Kun miehesi jätti sinut toisen naisen ja seksin takia oletko katunut että olisit voinut tehdä asiat toisin?
Olisit ehkä pystynyt olemaan aktiiivisempi sängyssä, tekemään aloitteita, laittautumaan enemmän, kokeilemaan uusia juttuja, vaatteita jne? Et vain silloin kokenut asiaa tärkeäksi?
Kommentit (80)
Ei ole jättänyt, mutta tulin vain sanomaan että älkää katuko. Pakosta ei voi haluta ja seksi ilman halua vahingoittaa ihmistä ja tuhoaa lopunkin hauskuuden omasta seksuaalisuudesta.
Uusilla hepeneillä ei kukaan nainen miestä itsellään pidä. Jos mies lähtee toisen naisen tai seksin perään, niin kyllä kyse on ihan muusta kuin siitä että käyttikö se edellinen nainen jotain seksihepeneitä.
Jos mieheni jättäisi minut siksi että en kelpaa sellaisena kuin olen, joutaisi mennäkin. Minä en tykkää laittautumisesta ja olen luonteeltani erittäin turvallisuushakuinen. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa perusluonnettani miehen takia kun olen ollut samanlainen koko tuttavuutemme ajan.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on että haluton osapuoli ei näe ongelmaa. Ei suhteen aikana eikä myöhemmin. En ole ikinä kuullut yhdenkään naisen katuvan asiaa.
Miten voi katua tunnetta jota ei ole? Kadutko itse useinkin asioita joita et ole tuntenut haluavasi?
Ukko joka lähtee toisen akan matkaan niin sietääkin mennä. En ikinä ottaisi miestä, joka hyppäisi suhteesta toiseen, kertoo tarpeeksi tyypistä. En arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Uusilla hepeneillä ei kukaan nainen miestä itsellään pidä. Jos mies lähtee toisen naisen tai seksin perään, niin kyllä kyse on ihan muusta kuin siitä että käyttikö se edellinen nainen jotain seksihepeneitä.
Ei pelkästään niillä. Mutta pitämällä seksisuhteen aktiivisena monta liittoa olisi pelastettu. Mutta jos keskittyy elämässä muihin asioihin niin seksiin ei energia riitä.
Seksuaalinen yhteensopiminen on useimmiten yksi parisuhteen kulmakivistä. Jos siinä on valinnut kumppaninsa väärin, ei muulla yhteensopimisella olekaan pitkässä juoksussa enää mitään väliä.
Valitaan ne kumppanit paremmin.
Miksi aina ajatellaan että jos parisuhteessa toinen haluaa enemmän seksiä kuin toinen, niin ongelma on siinä joka haluaa vähemmän? Että sitä vaivaa haluttomuus. Ennen vanhaan tietysti naista joka halusi enemmän kuin mies kutsuttiin nymfomaaniksi. Mutta miesten liikahaluisuudelle ei ole olemassa sanaa. Ikään kuin mies asettaisi aina sen normin.
Tutkimusten mukaan kerran viikossa seksiä on ihmisen onnellisuuden kannalta optimaalista, useammat kerrat eivät lisää onnellisuutta. Meillä on kyllä useammin seksiä mutta vituttaa silti että aina ajatellaan että naisessa on joku vika jos se ei halua.
Syyllisyys ulkoistetaan kuten vastuuton tapa on.
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jättäisi minut siksi että en kelpaa sellaisena kuin olen, joutaisi mennäkin. Minä en tykkää laittautumisesta ja olen luonteeltani erittäin turvallisuushakuinen. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa perusluonnettani miehen takia kun olen ollut samanlainen koko tuttavuutemme ajan.
Ainoastaan miehen on muututtava suhteen aikana naista miellyttävämpään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina ajatellaan että jos parisuhteessa toinen haluaa enemmän seksiä kuin toinen, niin ongelma on siinä joka haluaa vähemmän? Että sitä vaivaa haluttomuus. Ennen vanhaan tietysti naista joka halusi enemmän kuin mies kutsuttiin nymfomaaniksi. Mutta miesten liikahaluisuudelle ei ole olemassa sanaa. Ikään kuin mies asettaisi aina sen normin.
