Järkyttävä väsymys aina töiden jälkeen ja elämä menee ihan ohi
Muita? Mulla ei oo ees lapsia. Oon kokopäivätyössä ja en töiden jälkeen jaksa tehdä oikeasti mitään. Tänäänkin tulin kotiin, yritin nukkua päikkäreitä ja en nukahtanut. Lepäsin melkein 2h, silti on niin kova väsymys, että en oikeasti jaksaisi mennä edes kauppaan. Näytän aivan zombielle. Joskus pakotan itseni töiden jälkeen edes yrittämään tehdä jotain, kuten nähdä kaveria kahvin merkeissä tai vaikkapa joogata kotona. Nämä pääsääntöisesti uuvuttavat vaan lisää ja esimerkiksi kahvittelun jälkeen on helpotus päästä kotiin, joka paikkaan "kolottaa" ja olo on jatkuvasti niin nuutunut. Myös jos koitan liikkua ja "ottaa itseäni niskasta kiinni" niin olen koko liikunnan ajan aivan poikki ja se ei todellakaan anna energiaa.
Kävin lääkärissä, otettiin kattavat verikokeet ja veriarvot oli kaikki oikein mallikkaat. Ei ole kilpparin vajaatoimintaa, ei anempiaa, ei diabetestä.. Oon oikeasti 27-vuotias ja en jaksa tehdä mitään. Haluaisin mennä reippailemaan ulkoilmaan, käydä shoppailemassa ja nähdä ystäviä. En vaan oikeasti jaksa. Tänään pakko mennä kauppaan kun mies ei pääse ja kädet tuntuu painavan tonnin ja silmät vaan painuu kiinni.
Mitähän ihmettä tälle pitäisi tehdä? Ennen ajattelin, että tää johtuu siitä kun töissä syön raskaan lounaan, vähän välipalaa ja sit kotona jotain. Olen koittanut erilaisia ruokavaihtoehtoja, esimerkiksi lounaaksi ruokaisa salaatti (kevyempää siis), kunnon välipala ja kotona sit lämmin ruoka. Ei merkitystä.. Pitääkö tämä vaan hyväksyä, että työpäivän jälkeinen aika menee aika pitkälti sohvalla retkottaessa tai sängyssä maaten? Tuntuu, että elämä jotenkin lipuu ihan ohi ja arkihommat pitäs oikeasti tehdä. Esimerkiksi sotkuinen koti ahdistaa, mutta en vaan JAKSA siivota ja en voi miehenkään hartioille kaikkea jättää..
Kommentit (109)
Se mitä syö, vaikuttaa jaksamiseen.
Kiitä onnees, ettei ole lapsia. Väsymyksen määrä on aika tajunnanräjäyttävä..
Vierailija kirjoitti:
TUTKITUTA KILPIRAUHANEN!
Hänhän kirjoitti, että kilpirauhanen tutkittu, eikä mitän vikaa.
Kilpirauhanen on tutkittu ja vikaa siinä ei ole.
Kiitän onneani, että ei ole lapsia tällä hetkellä. En ymmärrä miten olo on jotenkin näin "raihnainen" ja vanha, mielestäni tämä ei ole kovinkaan normaalia. Opiskelijana elämä oli paljon rankempaa (biletin, kävin töissä, opiskelin, näin kavereita, liikuin yms) ja en ollut laisinkaan näin väsynyt.
Mitä tälle voi oikeasti tehdä :(? Kuitenkin haluaisin tehdä asioita, mutta en vaan jaksa. Jos pakotan itseni tekemään niin se tuo kaikkea muuta ku energiaa eli ei todellakaan tule mitään euforiantunteita esimerkiksi kuntopiiriharjottelusta...
ap
Vaikka lääkäri sanoo että veriarvot kunnossa, niin ei välttämättä ole... Lääkärit katsoo vain viiterajoja ja viitteiden sisällä olevat arvot ei aina kaikille ole oikeat. Esim jos hemoglobiini on ns. kunnossa voi silti olla raudanpuutetta. Eli ferritiinimittaus kertoo siitä ja se tulisi olla noin arvolla 60-70 paikkeilla vähintään. Raudan puute saa aikaan kuvailemasi oireet. Ja kilpirauhanenkin toimii "tehokkaammin" kun rauta-arvot kunnossa. Samoin b12 vitamiininpuute ja d-vitamiinin puute oireilee väsymyksenä. Tsemppiä!
