En saanut kesätöitä --> tuomittu työttömyyskierteeseen?
Olo on täysi luuseri. Olen täysin erilainen kuin nykyinen "ihannetyöntekijä". Pitäis olla sosiaalinen hölösuu ekstrovertti, mutta minä olen todella ujo ja hiljainen. En siis saanut kesätöitä tänä kesänä, ja minua pelottaa, että tämä aukko cv:ssä heikentää mahdollisuutta työllistyä seuraavana kesänä ja sitä seuraavana... ...kunnes joskus opiskelujen jälkeen päästään vakityönhakuun. Siellä tietysti paikan saavat paljon ennestään töissä olleet sosiaaliset ja reippaat ihmiset.
Olen ollut kesätöissä kaksi kertaa: 16-vuotiaana kaupungilla lastenhoidossa (1 kk) ja 17-vuotiaana yrityksessä purkamassa kuormaa, huolehtimassa siisteydestä ja hyllyttämässä (3 vk). Nyt olen siis 18-vuotias työtön paska.
Mitä hyvää minussa on? Olen todella hyvä koulussa. Työntekijänä olen tunnollinen ja ahkera. Mutta se ei näköjään riitä.
Kiitos kun sain avautua!
Kommentit (20)
Olet kovin pessimistinen. Sehän on hyvä tilanne että olet 18-vuotiaana ollut jo kahtena kesänä töissä. Olin muistaakseni 21 v kun sain ensimmäistä kertaa palkallista kesätyötä.
Täällä toinen ujo ja hiljainen opiskelija, joka epäilee opiskelujen jälkeistä työllistymistään. Täytyy kait jaksaa vielä yrittää, jos minullekin vielä jotain töitä löytyisi (kuitenkin olen ahkera ja hyvinkin oppimiskykyinen).
Tsemppiä sulle elämässä ja älä nyt ainakaan alenna itseäsi (muut kyllä hoitavat sen puolen. Sitä paitsi sussa on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka eivät vain vielä ole päässeet oikeuksiinsa.) ja muista tehdä välillä myös itseäsi piristäviä asioita ettet vallan masennu (hyvä olo näkyy kait myös ulospäin jne jne...). Itse aion nauttia auringosta ja käydä muutamilla festareilla (=.
Näin se on, itsekin olen ujo ja nyt sitten kohta työtön. Kehuttu harjoitteluissa, mutta palkalliseen hommaan valitaan muut. Yksikin kesä ja loppu on jo pedattu.
-N23
Noh, olet kuitenkin saanut kahdesta hyvin erilaisesta paikasta kokemusta. Itse hain kolme vuotta kesätöitä ja sain vasta nyt ekan kerran töitä (olen myös 18v).
Toki minulla on sitten valmennustaustaa sekä harrastejumppien(temppukoulut yms.) pidosta kokemusta. Ihmettelen etten ole sillä meriitillä saanut päiväkodista hommia koskaan vaikka työkokemus lasten kanssa olosta alkaa jo ekasta tetistä :/
Älä masennu. Sulla on hyvä lähtökohta. Voit edelleen laittaa esim. facessa ilmoituksen että teet lapsenvahtikeikkoja. Voit saada jopa vakkareita ja he voivat sinulle tehdä työtodistuksia. Et ole luuseri, kesätyöpaikkoja on vaikea saada. Erityisen kaukana muista hakijoista ovat lukiolaiset joilla ei ole suhteita mihinkään.
Tervetuloa työelämään.
Joskus saat töitä joskus et, iällä ei ole väliä eikä työttömyys tee sinusta luuseria. Kaikille ei riitä töitä.
Mä olin ensimmäisen kerran kesätöissä 16- vuotiaana, menin suoraan lukiosta yliopistoon ja silti trallalaa, nyt tuosta on kohta 20 vuotta ja viimeksi olin töissä v 2012 (ei ole lapsia) . Joten voit olla töissä nyt ja kymmenen vuoden päästä työtön tai päinvastoin, turha tehdä satavarmoja loppuelämän suunnitelmia tuossa iässä, tai muissakaan.
Tiedän tunteen! En oo ikinä ollut mikään sosiaalisin ja mahtavin tyyppi muiden mielestä ja varsinkin aluksi nuorena oli tosi vaikeeta saada minkäänlaista työtä. Lopulta sain siivoushommaa monen mutkan kautta, hetken työnteon jälkeen tajusivat onneksi että saatan olla jopa parempi ihminen siihen hommaan ku muutamat aluksi tosi mahtavilta tyypeiltä vaikuttaneet... :D Sittemmin onneksi oman alan hommiinkin pääsin. Anyways, itkin asiaa juurikin siinä 18-21v iässä paljon ja ajattelin etten tuu ikinä kelpaamaan mihinkään työhön.
En ole tehnyt päivääkään työtä eläissäni, mikäli kahta TET-päivää yläasteella ei lasketa. En myöskään ole opiskellut yhtään mitään peruskoulun jälkeen ja olen nyt ollut 7v työttömänä piereskelemässä kotona. Olen 23v.
Millaiset mahdollisuudet minulla on joskus elämässäni työllistyä, mikäli tästä aktivoidun? Täytyy ottaa myös huomioon, että mulla on diagnoosi persoonallisuushäiriöstä, keskivaikeasta/vaikeasta masennuksesta (riippuu paperista ja kuka on diagnosoinut), ahdistushäiriöstä, sekä mut on vapautettu asepalveluksesta. Käyn myös tällä hetkellä läpi neurologisia tutkimuksia.
t. luuserimies
Olin on/off työttömänä 9 vuotta eli en saanutkaan töitä maisteriksi valmistumisen jälkeen. Kaikenlaista hanttihommaa tehtiin, huonoa kohtelua siedettiin, lisäkouluja käytiin, pääsykokeissa tuskailtiin ja alaa vaihdettiin kahdesti. Lopulta sain vakituisesti ihan mukavia töitä.
