Miten estää tuloerot ja eriarvoistuminen vaikka älykkyys ja muut kyvyt periytyvät vahvasti?

Onko tämä tabu, josta ei saisi puhua? Tämähän vie pohjan kaikelta vasemmistolaiselta argumentoinnilta.

Tai periminen pitäisi kieltää. Ei geenien vaan rahan. Valtiolle kaikkien omaisuus, niin sitten kaikki on yhtä köyhiä ja älyn, sinnikkyyden tai kierouden varassa vaan mennään.

Älyä arvokkaampana pidän ns. pelisilmää ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Kyse on jonkinlaisesta nokkeluudesta ja  kyvystä käyttää muiden älyä tasapainoisesti hyväksi, jos huomaa, että itsellä eivät rahkeet riitä.  Sekin  on joku älykkyyden osa-alue. Johtaja-asemaan on oltava halua ja läheskään kaikki eivät halua johtajaksi. Moni älykäs haluaa olla asiantuntija, vaikka palkka olisi pienikin.

Kodin ja ympäristön ilmapiirillä ja käytetyllä kielellä ja symboleilla on merkitystä lapsen  tulevaisuudelle, sillä sanat aukovat ja luovat mielikuvia, joita toteutemme. On etuoikeus  kasvaa kodissa, jossa jo arkipuheessa vilisevät sellaiset sanat, jotka luovat mielikuvia hyvästä ja koulutusta arvostavasta tulevaisuudesta. On siis eri asia kuulla  vanhempiensa keskustelevan esim.  yliopistosta,   väitöskirjasta ja karonkasta  viisivuotiaana kuin törmätä sanoihin  viisikymppisenä, jos silloinkaan. Millä sitten pystytään muuttamaan näitä  kodin omaisuuksia? Tuskin millään.

Älykkyyttä ei ole vielä pystytty määrittelemään muuta kuin joiltakin osin. Tärkeämpää kuin älyn määrä on sen kyvyn määrä, jolla osaa, uskaltaa ja haluaa soveltaa käytäntöön omaa älyään. Älykkyys saattaa jäädä monelta käyttämättä esim. ujouden tai puuttuvien mahdollisuuksien takia. Elämä on siltä osin vielä aika paljon sattuman varassa, ja sattumia  emme voi täysin hallita. Mutta voimme edes antautua alttiiksi erilaisille hyville sattumille käyttämällä mahdollisimman paljon erilaisia tilaisuuksia hyväksi. Jos et mitään tee, et antaudu sattumillekaan.

Rahan osaltahan tasa-arvo on helppo toteuttaa, ja siihen suuntaan varmaan kohta mennäänkin, koska ihmisten elintaso on jo niin korkea että rahan merkitys työmotivaatioon vähenee koko ajan. Sen sijaan muita tekijöitä on hankalampi tasata, myös sellaisia jotka eivät ole synnynnäisiä vaan johtuvat jo olemassaolevasta eriarvoisuudesta. Jos laitat kaksi yhtä lahjakasta vauvaa kasvamaan toisen köyhiin ja toisen rikkaisiin oloihin, niin ei heidän elämänsä samalla tavalla mene.

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

Suomessa on toteutettu mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvin pitkälle. Progressiivinen verotus ja sosiaaliturva tasaavat tuloeroja. Synnynnäisen lahjakkuuden vaikutusta tasataan tehokkaasti peruskoulussa, missä kaikki resurssit laitetaan huonoimpien kannatteluun eikä lahjakkaille ole tarjolla lainkaan oman tasoistaan opetusta. Jos halutaan poistaa kodin vaikutus, pitää kaikki lapset ottaa valtion huostaan heti syntymästä ja kasvattaa heitä laitoksissa.

