Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En halua lapsettomuushoitoihin/-tutkimuksiin, muita?

Vierailija
14.03.2017 |

Meillä on yrittämistä takana nyt vähän päälle vuosi ja käydessäni viimeksi gynekologilla rutiinikäynnillä asia tuli puheeksi ja hän suositteli lieviä hormoneja (Clomifen muistaakseni) ja tarkempia tutkimuksia.

Keskusteltuamme mieheni kanssa tulimmw jälleen siihen tulokseen, johon olimme päätyneet aikaisemminkin eli emme halua hoitoja. Meidän yrityksemme on koko ajan ollut sellaista "kiva, jos lapsi tulee, mutta olemme onnellisia kaksistaankin" ja jos en tule raskaaksi ns luomusti niin se on merkki siitä, että meidät on todellakin tarkoitettu olemaan kahdestaan. Eikä hormonien ottaminen sekään suuremmin houkuttele.

Ymmärrän kyllä niitä, jotka hoitoihin päätyvät, mutta nyt olisi kiva tietää, onko muita hoidoista kieltäytyneitä? Koetin googlettaa enemmän keskusteluita, mutta aika vähän niitä tuntui löytyvän ja asenne tuntui olevan, että vain liian pelokkaat jättävät menemättä tutkimuksiin/hoitoihin.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos se ei luonnollisesti tapahdu, sitä ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi. Olen sitä mieltä.

raskaus saattaisi mennä kesken, syntyä vammainen lapsi tmv.

Minusta lapsettomuushoidoissa kyse rahasta, ei niinkään ihmisten onnesta.

Voin sanoa näin koska itsellä sama tilanne.

Vierailija
2/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on se tilanne, että vaimo ei halua hoitoja, mutta minä haluaisin vielä yrittää tuollakin tavalla. Mutta en voi lähteä määräämään toisen ihmisen asioista ja varsinkaan noin isoista asioista toisen kehoon, joten jäämme todennäköisesti lapsettomiksi.

t:m40

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan siinä se hyvä puoli, ettei tarvii ehkäisystä huolehtia. Kunhan muistaa koko ajan syödä foolihappolisää ja vähän tarkkailla josko kuitenkin on raskaana ettei esim. juopottele ja tupakoi vahingossa.

Vierailija
4/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olisin halunnut tutkimuksiin yli vuoden yrittämisen jälkeen, ja aikakin oli jo varattuna. Mies oli koko ajan sanonut, että voidaan mennä, mutta viikkoa ennen vastaanottoaikaa alkoi kyseenalaistaa, mitä tutkimuksista edes hyötyy ja kuka maksaa. Eipä menty sitten.

Vierailija
5/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muotollaanko nyt vaikka näin, että me olisimme olleet tyytyväisiä elämäämme ilman lapsiakin. Esikoinen syntyi meille noin puolentoistavuoden jälkeen kun ehkäisy oli jätetty pois. Sen verran olimme kuitenkin lapsettomuuden syystä kiinnostuneita, että hankkiuduimme julkiselle lapsettomuuspoliklinikan jonoon. En ehkä olisi silti ollut valmis varsinaisiin hoitoihin? Mutta helppohan tässä on jossitella.

Vierailija
6/6 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäs siinä jos se lapsi ei ole kovin tärkeä asia elämässä.

Itse kyllä haluaisin tietää missä on vika. Ja eihän ne alkuselvittelyt paljoa maksa eikä mihinkään hoitoihin tarvitse ryhtyä jos joku syy löytyy.

Ja jos menee yli vuosi eikä tärppää niin voi vielä ihan hyvin tulla luomusti raskaaksi. 

Meillä meni molempien lasten "tekemiseen" 1,5v eli emme ole kovin hedelmällisiä mutta varsinaista vikaa ei ole. Meille on siis tehty nuo lapsettomuuden alkututkimukset.

Joskus se voi olla pienestä kiinni. Minä lihotin itseni yli 50kg ja rakastelun jälkeen peppu+jalat ylös hetkeksi että joka spermatippa meni sinne minne pitikin.

Meillä on 2 tervettä lasta. Vaikka emme ole superhedelmällisiä niin ei se tarkoita että olemme jotenkin viallisia emmekä saa lisääntyä.