Tuohon kun henkisesti varautuu, päässee kyllä lopulta oikeisiin töihin kiinni.
kesätyöt menee lähes aina vakkareiden lapsille. kyllähän se tietysti heidän työllistymismahdollisuuksia parantaa ja sinun mahdollisuuksia huonontaa. työlistyminen on toki silti mahdollista.
Sukulainen on sellainen todella hiljainen ja introvertti. Hän on myös erittäin hyvä opiskelija. Kesätöihin pääsi tänä kesänä firmaan missä haastattelija oli kuulemma vielä introvertimpi kuin hän itse. Kyllä hiljaisiakin tarvitaan, eivätkä aukot cv:tä kaada. Tärkeintä on opiskella itselleen hyvin työllistävä ammatti.
Etit ihan vääristä paikoista. Hae vuokrafirmojen kautta niin huomaat, että kaikenlaiset hyväksytään töihin. Olet vaan reipas siinä haastattelussa.
Mulla meni opiskelujen viimeisille vuosille ennen kuin sain töitä. Toivoa on!
Jos ei muuta, niin tee jotain vapaaehtoishommaa. Jos se liittyy opintoihin, niin hyvä, mutta mikä tahansa tekeminen näyttää seuraavana vuonna hyvältä. Itse olin yhtenä vuonna järjestämässä oppilaitoksen kesätapahtumaa ja sitä seuraavana sitten sainkin kesätöitä. En tiedä, että oliko se tuosta kiinni, mutta oli kivempi hakea töitä, kun pystyi laittamaan cv:hen edes jotain edelliseltä kesältä.
Sulla on ikäiseksesi ihan hyvä työkokemus. Ei yksi välikesä mitään haittaa. Kesätöiden saaminen on nykyään niin haastavaa, että monella ekat kesätyöpaikat löytyvät vasta opiskeluaikana. Hyvät sosiaaliset taidot kyllä auttavat niin työn hakemisessa kuin työn teossakin, mutta sehän nyt on ihan eri asia kuin ekstroverttius. Uskon, etyä sinä tulet pärjäämään ihn hyvin, kun et vain pienistä takaiskuista menetä toivoasi.
Työhaastattelussa ei saa olla liian a) isoja kokonaisuuksia hahmottava, b) kunnianhimoinen, c) pätevä ja d) innostunut. Se nimittäin luo haastattelijalle mielikuvan, että haluat hänen työnsä ja todennäköisesti vielä enemmänkin. Jos tähän päälle vielä vaikuttaa pätevämmältä kuin haastattelija itse niin voi olla varma, ettei töitä ole tiedossa.
Ei ne hölösuut ole aina parhaita työntekijöitä, monikin yrittäjä tunnustaa tehneensä ison virheen kun on sellaisen näennäisen reippaan ja iloisen palkannut. Onkin saanut patalaiskan suunsoittajan. Olen ollut usein tätä todistamassa. Introvertissa työntekijässä on paljon hyviä ominaisuuksia; tunnollisia, rehellisiä, rauhallisia, lojaalejakin useimmiten eikä pilaa työpaikan ilmapiiriä puhumalla seläntakana muista pahaa. Nuoren CVssä yhden kesän aukko ei ole katastrofi. Tällaisen 50v naisen CVssä se on aika ehdoton NoNo ja sillä saa yrittäjiltä makeet naurut ja vielä makeemmat jos on CVssä aukkoja monen vuoden ajalta. Joten häntä pystyyn ja nauti kesästä. Ensi kesänä uudella innolla työnhakuun, tai no tammikuussahan ne pitää jo kysellä, kesätyöpaikat. Työtön ei ole paska, ei luuseri eikä mitään muutakaan negatiivista. Työttömyys ei ole synnynnäistä eikä tarttuvaa, ei jatkuvaakaan useimmiten eikä miestä/naista pahenna vaikka joku tärkeilevä hannuhanhi niin väittäisikin. Ei sinussa ole mitään vikaa, työelämässä on.
Olet niin nuori ettei peli vielä ole menetetty. Myös se tieto voi sinua auttaa, että vaikka introverttiys on pysyvä luonteenpiire, iän myötä yleensä oppii sen verran pakollista sosiaalisuutta, että pärjää hyvin työelämässä. Mä olen aina ollut ujo ja introvertti. Mutta nyt 26-vuotiaana pärjään hyvin esimerkiksi juuri työhaastatteluissa, vaikka mikään hölösuu en vieläkään ole. Olen itse nyt kesätöissä erittäin sosiaalisessa työssä ja sain sen vaikka sanoin ihan suoraan haastattelussa että olen hiljainen ja introvertti. Osasin tuoda vahvuuksiani esille niin hyvin etteivät he välittäneet ujoudestani. Pärjään työssä hyvin, vaikka eihän tuollainen sosiaalinen työ ole minun kaltaiselleni introvertille mikään unelmatyö. Iän ja kokemuksen myötä oppii usein hieman ulospäinsuuntautuneemmaksi tai ainakin tuomaan esiin niitä muita hyviä puoliaan.
Kiitos kannustavista vastauksista! :) saitte mut heti paremmalle mielelle
Ap
niin, kaikille ei vaan riitä vaikka kuinka olisi täydelliset paperit