Lue keskustelun säännöt.
Sinkkumiehen kameraopas
16.01.2017 |
Onko kellään tietoa ISO arvoista.
Nythän olemme käsitelleet arvot
1/1000
F3.5 - 8.0
Valkotasapainoa pintaraapaistu, kunhan löydän säädöt (opuksen kirjoittaja hyi hyi, ei löydy näillä ohjeilla säätöjä)
ISO arvot ovat mysteeri. Mitä niistä siis aikuisten oikeasti tapahtuu?
Opus sanoo:
Pienemmällä arvolla voi saada teräviäkin kuvia ja isommilla arvoilla voi tulla rakeisia. Tuosta ei kyllä ole mitään hyötyä, mitä niillä siis tehdään, tietääkö kukaan?
Kommentit (33)
Johan pomppas.
Säädin ISO 1600:lle ja on vaaleeta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valkotasapainolla tulee vähän kylmempiä kuvia, vielä ei ole löytynyt säätöjä.
Sinkkumies
ISO-arvo tarkoittaa kennon valoherkkyyttä. Mitä isompi luku, niin sitä herkempi kenno. Herkän kennon hyvä puoli on se, että valoa ei tarvita yhtä paljon valoisan kuvan muodostamiseen. Ikävä kyllä tämä herkkyyden lisääntyminen havaitsee myös virheet eli kohinan herkemmin ja kuvista tulee siten rakeisempia. Aina tulisi käyttää mahdollisimman pientä ISO-lukua ja jos kuva on liian pimeä, niin yrittää lisätä valaistusta.
Hmm.. ISOn lisääminen pitäisi lisätä tarkkuutta kuviin, mutta mulla kävi kyllä päinvastoin.
Isolla arvolla tuli epäselvempiä kuvia, ei kyllä toimi miten on kerrottu.
Sinkkumies
http://www.mikkosaari.fi/jarjestelmakameran-manuaalisaadot/
Herkkyys (ISO)
Kohinainen kattaus, ISO 3200, Canon 550D, f/5.6, 1/100
Herkkyys oli filmiaikana filmin ominaisuus, mutta nykyään se on kameran ominaisuus. Herkkyys kertoo, kuinka herkästi kameran kenno reagoi sille saapuvaan valoon. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä enemmän valoa kenno ottaa vastaan. Tällä on kuitenkin huono puolensa, sillä herkkyyden lisääntyessä kenno tuottaa myös vääriä hälytyksiä, jotka näkyvät kuvassa kohinana.
Herkkyys on usein järkevää jättää automaatin huoleksi. Kameroissa on ISO-arvolle automaattiasetus, joka huolehtii, että arvona on jotain fiksua. Toisinaan automaatti hölmöilee ja käsisäädölle on tarvetta, mutta yleensä ei.
Herkkyys kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa arvossa, sillä näin saavutetaan parempi kuvanlaatu.
Nykykamerat ovat kehittyneet ja parhaimmillaan 3200-herkkyydelläkin voi saada käyttökelpoisia kuvia. 6400 alkaa useimmille kameroille olla jo liikaa ja tällaiset kuvat ovat käyttökelpoisia vain harvoin, lähinnä olosuhteissa, joissa kuvan laadulla ei muutenkaan ole niin paljon väliä (esimerkiksi rock-konsertteja kuvatessa). Oheinen kattaus on kuvattu ISO-arvolla 3200, joka näkyy kuvassa kohinana. Kohinaa on kuitenkin melko vähän, joten kuva ajaa asiansa.
Yksi niksi kohinaisiin kuviin on muuttaa ne mustavalkoisiksi. Kohinasta rumaa on erityisesti värikohina, kuvasta selvästi erottuvat värilliset pisteet (tällaista kohinaa oheisessa kattauksessa on vähän), ja kun kuvan muuttaa mustavalkoiseksi, rumasta värikohista tulee kuvalle luonnetta antavaa rakeisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ISO-arvo tarkoittaa kennon valoherkkyyttä. Mitä isompi luku, niin sitä herkempi kenno. Herkän kennon hyvä puoli on se, että valoa ei tarvita yhtä paljon valoisan kuvan muodostamiseen. Ikävä kyllä tämä herkkyyden lisääntyminen havaitsee myös virheet eli kohinan herkemmin ja kuvista tulee siten rakeisempia. Aina tulisi käyttää mahdollisimman pientä ISO-lukua ja jos kuva on liian pimeä, niin yrittää lisätä valaistusta.
Tuota valoisuutta pystyy näköjään säätämään tuolla
1/1-1000 arvollakin.
Mikäs sen valkotasapainon virallinen käyttötarkoitus on? Ainakin sillä sai värilämpöä säädettyä, harmi kun en löydä käsisäätöä mistään. Tosi sekavat ohjeet tässä.
