Järkyttävä väsymys aina töiden jälkeen ja elämä menee ihan ohi
Muita? Mulla ei oo ees lapsia. Oon kokopäivätyössä ja en töiden jälkeen jaksa tehdä oikeasti mitään. Tänäänkin tulin kotiin, yritin nukkua päikkäreitä ja en nukahtanut. Lepäsin melkein 2h, silti on niin kova väsymys, että en oikeasti jaksaisi mennä edes kauppaan. Näytän aivan zombielle. Joskus pakotan itseni töiden jälkeen edes yrittämään tehdä jotain, kuten nähdä kaveria kahvin merkeissä tai vaikkapa joogata kotona. Nämä pääsääntöisesti uuvuttavat vaan lisää ja esimerkiksi kahvittelun jälkeen on helpotus päästä kotiin, joka paikkaan "kolottaa" ja olo on jatkuvasti niin nuutunut. Myös jos koitan liikkua ja "ottaa itseäni niskasta kiinni" niin olen koko liikunnan ajan aivan poikki ja se ei todellakaan anna energiaa.
Kävin lääkärissä, otettiin kattavat verikokeet ja veriarvot oli kaikki oikein mallikkaat. Ei ole kilpparin vajaatoimintaa, ei anempiaa, ei diabetestä.. Oon oikeasti 27-vuotias ja en jaksa tehdä mitään. Haluaisin mennä reippailemaan ulkoilmaan, käydä shoppailemassa ja nähdä ystäviä. En vaan oikeasti jaksa. Tänään pakko mennä kauppaan kun mies ei pääse ja kädet tuntuu painavan tonnin ja silmät vaan painuu kiinni.
Mitähän ihmettä tälle pitäisi tehdä? Ennen ajattelin, että tää johtuu siitä kun töissä syön raskaan lounaan, vähän välipalaa ja sit kotona jotain. Olen koittanut erilaisia ruokavaihtoehtoja, esimerkiksi lounaaksi ruokaisa salaatti (kevyempää siis), kunnon välipala ja kotona sit lämmin ruoka. Ei merkitystä.. Pitääkö tämä vaan hyväksyä, että työpäivän jälkeinen aika menee aika pitkälti sohvalla retkottaessa tai sängyssä maaten? Tuntuu, että elämä jotenkin lipuu ihan ohi ja arkihommat pitäs oikeasti tehdä. Esimerkiksi sotkuinen koti ahdistaa, mutta en vaan JAKSA siivota ja en voi miehenkään hartioille kaikkea jättää..
Kommentit (109)
Millaista työtä teet, kuormittaako se sinua ollenkaan fyysisesti ja/tai henkisesti? Mikäli työssäsi on vähänkään fyysisyyttä ja peruskuntosi heikko, energiasi ja ponnistelusi kohdistuvat työhösi jonka jälkeen et enää jaksa muuta. Huom. henkinen kuormittuneisuus myös kuluttaa kroppaa kokonaisvaltaisesti.
Oma työni on fyysisesti suht koht raskasta ja senpä vuoksi, väsymyksestä huolimatta raahaudun usein salille/lenkille ihan vain sen takia kun tiedän, että jos en liiku tarpeeksi viimeisetkin voimavarani katoavat pian ja meidän molempien työuratkin ovat vasta melko alussa (itse olen 25)
Se on valinta, elämä vai työ? Molempia ei ehdi eikä jaksa kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Työ on mielekästä ja ihan ok, tosin työtahti on kova. Työt jää kuitenkin pakosta työpaikalle, ohjelmia ei ole kotona.
Pitääkin tutustua tuohon uniapnean :o
Rautalisää en uskalla ottaa, hb oli 150 ..
Yöuni vaihtelee, mutta vaikka nukkuisin hyvin niin silti on uupumus :(
Joku kyseli eritysherkkyydestä, olen asiaa tutkinut ja todellakin mulla on piirteitä siitä.
Ap
Kuuntele delta waves -musiikkia nukkumaanmennessä/ nukkuessa. Saattaa auttaa, kuten beta hereillä pysymiseen. Alfa pistää ihan tokkuraan (ilmeisesti aivot ovat juuttuneet liikaa alfa-asentoon ja siksi sumua). Lue asiasta netistä ja kokeile, ei maksa kuin vaivan.
Työ on toimistotyötä. Joskus aiemmin tein vuorotöitä ja se oli aivan kamalaa. En osannut rentoutua esim.ennen iltavuoroa, nukuin kyllä myöhään ja sitten stressasin milloin pitää lähteä töihin. Luonteelleni sopii parhaiten tällainen säännöllinen työaika, jossa on liukumavaraa. Työ on kyllä kiireistä ja stressaavaa, mutta mun täytyy tehdä se 8h/päivä ja ylitöihin ei voi jäädä eikä töitä ottaa kotiin. Se helpottaa.
