Järkyttävä väsymys aina töiden jälkeen ja elämä menee ihan ohi
Muita? Mulla ei oo ees lapsia. Oon kokopäivätyössä ja en töiden jälkeen jaksa tehdä oikeasti mitään. Tänäänkin tulin kotiin, yritin nukkua päikkäreitä ja en nukahtanut. Lepäsin melkein 2h, silti on niin kova väsymys, että en oikeasti jaksaisi mennä edes kauppaan. Näytän aivan zombielle. Joskus pakotan itseni töiden jälkeen edes yrittämään tehdä jotain, kuten nähdä kaveria kahvin merkeissä tai vaikkapa joogata kotona. Nämä pääsääntöisesti uuvuttavat vaan lisää ja esimerkiksi kahvittelun jälkeen on helpotus päästä kotiin, joka paikkaan "kolottaa" ja olo on jatkuvasti niin nuutunut. Myös jos koitan liikkua ja "ottaa itseäni niskasta kiinni" niin olen koko liikunnan ajan aivan poikki ja se ei todellakaan anna energiaa.
Kävin lääkärissä, otettiin kattavat verikokeet ja veriarvot oli kaikki oikein mallikkaat. Ei ole kilpparin vajaatoimintaa, ei anempiaa, ei diabetestä.. Oon oikeasti 27-vuotias ja en jaksa tehdä mitään. Haluaisin mennä reippailemaan ulkoilmaan, käydä shoppailemassa ja nähdä ystäviä. En vaan oikeasti jaksa. Tänään pakko mennä kauppaan kun mies ei pääse ja kädet tuntuu painavan tonnin ja silmät vaan painuu kiinni.
Mitähän ihmettä tälle pitäisi tehdä? Ennen ajattelin, että tää johtuu siitä kun töissä syön raskaan lounaan, vähän välipalaa ja sit kotona jotain. Olen koittanut erilaisia ruokavaihtoehtoja, esimerkiksi lounaaksi ruokaisa salaatti (kevyempää siis), kunnon välipala ja kotona sit lämmin ruoka. Ei merkitystä.. Pitääkö tämä vaan hyväksyä, että työpäivän jälkeinen aika menee aika pitkälti sohvalla retkottaessa tai sängyssä maaten? Tuntuu, että elämä jotenkin lipuu ihan ohi ja arkihommat pitäs oikeasti tehdä. Esimerkiksi sotkuinen koti ahdistaa, mutta en vaan JAKSA siivota ja en voi miehenkään hartioille kaikkea jättää..
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Niin ja syön jo monivitamiineja. Kilppariarvot oli viitearvojen tasan keskellä.. Narskuttelusta joku kysyi, sitä kyllä teen ja kiskot on jo.
Olen jollain asteella masentunut ja käyn psykologilla. Koen, että tää väsymys on iso syy siihen, koska en jaksa tehdä mielekkäitä asioita..
Ap
Jos työ on sun ongelma, psykologilla käymisestä ei ole mitään hyötyä. Ei psykologi voi sun työtä muuttaa. Toimi itsesi hyväksi ja tee konkreettisia muutoksia elämääsi.
Mulla oli ja on samanlaista väsymystä. Aloin opiskella uutta kevyempää ammattia, koska en halua pilata koko elämääni. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTKITUTA KILPIRAUHANEN!
Hänhän kirjoitti, että kilpirauhanen tutkittu, eikä mitän vikaa.
TUTKITUTA TARKEMMIN JA YKSITYISELLÄ JA HETI!
Ohis huuda lujempaa.
Täällä on ihan sama tilanne. Olen epäillyt jopa kroonista väsymysoireyhtymää. Väsymys alkoi vähän yli parikymppisenä. Oli pakko tulla luennolta tai töistä kotiin välillä nukkumaan 1-2 h unet, koska en yksinkertaisesti pysynyt hereillä. Tämä on hävettänyt tosi paljon, koska koen, etten pysty normaaleihin asioihin, mitä muut ihmiset voivat tehdä.
Nyt kohta nelikymppisenä olen tyytynyt kohtalooni ja teen lyhennettyä työviikkoa. Tämäkin tuntuu usein hyvin raskaalta. Työpäivinä en jaksa oikein mitään muuta, mikä on osaltaan johtanut siihen, etten ole voinut hankkia lapsia tai edes lemmikkieläimiä. Onneksi mieheni on näistä suurista kysymyksistä samoilla linjoilla.
Elän hyvin terveellisesti ja vältän mitään liian rasittavaa, kuten esim. viikonloppuvalvomisia tai alkoholin juomista. Jos joskus käyn juhlimassa, olen ainakin viikon vielä tavallistakin väsyneempi. Teen joka päivä töiden jälkeen muutaman kilometrin kävelyn, vaikka ei se tuokaan mitään välitöntä piristystä. Tiedän, että kuitenkin tarvitsen liikuntaa ja ulkoilmaa. Varsinaisen urheilun olen joutunut unohtamaan. En vain jaksa.
Jos tähän krooniseen väsymykseen joskus keksitään lääke, niin olen ensimmäisenä ostamassa sitä.
Sama juttu. Teen ihan normipäiviä ma-pe, herään 7.30, töissä 8.30, kotona 17.00 Töissä on kyllä kieltämättä todella meluisaa/sellaista hälinää, joka saattaa vaikuttaa.