Sama vika ja tilanne, veriarvot erittäin hyvät, samoin "kilpparit". En voi edes kuvitella, miltä huonokuntoisemmasta mahtaa tuntua, kun nuorena ja vetreänäkin olen niin puhki.
Onneksi päivät pitenevät koko ajan kun saadaan valoa lisää. Kesällä voi huijata aivoja jaksamaan enemmän.
Yksi tärkeä ohjenuora on ymmärtää ja hyväksyä, että työ on iso osa elämää. Se ei ole mikään säiliö, jossa odotetaan kotiin pääsyä. Siinä se elämä tosiaan meneekin ohi. Avainsana on mielekäs työ, jossa voi toteuttaa itseä ja viettää 8 h motivoivassa seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTKITUTA KILPIRAUHANEN!
Hänhän kirjoitti, että kilpirauhanen tutkittu, eikä mitän vikaa.
TUTKITUTA TARKEMMIN JA YKSITYISELLÄ JA HETI!
Alan tosiaan olemaan aika huolissani tästä, koska periaatteessa olen aina halunut lapsia. Olen vaan niin väsynyt, että en tämän takia voi tällä hetkellä kuvitellakaan mitään lapsiperhearkea! En edes kaipaa paljoakaan omaa aikaa, tuntuu jotenkin inhottavalle luopua lapsiunelmasta väsymyksen takia. Lapsia en kuitenkaan hanki ennen kuin jaksan hoitaa itseni ja tämä asia on kunnossa, tosin mitään valoa nyt ei näy tunnelin päässä.
ap
Töiden jälkeen roikun joko netissä tai katselen telkkaria, muuta ei jaksa. Kaupassa käynti ja ruuan laitto on valtavin saavutus viikolla. Teen aina 2-3 päivän ruuan kerralla. Jossain vaiheessa on pakko hakea saikkua tai romahdan.
Liikunta heti töiden jälkeen. Eikä mitään persjoogaa vaan ulos sinne lenkille tai vaihtoehtoisesti ryhmäliikuntaan/salille. Eikä mitään saamarin päiväunia ellei oikeasti ole esimerkiksi paljon univelkaa. Itse havainnut tämän tavan hyväksi vaikka miten ei jaksaisi työpäivän jälkeen, jotka usein venyvät ja ovat fyysisesti raskaita sekä aivotyötä vaativia. Olisi se sohvalle rojahtaminen ajatuksena mukavaa, mutta sinne jos erehtyy kaatumaan niin peli on selvä ja pikkusormenkin nostaminen on loppupäivän ajan vaikeaa. Liikunta, hyvä ravinto ja sitä kautta kunnon yöunet (8+) auttaa jaksamaan. Mulla oli viimeksi tänään niin veto pois kun kotiin pääsin ettei tosikaan, silti vain sitkeästi raahasin itseni juoksemaan ja riitti nyt siitä tähän asti virtaa hoitaa pakolliset kaupassakäynnit ja muut. Tässä just syöneenä ja suihkussa käyneenä alan käydä unille, aamulla taas viideltä herätys :D Tämä nyt vain on omalla kohdalla toiminut, en kuitenkaan tiedä työsi laatua tai tilannetta muutenkaan sen paremmin. Tsemppiä työviikkoon! (Pahoittelut puuttuvista kappalejaoista ja mahd. kirjoitusvirheistä, puhelin :D)
Vierailija kirjoitti:
Sama vika ja tilanne, veriarvot erittäin hyvät, samoin "kilpparit". En voi edes kuvitella, miltä huonokuntoisemmasta mahtaa tuntua, kun nuorena ja vetreänäkin olen niin puhki.
Onneksi päivät pitenevät koko ajan kun saadaan valoa lisää. Kesällä voi huijata aivoja jaksamaan enemmän.
Yksi tärkeä ohjenuora on ymmärtää ja hyväksyä, että työ on iso osa elämää. Se ei ole mikään säiliö, jossa odotetaan kotiin pääsyä. Siinä se elämä tosiaan meneekin ohi. Avainsana on mielekäs työ, jossa voi toteuttaa itseä ja viettää 8 h motivoivassa seurassa.