Mikä järki tässä ketjussa on? Tämähän on ihan paska trolli. Vastaus on jo annettu, joten ketju kuolee. Sinun tulee keksiä trolli, johon ei voi määritellä näin selkeää vastausta, jolloin ketju ei kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki tässä ketjussa on? Tämähän on ihan paska trolli. Vastaus on jo annettu, joten ketju kuolee. Sinun tulee keksiä trolli, johon ei voi määritellä näin selkeää vastausta, jolloin ketju ei kuole.
Olisihan tämä jo kuollut mutta tämä sama pelle trollaaja copy/pasteaa tänne uutta aina, kun ketju hiemankin tipahtaa tuolla listalla. Harmi etteivät moderaattorit ole hereillä =(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ISO-arvo tarkoittaa kennon valoherkkyyttä. Mitä isompi luku, niin sitä herkempi kenno. Herkän kennon hyvä puoli on se, että valoa ei tarvita yhtä paljon valoisan kuvan muodostamiseen. Ikävä kyllä tämä herkkyyden lisääntyminen havaitsee myös virheet eli kohinan herkemmin ja kuvista tulee siten rakeisempia. Aina tulisi käyttää mahdollisimman pientä ISO-lukua ja jos kuva on liian pimeä, niin yrittää lisätä valaistusta.
Tuota valoisuutta pystyy näköjään säätämään tuolla
1/1-1000 arvollakin.
Mikäs sen valkotasapainon virallinen käyttötarkoitus on? Ainakin sillä sai värilämpöä säädettyä, harmi kun en löydä käsisäätöä mistään. Tosi sekavat ohjeet tässä.
Kuvan valoisuutta säädetään ensisijaisesti muokkaamalla valotusaikaa, aukon kokoa ja valaistusta. Jos nämä ei auta, niin silloin nostetaan iso-lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tullut paljon viisaammaksi. Ainoa mikä toimii kuten ohjeessa sanotaan on tuo
1/1000 jolla voi säätää pimeyttä/valoisuutta kuvaan, sekä valkotasapainon automaattiasetukset. Mistään ei löydy mistä sitä säädetään.
ISOn piti ohjeen mukaan ottaa tarkempia kuvia isoilla arvoilla, mutta sain epäselvempiä kuvia isommilla arvoilla.
Näillä mennään.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Kolmas ketju jossa yrität samaa lapsellista trollausta
Sinähän se mahdoton olet. Ottaisin kamerasta kuvan mitä tässä yritetään säätää, jos sillä kameralla voisi vain itsestään ottaa kuvia :D
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea kivaa löytyy, mutta ei niistä tapahdu mitään. Olen minä joskus tuon valkotasapainonkin vahingossa löytänyt. Nyt ei vain löydy millään.
center weighted ja spot, mutta ei se keskusta siitä selkene mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://www.mikkosaari.fi/jarjestelmakameran-manuaalisaadot/
Herkkyys (ISO)
Kohinainen kattaus, ISO 3200, Canon 550D, f/5.6, 1/100
Herkkyys oli filmiaikana filmin ominaisuus, mutta nykyään se on kameran ominaisuus. Herkkyys kertoo, kuinka herkästi kameran kenno reagoi sille saapuvaan valoon. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä enemmän valoa kenno ottaa vastaan. Tällä on kuitenkin huono puolensa, sillä herkkyyden lisääntyessä kenno tuottaa myös vääriä hälytyksiä, jotka näkyvät kuvassa kohinana.
Herkkyys on usein järkevää jättää automaatin huoleksi. Kameroissa on ISO-arvolle automaattiasetus, joka huolehtii, että arvona on jotain fiksua. Toisinaan automaatti hölmöilee ja käsisäädölle on tarvetta, mutta yleensä ei.
Herkkyys kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa arvossa, sillä näin saavutetaan parempi kuvanlaatu.
Nykykamerat ovat kehittyneet ja parhaimmillaan 3200-herkkyydelläkin voi saada käyttökelpoisia kuvia. 6400 alkaa useimmille kameroille olla jo liikaa ja tällaiset kuvat ovat käyttökelpoisia vain harvoin, lähinnä olosuhteissa, joissa kuvan laadulla ei muutenkaan ole niin paljon väliä (esimerkiksi rock-konsertteja kuvatessa). Oheinen kattaus on kuvattu ISO-arvolla 3200, joka näkyy kuvassa kohinana. Kohinaa on kuitenkin melko vähän, joten kuva ajaa asiansa.
Yksi niksi kohinaisiin kuviin on muuttaa ne mustavalkoisiksi. Kohinasta rumaa on erityisesti värikohina, kuvasta selvästi erottuvat värilliset pisteet (tällaista kohinaa oheisessa kattauksessa on vähän), ja kun kuvan muuttaa mustavalkoiseksi, rumasta värikohista tulee kuvalle luonnetta antavaa rakeisuutta.
Joo mä olen aina pitänyt niistä vähän rakeisista kuvista, musta ne antaa kuville särmää. Mielestäni tuossa 1600 arvossa alkoi tulla vähän rakeisuutta jo. Kuvan laatua/tarkkuutta joutuu tässä tiputtamaan isommilla arvoilla.
