Oppilaiden osaamisessa on valtava ero, joka tekee opettamisesta lähes mahdotonta
Yläkouluun tullaan nykyään todella hurjilla osaamisen eroilla. Parhaimmat oppilaat pystyisivät jo seiskalla (rakenteen neuvonnan jälkeen) kirjoittamaan kokeessa esseen, jolla pärjäisi hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Heikoimmat osaavat lukea tutkitusti keskimääräisen 2-3 luokkalaisen tasoisesti. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ei yläkoulussa pärjää.
Miksi yläkouluun päästetään oppilaita, jotka eivät heikon lukutaidon vuoksi siellä pärjää? Osalla heistä ei ole mitään erityistä lukivaikeutta selittävää häiriötäkään. Kunhan eivät ole tulleet opetelleiksi.
Kommentit (158)
Pitäisi olla enemmän erilaisia tasoryhmiä ja myös eliittikouluja, joissa parhaat oppilaat saisivat tasoaan vastaavaa opetusta.
Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.
Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.
Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.
Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.
Ylöspäin eriyttäminen hoituu, jos muu luokka ei vie liikaa aikaa.
Opettajien pitäisi osata eriyttää opetusta paremmin. Mutta jos suirin osa ajasta menee työrauhan edes jonkinlaiseen säilyttämiseen, ei eriyttämisestä tule mitään.
Miten eriyttäisi kahdeksasluokkalaisten biologian tunnin:
Opiskellaan kasvien kasvua ja veden kuljetusta.
Kaksi oppilaista kykenisi jo omaksumaan lukion oppimäärän. Viisi pystyy ymmärtämään sen mitä opetetaan. Kymmenelle tuottaa suuria vaikeuksia ja kaksi oppilasta on opiskelutaidoiltaan kolmosluokkalaisen tasolla. Kuinka moneen tasoon sisältö eriytetään? Ilman hoiksia kaikille olisi tarkoitus opettaa koko opeteltava asia?
Uusi ops tulee pahentamaan tilannetta yläkoulussa. Käytännössä joka luokassa on 1-4 oppilasta, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tekemään mitään itseohjautuvasti. Yleisin ongelma ovat puutteet toiminnan ohjauksessa. He eivät pysty juusi muuhun, kuin opettajan kohta kohdalta ohjaamaan opetukseen (eli sellaiseen perinteiseen, kirjoita taululta tyyliin). Mitä ihmettä näiden oppilaiden kanssa tehdään?
10 eikös sitten olisi parasta sen opettajan kirjoittaa taululle ja käskeä kopioimaan, jos kerran sillä tavalla kaikkein heikoimmatkin pysyvät mukana.
Ylöspäin eriyttäminen on täysin turhaa. Lukioaikana saa sitten olla tasoisessaan koulussa ja ottaa lisäkursseja tasonsa mukaan.
Turhaa energian haaskausta eriyttää ylöspäin peruskoulussa.
Peruskoulussa tasapäistetyistä (lue täysin haasteen puutteessa tylsistyneistä) ei tule hyviä lukiolaisia, hyvistä yliopisto-opiskelijoista puhumattakaan. Ihmisen pitää oppia työskentelytaidot nuorena. Jos niitä ei opi, ei tulevissa vaikeammissa opiskeluissa pärjää.
Nykyinen peruskoulu on naurettavan helppoa lahjakkaimmille oppilaille.
Mulla on lapsi joka olisi tarvinnut ylöspäin eriyttämistä koko peruskoulun ajan. Sai eriytystä yläasteella yhdeltä opettajalta. Ihan vituiks meni, jos nyt ketään sattuu kiinnostamaan. Lukioon meni, mutta vaikeeta selvitä, kun sillä ei ole mitään käryä siitä että joskus joutuu tekemään töitä oppiakseen.
Miksi joillekin lahjakkaille lapsille käy niin että koko peruskoulu sujahtaa läpi ilman että tarvitsee tehdä yhtään mitään? Sitten lukiossa pitäisi opiskella koko opiskelun jalo taito. Todella monella tulee tässä kohtaa stoppi ja homma lyödään täysin läskiksi? Tunnen kokonaisen suvun jossa tämä on suorastaan sääntö eikä poikkeus. Nuoret alisuoriutuvat, haahuilevat. Miten näistä ei saada mitään koppia?