Tutkimusten mukaan kerran viikossa seksiä on ihmisen onnellisuuden kannalta optimaalista, useammat kerrat eivät lisää onnellisuutta. Meillä on kyllä useammin seksiä mutta vituttaa silti että aina ajatellaan että naisessa on joku vika jos se ei halua.
Näin. Missään ei ole ohjeita haluta vähemmän eikä kysellä että kaduttaako nyt että halusit niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jättäisi minut siksi että en kelpaa sellaisena kuin olen, joutaisi mennäkin. Minä en tykkää laittautumisesta ja olen luonteeltani erittäin turvallisuushakuinen. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa perusluonnettani miehen takia kun olen ollut samanlainen koko tuttavuutemme ajan.
Ainoastaan miehen on muututtava suhteen aikana naista miellyttävämpään suuntaan.
Ei minun mieheni ainakaan. Olen katsos valinnut miehen josta tykkään.
t: lainaamasi
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina ajatellaan että jos parisuhteessa toinen haluaa enemmän seksiä kuin toinen, niin ongelma on siinä joka haluaa vähemmän? Että sitä vaivaa haluttomuus. Ennen vanhaan tietysti naista joka halusi enemmän kuin mies kutsuttiin nymfomaaniksi. Mutta miesten liikahaluisuudelle ei ole olemassa sanaa. Ikään kuin mies asettaisi aina sen normin.
Tutkimusten mukaan kerran viikossa seksiä on ihmisen onnellisuuden kannalta optimaalista, useammat kerrat eivät lisää onnellisuutta. Meillä on kyllä useammin seksiä mutta vituttaa silti että aina ajatellaan että naisessa on joku vika jos se ei halua.
Se on biologiaa. Mieheltä ei siittiösolut poistu elimistöstä kuin seksin avulla.
Mies oli niin vastenmielinen että ei harmita. Seksi sen kanssa oli äärimmäinen ponnistus.
Ero oli minun toive. Seuraavan miehen kanssa kyllä kaikki toimi.
Minusta tuollainen olisi kauheaa. Ei sellainen mies ansaitse ketään, eikä varsinkaan rakkautta. Eikä sellaista tule myyöskään saamaan. Niin ei ole kyllä käynyt, mutta voin kuvitella, että olisi, jos olisin koittanuut tutustua itseäni kiinnostaviin miehiin. Nyyt olen suostunut olemaaan vain sellaisten kanssa, joista minä olen kiva, vaikka he ei minusta, niin mua ei vaihdeta. En siis yritäkään miellyttää, koska teen niin ilman yrittämiistäkin.
Meillä harrastetaan seksiä silloin kun toinen haluaa ja syytä olla harrastamatta ei ole. Vaikka sitten liukkarin voimalla. Aina on tuntunut hyvälle vaikkei aluksi tehnytkään mieli . toimii myös toisinpäin. Kerran kuussa toimin pelkästään poskisolistina parina iltana viikossa kun muuten on niin sotkuista. Silloin tällöin on seksi sunnuntai jolloin ei vaatteita turhaan pueta. Meillä menee todella hyvin.
Minun miestäni kaduttaa, että halusi enemmän. Lähti toisen naisen matkaan ja on nyt itkenyt 2 vuotta takaisin. En ota kun sain miehen, joka koskettaa muutenkin kuin seksin takia. Jännästi on sitä seksiäkin sitten enemmän.
Häneltä voisi kysyä, että miettiikö olisiko kannattanut olla enemmän läsnä? Koskettamaan hellemmin? Jne.
Kukaan ei kadu. Tai ainakaan tunnusta. Tosielämässä taitaa olla vähän toisin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jättäisi minut siksi että en kelpaa sellaisena kuin olen, joutaisi mennäkin. Minä en tykkää laittautumisesta ja olen luonteeltani erittäin turvallisuushakuinen. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa perusluonnettani miehen takia kun olen ollut samanlainen koko tuttavuutemme ajan.
Ainoastaan miehen on muututtava suhteen aikana naista miellyttävämpään suuntaan.
Ei minun mieheni ainakaan. Olen katsos valinnut miehen josta tykkään.
t: lainaamasi
Joo, mutta mistä sie tykkäät 10 vuoden päästä?
Oma kokemukseni on että haluton osapuoli ei näe ongelmaa. Ei suhteen aikana eikä myöhemmin. En ole ikinä kuullut yhdenkään naisen katuvan asiaa.