Köyhempi ja vähemmän koulutempi  koti voi omata sellaiset arvot, jotka korostavat koulutusta, yritteliäisyyttä, vahvaa itsetuntoa ja  rohkeutta, ja niillä arvoilla voi olla suurempi merkitys kuin kodin vauraudella. Sodan jälkeen esim. monessa pienviljelijäperheessä korostettiin koulutuksen merkitystä ja  vähäisistä varoista maksettiin lapsen oppikoulu, koska haluttiin tälle hyvä tulevaisuus. Monesti siinä onnistuttiin.

Afrikassa on monia nälkäänäkeviä, jotka ovat älykkäämpiä kuin Donald Trump tai Kim Kardashian.

Yksi keino voisi olla köyhille vittuilun lopettaminen, mutta eihän sitä nyt viitsi lopettaa kun se on niin mukavaa.

Tasapäistävä peruskoulu onnistuu tässä aika hyvin. Kapuloita rattaisiin sille, joka on muita etevämpi

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

On ihan yleisesti tunnettu fakta, että älykkyys ja varakkuus korreloivat hyvin voimakkaasti. Kuten vastaavasti sitten myös köyhyys ja vähäisempi älykkyys. Googlaa niin sinäkin saat tietää asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Korrelaatio on päivänselvä. Koska olet eri mieltä, ei tästä kannata jatkaa sen enempää.

Älykkyys periytyy joo. Mutta ahkeruus ei, toisin kuin väität. Se on kasvatuksesta kiinni. Ja pitemmälle elämässä yleensä pääsee keskivertoällillä ja ahkeruudella kuin pelkällä älyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

On ihan yleisesti tunnettu fakta, että älykkyys ja varakkuus korreloivat hyvin voimakkaasti. Kuten vastaavasti sitten myös köyhyys ja vähäisempi älykkyys. Googlaa niin sinäkin saat tietää asiasta.

Olisi perin kummallista, ellei älykäs ihminen käyttäisi älykkyyttään vähintään keskitason ja samantien hyvän materiaalisen tason saavuttamiseen. Miksi ei, jos on mahdollisuus. Tämän ei tarvitse tarkoittaa, että uhraa kaiken älykkyytensä mammon hankkimiseen, vaikka niinkin moni älykäs tekee valitettavasti.

Voi ap reppana, heti aamusta tulet palstalle haukkumaan vähävaraisia. Olen aivan varma että KAIKKI köyhät ovat fiksumpia kuin sinä...hanki elämä.

Varallisuus ja älykkyys korreloivat siksi, että kouluälykkyydellä pääsee hyväpalkkaisiin ammatteihin. Esim. lääkäriksi on vaikea päästä, ellei ole melko monipuolisesti kouluälykäs, eli pitää osata lukea ja laskea.

On silti typerää yleistämistä olettaa, että kaikki älykkäät valitsevat pitkän koulutuksen ja ison palkan. Oma pieni otantani osoittaa, että moni hyvin älykäs jättäytyy kokonaan systeemin ulkopuolelle. Älykäs ihminen ei edes tarvitse kovin paljon rahaa, koska pärjää vähemmälläkin ja saa usein ne pienetkin tulot tuottamaan itselleen riittävästi tuloja. Älykkäimmät tuntemani ihmiset ovat yrittäjiä, jotka tekevät töitä pari päivää viikossa ja harrastavat muun aikaa.

Jonkinlaista tyhmyyttä on myydä kaikki aikansa mammonalle, vaikka sitä tulisi paljonkin.

Eiköhän Suomikin ole taantumassa meritokraattisesta yhteiskunnasta, jossa voi vaihtaa yhteiskuntaluokkaa, takaisin sellaiseksi, jossa rahaa voi saada vain perimällä. Voit lopettaa älykkyyden periytymisellä spekuloinnin, ajattelu ei muutenkaan taida olla vahva puolesi.

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Tavallisesta akateemisesta perheestä ehkä tulee keskituloisia toimihenkilöitä tai tutkijoita mutta usein parhaiten menestyneet ovat vaatimattomista oloista ja heillä on kova motivaatio vaurastua esim. perustamalla oma yritys.