Vierailija kirjoitti:
Miten eriyttäisi kahdeksasluokkalaisten biologian tunnin:
Opiskellaan kasvien kasvua ja veden kuljetusta.
Kaksi oppilaista kykenisi jo omaksumaan lukion oppimäärän. Viisi pystyy ymmärtämään sen mitä opetetaan. Kymmenelle tuottaa suuria vaikeuksia ja kaksi oppilasta on opiskelutaidoiltaan kolmosluokkalaisen tasolla. Kuinka moneen tasoon sisältö eriytetään? Ilman hoiksia kaikille olisi tarkoitus opettaa koko opeteltava asia?
Uusi ops tulee pahentamaan tilannetta yläkoulussa. Käytännössä joka luokassa on 1-4 oppilasta, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tekemään mitään itseohjautuvasti. Yleisin ongelma ovat puutteet toiminnan ohjauksessa. He eivät pysty juusi muuhun, kuin opettajan kohta kohdalta ohjaamaan opetukseen (eli sellaiseen perinteiseen, kirjoita taululta tyyliin). Mitä ihmettä näiden oppilaiden kanssa tehdään?
Se asia opetetaan mikä pitää, ei siihen tarvitse muokata eri tasoja. Pyrkii opettamaan mahdollisimman selkeästi. Biologiassa varsinkin näyttää oikeita kuvia tai kasveja, eikä mitään piirroksia.
Ei niistä kasvien putkiloista saa oikeista kasveista mitään selvää...
Vierailija kirjoitti:
No ennen tultiin vielä isommilla, kun varsinkaan maaseudulla ei herkästi laitettu erityisluokalle, piti olla tosi vaikea tapaus, jos laitettiin. Mun luokalla oli jo 70-luvulla seiskalla kaksi sellaista poikaa, jotka niukin naukin osasivat edes lukea. Eikä kyse ollut lukihäiriöstä, sillä se olivat huonoja ihan kaikessa.
1970-luvulla lajiteltiin oppilaita kansakoulun 4. luokan jälkeen oppikouluun ja jatkamaan kansa- ja kansalaiskoulussa. Osaamisen lisäksi vaikutti varallisuus, eli hyviäkin köyhiä jäi kansakouluun, mutta oppikouluun oli pääsykokeet. Toki sielläkin saatiin ehtoja ja jäätiin luokalle, eli ne tipahtivat alemmille luokille, jotka eivät oppineet tarpeeksi.
Peruskoulussa kaikki olivat sitten samassa luokassa, mutta ainakin matematiikassa oli tasokurssit osaamisen mukaan.
Nykyään on todella hirmuiset erot jo alaluokilla. Olen opettanut luokkaa, jossa osa selvisi tuskin kymmenen ylittävistä yhteenlaskuista ja osa laski sujuvasti 7:n ja 8:n kertotauluja. Ensimainituille oli tarjolla tukiopetusta, mutta mitä annettavaa opettajalla voi olla tavallisessa luokassa oppilaille, jotka osaavat jo kaiken ja ovat vielä nopeita tekemään?
Mitäpä luulette niiden oppilaiden tekevät, joilla ei ole mitään haastetta opittavassa asiassa tunnilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ennen tultiin vielä isommilla, kun varsinkaan maaseudulla ei herkästi laitettu erityisluokalle, piti olla tosi vaikea tapaus, jos laitettiin. Mun luokalla oli jo 70-luvulla seiskalla kaksi sellaista poikaa, jotka niukin naukin osasivat edes lukea. Eikä kyse ollut lukihäiriöstä, sillä se olivat huonoja ihan kaikessa.
