Tilanteita, joissa suositaan ekstrovertteja introverttien kustannuksella

Introverttiys ei ole yhtä kuin että on hiljainen (tai ujo)

Työhaastatteluissa (erityisesti ryhmähaastatteluissa)

Introverttikin voi opetella sellaisia sosiaalisia taitoja, joita esimerkiksi työelämässä tarvitaan.

Hääleikit :D

Itse introverttina pärjään kyllä ryhmähaastatteluissa. Aito positiivisuus ja sanavalmius ovat myös joidenkin introverttien ominaisuuksia.

Kaikki ryhmätyöt.

Mölyapinat saavat huonotkin ideansa kuuluviin, introverttien ehkä vaikea saada suunvuoroa.

Myyntityö

Vierailija kirjoitti:

Hääleikit :D

.

Et usko, mutta olen miettinyt samaa. Ja en itseni vaan ystäväni puolesta. Että miten morsiamen suvulle saa perille sen, että introvertti sulhanen ei osallistu mihinkään hääleikkeihin. Ei hyvällä eikä pahalla. Että miten estetään, että suku pilaa hääparilta hääpäivän. On mullakin stressin aiheet!

Onneksi todellisuudessa jako ei ole noin mustavalkoinen, suurin osa lienee jotain noiden kahden väliltä. Introvertti voi myös olla sanavalmis, lahjakas puhumaan ja sosiaalisesti taitava ja vakuuttava, vaikka ei olekaan mikään päällepäsmäri (tai ehkä juuri siksi).

Kaikki työhaastattelut, ellei sitten ole älytön hölö ja yleensä tilanteet, joissa sosiaalisuus on eduksi.

Pikemminkin niin päin, että missä tilanteessa ei suosittaisi ekstroverttejä?

Oli kyseessä lapsuus, koulu- ja opiskelumaailma, työelämä, parisuhde, perhekuviot ja vanhainkoti. En kyllä keksi mitään tilannetta, jossa vaikeneminen olisi kultaa oikeasti, vaikka tällainen sananlasku onkin olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääleikit :D

.

Et usko, mutta olen miettinyt samaa. Ja en itseni vaan ystäväni puolesta. Että miten morsiamen suvulle saa perille sen, että introvertti sulhanen ei osallistu mihinkään hääleikkeihin. Ei hyvällä eikä pahalla. Että miten estetään, että suku pilaa hääparilta hääpäivän. On mullakin stressin aiheet!

Ihanasti ajateltu!

Itse olen introvertti, mutta kun keskustellaan työasioista, olen erittäin aktiivinen ja osaava. Monesti jopa nautin työasioiden puhumisesta, jos ratkotaan jotain kiinnostavaa ongelmaa. Nämä eivät ole sellaisia sosiaalisia tilanteita, jotka kuluttavat energiaani. Sen sijaan esim. pikkujouluissa - joissa ei puhuta työasioista - energiani kuluu, kun pitää yrittää keksiä sellaista sanottavaa, jota muut eivät koe tylsäksi.

Kamala tilanne juu tuo ryhmäkeskustelu, mutta laitoin hoitaja-moodin päälle siinä keskustelussa ja nyt opiskelen kätilöksi!

Ja olen siis yksityiselämässä erittäin introvertti, mutta eihän se tarkoita ettenkö osaisi halutessani ja tarvittaessa keskustella tyhjänpäiviäisiäkin. Työminä on erikseen. 

Koulun lukupiirit tai keskustelutilaisuudet. Tulee mieleen esimerkiksi yksi lukupiiri jossa oli kaksi erittäin päällepäsmäröivää tyyppiä jotka käyttivät joka tunti lähes kaiken ajan omiin pitkiin pihuunvuoroihinsa ja oli tyypillistä että he pitivät useita puheenvuoroja peräkkäin antamatta edes sekunttia aikaa muille sanoa jotain. Tympeää oli veilä että sanoivat aina jossain välissä että kysykää vain muutkin välissä, mutta se ei heitä hidastanut vaan sieltä tuli vaan silti jatkuvalla syötöllä omaa puheenvuoroa. Ei siinä muiden tehnyt enää kurssin loppupuolella mieli edes kauheasti yrittääkään kun oli jo mennyt fiilikset niin pahasti. Opettajan olisi kuulunut jakaa tälläisessä tilanteessa puheenvuoroja sanomalla että haluaa kuulla välillä jonkun muun mietteitä.

Vierailija kirjoitti:

Kamala tilanne juu tuo ryhmäkeskustelu, mutta laitoin hoitaja-moodin päälle siinä keskustelussa ja nyt opiskelen kätilöksi!

Ja olen siis yksityiselämässä erittäin introvertti, mutta eihän se tarkoita ettenkö osaisi halutessani ja tarvittaessa keskustella tyhjänpäiviäisiäkin. Työminä on erikseen. 

Hei, onnekas sinä, joka pysyt laittamaan eri tilanteissa eri roolin päälle. Tuo on ihailtavaa sopeutumista. Tunnen tuollaisia ihmisiä, ja itsekin pystyn siihen jossain määrin.

Mutta sitten tunnen myös sellaisen introvertin, joka ei pysty muuntumaan erikseen työminäksi ja kotiminäksi. Aina sama tyyppi. Ja tuon kohdalla esim. työhaastattelu on sellainen juttu, jota vain yksinkertaisesti ei tapahdu. Hänen onnekseen hän ei ole ikinä työhaastatteluun joutunut, vaan on työllistynyt lähipiirin verkostojen kautta.