Töissä ei odoteta pelkästäänään kotiin pääsyä. Lisäksi odotetaan viikonloppua, tilipäivää, lomaa ja eläkettä.
Kokeile jättää kahvi kokonaan pois. Ainakin itselläni se heikensi unen laatua niin, että olin jatkuvasti väsynyt. Jotenkin tuntui, että olin tasaisessa huonolaatuisessa unessa vuorokauden ympäri. :)
Pakottaudu johonkin kunnon hikijumppaan, se piristää.
Onko yöunesi laadukasta? Kuorsaatko; kyse voi olla uniapneasta jolloin yöunen laatu on surkeaa hengityskatkosten vuoksi ja sen vuoksi päivällä väsyttää? Tai oletko stressaantunut esim.työsi vuoksi; pitkään koholla olleee kortisoli=stressihormonitasot voivat nekin saada unenlaadun niin huonoksi että mikään tuntimäärä yössä ei meinaa silti taata riittävää aivojen lepoa -> unilääkkeet käyttöön joksikin aikaa ja stressinhallintakeinot kohdillee / työkuviot vaihtoon. Tässä pari vaihtoehtoa, jos kerran nuo peruskokeet eivät asiaan vastausta tuoneet.
Vierailija kirjoitti:
Kilpirauhanen on tutkittu ja vikaa siinä ei ole.
Kiitän onneani, että ei ole lapsia tällä hetkellä. En ymmärrä miten olo on jotenkin näin "raihnainen" ja vanha, mielestäni tämä ei ole kovinkaan normaalia. Opiskelijana elämä oli paljon rankempaa (biletin, kävin töissä, opiskelin, näin kavereita, liikuin yms) ja en ollut laisinkaan näin väsynyt.
Mitä tälle voi oikeasti tehdä :(? Kuitenkin haluaisin tehdä asioita, mutta en vaan jaksa. Jos pakotan itseni tekemään niin se tuo kaikkea muuta ku energiaa eli ei todellakaan tule mitään euforiantunteita esimerkiksi kuntopiiriharjottelusta...
ap
Mieti syömisiäsi.
Miehelläni samaa, syyksi löytyi uniapnea. Ei nuorempana ollut, ei ole lihava eikä kuorsaa. Hoidon myötä helpotti. Käy katsoon uniapnean oireita.
Edellinen jatkaa.. Tosiaan tuo kahvi ja liikunta myös erittäin hyviä pointteja.
Nukutko riittävästi? Syö kuurina vaikka jotain monivitamiinia kuukauden ajan ja kokeile jos sillä olisi vaikutusta. D-vitamiinilla, B-vitamiineilla sekä C-vitamiinilla ja rautalisällä olen ainakin itse todennut olevan piristävää vaikutusta. Joskus väsymys voi myös olla oire masennuksesta. Masennuskyselyllä voit arvioida mielenterveytesi tilaa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx
Jos BDI-seula näyttää, että kärsit masennuksesta, ota yhteys lääkäriin.
Onko työpaikassa sisäilmaongelmaa? Tai onko työtahti vaan liian kova? Itse olen töissä lastensuojelussa ja olo on aivan sama. Luulin, että työntekijöiden jaksamisesta edes jotenkin huolehditaan mutta ei.
Joo. En vain jaksa tehdä kokonaisia päiviä, mutta pakko on, kun lyhennykseenkään ei suostuta. En jaksa siivota, tehdä ruokaa, käydä lenkillä jne. Haluaisin vain istua ja tuijottaa eteeni. Lauantait menevät täydessä koomassa sohvalla maaten, sunnuntaina vähän piristyn, mutta on todella ankea käyttää se ainoa pirteä hetki viikosta siivoamiseen ja lenkkeilyyn, kun olisi kiva joskus tehdä mieleisiäkin juttuja. Aika ajoin on pakko käyttää lomapäivä lyhentämään viikkoa, jotta saan levättyä edes jotenkin. Ja sitten sitä kesälomaa ei ole paljon yhtään.
Välillä pakotan itseni tapaamaan kavereita tai menemään johonkin myös kesken viikon, mutta se kostautuu monta kertaa pahempana väsymyksenä loppuviikosta. En vain jaksa. Tyytyisin ihan mielelläni vähän pienempään palkkaan ja pitempiin lepoaikoihin, mutta siitäkään ei ole onnistunut sopia.