1970-luvulla lajiteltiin oppilaita kansakoulun 4. luokan jälkeen oppikouluun ja jatkamaan kansa- ja kansalaiskoulussa. Osaamisen lisäksi vaikutti varallisuus, eli hyviäkin köyhiä jäi kansakouluun, mutta oppikouluun oli pääsykokeet. Toki sielläkin saatiin ehtoja ja jäätiin luokalle, eli ne tipahtivat alemmille luokille, jotka eivät oppineet tarpeeksi.
Peruskoulussa kaikki olivat sitten samassa luokassa, mutta ainakin matematiikassa oli tasokurssit osaamisen mukaan.
Nykyään on todella hirmuiset erot jo alaluokilla. Olen opettanut luokkaa, jossa osa selvisi tuskin kymmenen ylittävistä yhteenlaskuista ja osa laski sujuvasti 7:n ja 8:n kertotauluja. Ensimainituille oli tarjolla tukiopetusta, mutta mitä annettavaa opettajalla voi olla tavallisessa luokassa oppilaille, jotka osaavat jo kaiken ja ovat vielä nopeita tekemään?
Mitäpä luulette niiden oppilaiden tekevät, joilla ei ole mitään haastetta opittavassa asiassa tunnilla?
Jos 10 oppilaat häiritsevät tuntia, he eivät ole niin älykkäitä kuin luulisi. Eikös oppilailla nykyään ole tabletit, päästä tekemään niillä juttuja, kun tunnin tehtävät ja kotitehtävät on jo tehty.
Miten joku, muka opettaja, kirjoittaa 70-luvun kansakoulusta. Peruskoulu tuli Lappiin -72 ja Hkiin viimeisenä -78, joten olisi parempi kirjoittaa 60-luvusta tai ajasta ennen peruskoulua? Koululaitos haki paikkaansa jo koko 70-luvun....kuten tänäkin päivänä.tapahtuu.
Tuo lukemisen huono taso johtuu kyllä nykyajasta. Paljonko teidän ala- ja yläasteikäiset lukevat romaaneja? Siis kunnon kirjoja? Ei mitään aku ankkoja tai muita sarjakuvia. Kuinka paljon ylipäätään nykyään lapset ja nuoret lukee kirjoja? Taitaa se lukijamäärä olla nykyään pienempi kuin esim. pelaaminen.
Lukemisen huono taso johtuu siitä etteivät ihmiset oikeasti ole lukeneet eli harjoittaneet lukutaitoaan. Joo, jokainen osaa lukea yläasteella, mutta luetun ymmärtäminen on heikkoa sekä ääneenlukeminen tökkii. Tämä vaikuttaa myös kirjoittamiseen. Romaaneja lukeneet tekevät parempia ja rakentavia esseevastauksia, kirjoitelmia yms.
Olen 17-vuotias ja luin vapaa-ajallani paljon kirjoja lapsena alakoulussa sekä vielä yläkoulun alussa. Osaan kirjoittaa hyvin eikä lukeminen tuota ongelmia.
Pikkusiskoni 4v nuorempi ei ole lukenut kirjoja läheskään yhtä paljon kuin minä ja se näkyy esim. kokeissa: vastataan aiheen vierestä kysymyksiin eli ei ole ymmärretty kysymystä.
Olen myös muilla kavereillani huomannut lukiossa, että kirjoja lukeneet saavat 5-6 p. aina äidinkielen kirjoitelmista (6p. siis täydet) ja ne jotka eivät ole lukeneet saavat 2-4 p.
Nämä "huonommat" kirjoittajat ovat siis kysyneet aina silmät pyöreinä miten saan aina hyvät pisteet niin olen esittänyt vastakysymyksenä paljonko he ovat lukeneet kirjoja. Eivät muuten kuin pakosta koulussa ja valittavat kun lukeminen on hidasta. Siinä syy. Laittakaa lapset lukemaan!!!
No ennen tultiin vielä isommilla, kun varsinkaan maaseudulla ei herkästi laitettu erityisluokalle, piti olla tosi vaikea tapaus, jos laitettiin. Mun luokalla oli jo 70-luvulla seiskalla kaksi sellaista poikaa, jotka niukin naukin osasivat edes lukea. Eikä kyse ollut lukihäiriöstä, sillä se olivat huonoja ihan kaikessa.