Aivan poikki. Tekis mieli mennä jo nyt nukkumaan.. zzz. Mikä elämä.. en jaksa tehdä yhtään mitään arkena.
mmmmmm2 kirjoitti:
Vaikka lääkäri sanoo että veriarvot kunnossa, niin ei välttämättä ole... Lääkärit katsoo vain viiterajoja ja viitteiden sisällä olevat arvot ei aina kaikille ole oikeat. Esim jos hemoglobiini on ns. kunnossa voi silti olla raudanpuutetta. Eli ferritiinimittaus kertoo siitä ja se tulisi olla noin arvolla 60-70 paikkeilla vähintään. Raudan puute saa aikaan kuvailemasi oireet. Ja kilpirauhanenkin toimii "tehokkaammin" kun rauta-arvot kunnossa. Samoin b12 vitamiininpuute ja d-vitamiinin puute oireilee väsymyksenä. Tsemppiä!
Oho, tässä aikaansa edellä ollut kirjoittaja. On kirjoittanut vastauksen kaksi vuotta sitten.
Jos paikkoja kolottaa, voisiko olla fibromyalgiaa?
Moni teistä kuitenkin jaksaa käydä töissä. Se on jo paljon.
On paljon autoimmuunitauteja jotka puhkeavat tyypillisesti 25-30-vuotiaana ja aiheuttavat ankaraa uupumusta. Aluksi ei välttämättä ole muita oireita. Ihan kamalaa että tutkimuksiin on niin vaikea päästä. Lähipiirissä esim. oli SLE-tapaus ilman diagnoosia 15 vuotta, jatkuvasti yritti hakea apua mutta ei otettu kuin perusverikokeita. Niissä ei näy tämmöiset. Voimia ap, et ole yksin! Todella toivon että saat apua.
Mäkin tunsin itseni vanhukseksi parikymppisenä kun tein itselleni sopimatonta työtä (päivähoito). Vaan enhän mä silloin tajunnut että ala oli liian raskas mulle. Vanhempana kun tein kokopäivä työtä toimistossa tajusin että olin ”oikealla” alalla. Eli jaksoin helposti tehdä asioita työpäivän jälkeen.
Masennus voi aiheuttaa tuon kaltaista väsymystä. Samoin tulee mieleen fyysisistä vaivoista vielä levottomat jalat -oireyhtymä, joka heikentää pahasti unen laatua. Muitakin fysiologisia unihäiriöitä on.
Onko borrelioosi mahdollinen?
Onko työsi liian kuormittavaa? Esim intovertillä liikaa ihmisiä, tai melua, ristiriitoja?
Silloin kuin vaihdoin työpaikkaa ja olin näytön paikassa kahden projektin projektipäällikkö, niin olin myös ihan sippi työpäivän jälkeen. Tilanne oli niin kuluttava, että palautuminen viikonloppunakin tapahtui vasta sunnuntaina, lauantaina olin vielä ihan uuvuksissa.
Tilanne raukesi, kun valitin asiasta esimiehelle ja töitäni vähennettiin. Mielestäni mikään ei auta, jos töitä on liikaa. Aivot ovet lihas, joka tarvitsee lepoa, kuten muutki lihakset.
B12 ja D vitamiinia ja C tä antaisi sinulle. Ja kivan harrastuksen.
Tarkistuta vitamiiniarvosi ja etenkin varastorauta. Kokeile 2kk ajan syödä jotain yleisvitamiinivalmistetta, missä B-vitamiini mukana ja lisäksi ubikinonia. Vaihda päivärytmisi siten, että vähintään kahtena aamuna huolehdit liikunnasta (nykyisestä kunnostasi riippuen).
Miten voit viikonloppuisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTKITUTA KILPIRAUHANEN!
Hänhän kirjoitti, että kilpirauhanen tutkittu, eikä mitän vikaa.
TUTKITUTA TARKEMMIN JA YKSITYISELLÄ JA HETI!
Onko trolli vai oikeasti löytyy ihmisiä jotka ajattelevat ja kirjoittavat näin! JA, JA, JA, JA? ISOJA KIRJAIMIA!
Sen verran voi ajatella, että koska AP on töissä, niin hän on todennäköisesti jo tutkituttanut itsensä työterveyslääkärillä.. eli yksityisellä. Vai onko tässä hakusessa nyt joku vaihtoehtoisteorioita kannattava lääkäri, joka näkee sairaudet siellä missä 99% muista lääkäreistä ei näe?
On haettava se diagnoosi sieltä missä sitä ei ole.
Onko sinulla samat oireet kesälomalla? Jaksatko hyvin hoitaa työt, keskittyä, saat aikaan?
Alkaako sun työt tosi aikaisin? Mun väsymykseen auttoi, kun saan tulla vähän myöhemmin töihin, puolisen tuntia lisää unta aamuisin riitti. Olisiko työnantajan kanssa mahdollista kokeilla tällaista, vaikka edes muutamana päivänä viikossa?
Tämä voi olla aika ohi, mutta minusta tuli aamuvirkku kun lopetin iltasyömisen. Eli en syö klo 20 jälkeen ja käyn nukkumaan klo 22. Herään ilman kelloa ennen 06.00.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTKITUTA KILPIRAUHANEN!
Hänhän kirjoitti, että kilpirauhanen tutkittu, eikä mitän vikaa.
No jos siinä ei kerran ole vikaa, niin sitten ottaa ja kääntää kilpikonnan selälleen ja tarkastaa SILTÄ vehkeet tarkemmin. Ei se siitä rikki mene.
Ei ole. Itseltä mitattu seerumin transferritiinireseptoriarvo eli S-Tfr. Pyydä sitä, voi oikeasti olla selittäjä, Hb ei kerro juuri mitään, kuten jo todettu.
Toinen juttu, että voi olla, ettei yöunesi ole laadultaan hyvää, vaikka nukkuisit tuntimäärällisesti riittävästi.