Tuota kroonista väsymysoireyhtymää oon miettinyt. Luulisi, että ei töihin kykenis jos ois se? Mulla on myös migreeni hankala ja huimaukset yms mulla kuuluu siihen. Tai ainakin sen piikkiin oon pistänyt.
Ap
Olen toinen raudan pelastama. Hemoglibiini on ollut ennen ja jälkeen rankan rautakuurin 149 eli ei ole muuttanut sitä mihinkään, sen sijaan rautavarastoja on saatu pikkasen täydennettyä, kun olen syönyt muutaman kuukauden 200 mg/ vrk. Hidasta on, mutta ihanaa, kun alan tuntea itseni taas siksi tuntemakseni minuksi.
Väsymys kuuluu asiaan tähän aikaan vuodesta.
Väsymys uudistaa ja kohta mennään täysillä
Tuttua täälläkin, töiden jälkeen ei jaksa tehdä mitään. Tänään oli kyllä poikkeus., laitoin ihan oikeaa ruokaa, joka ei edes kuulunut niihin n. neljään nopeaan ruokalajiin, joista ruokavalioni pääasiassa koostuu! Loppupäivän olenkin sitten maannut sängyssä koneella. Opiskelujen loppupuolella olin elämäni kunnossa (no, en silti mitenkään hyvässä, mutta kävin välillä jopa hölkkäämässä), mutta nyt töiden myötä kunto on romahtanut niin, että leposyke hipoo sataa, eli henki kai tässä vielä menee. Olen muutaman vuoden päälle 20.
Olen onneksi pikkuhiljaa saamassa ehkä jotain rotia tähän elämään. Ennen ajattelin etten millään jaksa käydä töiden jälkeen ulkona kävemässä, koska minulle kävelyllä käynti oli aina yli tunnin reissu = ei toivoakaan että saisin aikaiseksi lähteä ulos. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että on parempi käydä edes kääntymässä noin parinkymmenen minuutin kierros lähipolulla kuin olla lähtemättä ollenkaan. Lisäksi vuoden vihoitelleet jalat ovat nyt menossa parempaan suuntaan, joten ehkä tämä vielä tästä. Eihän tällaisessa köpöttelyssä kunto kohene, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan.
Siivoan silloin kun jaksan sen verran kuin jaksan, mutta pyrin ylläpitämään ainakin näennäistä siisteyttä, eli sellaista että vieraan kehtaisi päästää ovesta sisään ainakin hetkeksi. Avain on pitää tavarat poissa lattialt ja vessa siistinä. Välillä jos olen nukkunut hyvin ja on vapaapäivä saan sitten puhtia puunata koko asunnon puhtaaksi.
Minusta kuulostat vähän masentuneelta.
Mä jouduin jättämään gluteenin pois kun oli kroppa koko ajan sellaisessa lievässä tulehdustilassa. Tosin poistuin juuri samoihin aikoihin huonon sisäilman piinaamasta työpaikasta. Mutta tuntuu, kun sorruin pari kertaa pastaan ja pullaan, että vei voimat, vaikka luulisi että ruuasta tulis energiaa.
En oo edes nyt vauvan valvottamana niin tokkurassa kuin aiemmin olin. Ihan vaan myös normi työpäivän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee paskaa niskaan, koska tätä pidetään roskakoppadiagnoosina, mutta minulla tuollaisen oireilun selitti krooninen väsymysoireyhtymä. Minua tutkittiin todella runsaasti mutta mitään vikaa ei löydetty mistään, raudat, vitamiinit, kilpirauhanen, ruokavalio jne kaikki kunnossa. Erikoissairaanhoidon polilta toiselle heiteltiin ja poissuljettiin kaikki yleisimmät sairaudet, kunnes sitten leimattiin luulosairaaksi.
Aluksi pystyin olemaan jonkin verran aktiivinen, mutta pikkuhiljaa vuosien aikana menin siihen kuntoon missä olen nyt, että en jaksa huolehtia enää edes itsestäni riittävästi saati kodista tai muista asioista. Onneksi ei tosiaan ole lapsia. Satuin kohtaamaan sitten lääkärin joka ymmärsi tilanteeni ja todella huolellisen paneutumisen jälkeen hän diagnosoi minulla kroonisen väsymysoireyhtymän. Kyseessä ei ole mikään tavallinen pitkäaikainen väsymys, vaan siihen liittyy myös paljon muita oireita. Onko sinulla muita oireita, kuten pahoinvointia, lihas- ja nivelkipuja, huimausta tai näköhäriöitä? Jos on, niin suosittelen perehtymään aiheeseen, sillä rasituksella tämä sairaus pahenee yleensä radikaalisti, joskus lopullisestikin. En tarkoita huolestuttaa sinua, vaan sanoa että tämäkin sairaus kannattaa ottaa huomioon. Erityisesti jos oireet ovat alkaneet jonkun infektion jälkeen.
