pitkitettyä nuoruutta" elämä peter pan, kun en jaksa omilta arviltani edes ajatella vanhemmuutta. 

Piti olla pitkitettyä nuoruutta elävä, ei elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus on viihdettä hienompi kokemus kirjoitti:

Jokainen saa elää niin kuin tahtoo. Lapsettomana ei ymmärrä ettei oman lapsen kakkojen siivoaminen ole kauheaa. Sen lapsetonkin tajuaa mitä on aito rakkaus. Jos haluaa jättää elämässään väliin kauneimman ja puhtaimman rakkauden eli lapsen ja vanhemman välisen, niin se on oma valinta.

Oman lapsen kakkojen siivoaminen on nimenomaan paljon kauheampaa kuin vaikka sukulaislapsen vaipan vaihtaminen, koska joudut tekemään sen kerran toisensa jälkeen, ja lapsi muistuttaa olemassaolollaan jatkuvasti siitä, että elämäsi on aivan erilaista ja paljon huonompaa kuin halusit sen olevan. Pahinta on, jos olet vielä kiintynyt omaan lapseesi, jolloin jatkuva syyllisyys painaa etkä pysty lähtemään helvetillisestä tilanteestasi pois. AP

Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No taitaa suurin osa suomalaisista lisääntymisikäisistä jakaa ajatuksesi.

Ärsyttää kyllä vähän, jos samat ihmiset valittaa suomalaisten sukupuutosta joskus 300 vuoden kuluttua. Tai että ulkolaiset valtaavat maan tavalla tai toisella.

Kunhan et ole kaksinaismoralisti, niin mitäpä valintasi kenellekään kuuluu.

Varmaan ärsyttääkin jos lapsettomat kaverit elää 300- vuotiaaksi ja itse ei ehkä riko satastakaan. Mutta, ehkä ne ulkoavaruuden ulkolaiset on silloin valtaamassa maata eikä sitä haluaisi olla edes todistamassa, ainakin jos se on samanlaista kuin scifileffoissa.

Mitähän oikein meinaat? Ymmärsitkö pointtini, mikä on monien suomalaisten helmasynti, eli kaksinaismoralismi? Valitetaan, että ne muut valtaa Suomen, mutta itse ei haluta kuitenkaan kansoittaa omaa maata. Jos pystyy hyväksymään sen, että siinä vaiheessa, kun suomalaisia ei enää ole, joku muu asuttaa tämän alueen, niin fine. Kun ei tämäkään maa tyhjäksi jää silloin. Tulijoita on aina, ja kulttuureista, jotka suosivat lasten saamista.