Vielä kun löytäisi jostain, että miten tämä tarkentaisi jonkun tietyn kohdan ja jättäisi blurriksi taustan. Olen minä joskus sellaisiakin kuvia saanut tuurilla aikaan.
Niin ja kiitti linkistä. Täytyy tutustua.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ISO-arvo tarkoittaa kennon valoherkkyyttä. Mitä isompi luku, niin sitä herkempi kenno. Herkän kennon hyvä puoli on se, että valoa ei tarvita yhtä paljon valoisan kuvan muodostamiseen. Ikävä kyllä tämä herkkyyden lisääntyminen havaitsee myös virheet eli kohinan herkemmin ja kuvista tulee siten rakeisempia. Aina tulisi käyttää mahdollisimman pientä ISO-lukua ja jos kuva on liian pimeä, niin yrittää lisätä valaistusta.
Tuota valoisuutta pystyy näköjään säätämään tuolla
1/1-1000 arvollakin.
Mikäs sen valkotasapainon virallinen käyttötarkoitus on? Ainakin sillä sai värilämpöä säädettyä, harmi kun en löydä käsisäätöä mistään. Tosi sekavat ohjeet tässä.
Kuvan valoisuutta säädetään ensisijaisesti muokkaamalla valotusaikaa, aukon kokoa ja valaistusta. Jos nämä ei auta, niin silloin nostetaan iso-lukua.
Kiitos vinkeistä. Voitko tollolle vielä kertoa, että onko tuo 1/1000 valotusaika ja f aukko?
Näin olen antanut itseni ymmärtää.
Sinkkumies
Minulla on sienestysoppaan tekeminen kesken ja pitäisi saada hyviä kuvia sekä varjoisista paikoista, että valoisalla. Siksi nämä säädöt ovat itselleni tärkeitä oppia. Välillä voi puiden välistä myös valo osua miten sattuu ja kamera sitten säätää itse mitä säätää..
Sinkkumies
Tällaista tämä on näiden digiajan valokuvaajien kanssa. Olisitte opetelleet kuvaamaan filmillä, niin ISO-arvon merkitys olisi selvä. Filmillä ei paljoa ISO:a muuteltu kesken rullan (paitsi tietysti kehityksessä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.mikkosaari.fi/jarjestelmakameran-manuaalisaadot/
Herkkyys (ISO)
Kohinainen kattaus, ISO 3200, Canon 550D, f/5.6, 1/100
Herkkyys oli filmiaikana filmin ominaisuus, mutta nykyään se on kameran ominaisuus. Herkkyys kertoo, kuinka herkästi kameran kenno reagoi sille saapuvaan valoon. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä enemmän valoa kenno ottaa vastaan. Tällä on kuitenkin huono puolensa, sillä herkkyyden lisääntyessä kenno tuottaa myös vääriä hälytyksiä, jotka näkyvät kuvassa kohinana.
Herkkyys on usein järkevää jättää automaatin huoleksi. Kameroissa on ISO-arvolle automaattiasetus, joka huolehtii, että arvona on jotain fiksua. Toisinaan automaatti hölmöilee ja käsisäädölle on tarvetta, mutta yleensä ei.
Herkkyys kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa arvossa, sillä näin saavutetaan parempi kuvanlaatu.
Nykykamerat ovat kehittyneet ja parhaimmillaan 3200-herkkyydelläkin voi saada käyttökelpoisia kuvia. 6400 alkaa useimmille kameroille olla jo liikaa ja tällaiset kuvat ovat käyttökelpoisia vain harvoin, lähinnä olosuhteissa, joissa kuvan laadulla ei muutenkaan ole niin paljon väliä (esimerkiksi rock-konsertteja kuvatessa). Oheinen kattaus on kuvattu ISO-arvolla 3200, joka näkyy kuvassa kohinana. Kohinaa on kuitenkin melko vähän, joten kuva ajaa asiansa.
Yksi niksi kohinaisiin kuviin on muuttaa ne mustavalkoisiksi. Kohinasta rumaa on erityisesti värikohina, kuvasta selvästi erottuvat värilliset pisteet (tällaista kohinaa oheisessa kattauksessa on vähän), ja kun kuvan muuttaa mustavalkoiseksi, rumasta värikohista tulee kuvalle luonnetta antavaa rakeisuutta.
Joo mä olen aina pitänyt niistä vähän rakeisista kuvista, musta ne antaa kuville särmää. Mielestäni tuossa 1600 arvossa alkoi tulla vähän rakeisuutta jo. Kuvan laatua/tarkkuutta joutuu tässä tiputtamaan isommilla arvoilla.
Vielä kun löytäisi jostain, että miten tämä tarkentaisi jonkun tietyn kohdan ja jättäisi blurriksi taustan. Olen minä joskus sellaisiakin kuvia saanut tuurilla aikaan.
http://veskua.blogspot.fi/2011/10/miten-saan-valokuvan-taustan-kauniin…
Pieni aukko...
Kolmas ketju jossa yrität samaa lapsellista trollausta