Mulla samoja oireita, mutta eri diagnoosi. MS. Kuulostaa pahalta, mutta tällä diagnoosilla saa lääkityksen ja eläkkeenkin jos oireet ovat pahoja. Itse olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä juurikin uupumuksen takia. Se on tällä ainoa oire ja kyllähän se elämää haittaa vaikka lääkityksestä on apua. Lääkkeen voimalla ei voi elää kuitenkaan normaaliarkea, kroppa pistää hanttiin ja kehittää kipuja ja tasapainovaikeuksia ja muuta jännää jos yrittää liikaa. Se ilo lääkkeestä on että jaksaa pysyä hereillä ja vaikka katsoa leffaa. Tai tehdä jotain muuta virkistävää, vaikka käydä salilla tai kahvilassa ystävien kanssa.
Voiko olla ettei kukaan muu työkaveri saisi oireita/väsymystä homeesta? Mitä muita oireita voi tulla kuin koomaväsymys? Onko astma tai allergia väsyttänyt ketään?
Ihminen saattaa kärsiä raudanpuutteesta vaikka hemoglobiini olisi hyvä tai jopa korkea. Pitäisi aina mitata myös seerumin rauta ja ferritiini- varastoraudan arvot. Liian alhainen seerumin rauta aiheuttaa hapenpuutetta, mikä taas puolestaan voi nostaa Hb arvoa. Esimerkiksi moni urheilija kärsiikin todellisuudessa rautavarastojen puutteesta vaikka heillä on korkea Hb. Samoin runsaasti tupakoivat voivat kärsiä hapenpuutteesta jolloin Hb nousee.
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla ettei kukaan muu työkaveri saisi oireita/väsymystä homeesta? Mitä muita oireita voi tulla kuin koomaväsymys? Onko astma tai allergia väsyttänyt ketään?
Meidän työpaikan sivupisteessä vain yksi työntekijä oli ihan työkyvytön homeen vuoksi. Lisäksi homekouluissakin vain osa lapsista ja opettajista oireilee pahiten. Eiväthän kaikki saa influenssaakaan influenssakaudella.
Jos home epäilyttää laita youtubessa hakusanaksi arjen kemikaalit ja kuuntele luentosarja.
Onko hemoglobiinin keskimassa sama kuin tuo varastoarvo, josta puhuitte? Keskimassa on multa kans tutkittu ja se oli myös yläkanttiin.
Gluteenitonta syön jo myös..
Meillä koko henkilöstö on aika väsynyttä, mutta sitä pidetään normaalina, koska työssä on tosi tiukkaa nyt kaikilla muilla paitsi mun tehtävässä. Eli en osaa sanoa sen yhteyttä sisäilmaan.
Tulin kotiin tossa 17 ja oon maannut taas vaan sängyssä. Ei vaan jaksa maksaa edes laskuja!
ap
Vierailija kirjoitti:
Sama vika ja tilanne, veriarvot erittäin hyvät, samoin "kilpparit". En voi edes kuvitella, miltä huonokuntoisemmasta mahtaa tuntua, kun nuorena ja vetreänäkin olen niin puhki.
Onneksi päivät pitenevät koko ajan kun saadaan valoa lisää. Kesällä voi huijata aivoja jaksamaan enemmän.
Yksi tärkeä ohjenuora on ymmärtää ja hyväksyä, että työ on iso osa elämää. Se ei ole mikään säiliö, jossa odotetaan kotiin pääsyä. Siinä se elämä tosiaan meneekin ohi. Avainsana on mielekäs työ, jossa voi toteuttaa itseä ja viettää 8 h motivoivassa seurassa.
Sama väsymys täälläkin ja labrat otettu, syön terveellisesti. Mistä kaikille riittää mielekkäitä töitä, omakin työ on tylsää kuin tiskivesi ja lisäksi raskasta. Mietin usein eikö elämältä voi odottaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onko työpaikassa sisäilmaongelmaa? Tai onko työtahti vaan liian kova? Itse olen töissä lastensuojelussa ja olo on aivan sama. Luulin, että työntekijöiden jaksamisesta edes jotenkin huolehditaan mutta ei.
Kannattaa vaihtaa alaa. Se tosiaan kannattaa.
Toi kuulostaa jo masennukselta. Ja joo älä vaan hanki niitä lapsia jokainen ihminen tässä maailmassa on katunut asiaa. Vaikka lapsiaan rakastaisikin. Mutta isompi kysymys on eikö oikeesti kansa näe mihin tää menee? Pelkkää duunii ja ylitöitä vielä siihen päälle. Kenellä on oikeus tuollaseen orjuuttamiseen. Kumpa olisin syntynyt vaikka vittu hylkeeks.
Vuorotöihin. Mun mies ei jaksanut mitään päivätöiden jälkeen, vuorotyöhön vaihdettuaan on kuin eri ihminen. Itsekin iltavirkku, joten tuskaa on tämä päivätyö minullekin...