Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla

Niinpä... kirjat ovat kirjastossa ilmaisia, mutta jos matalatuloisen perheen tapoihin ei kirjastossa käynti kuulu, lukemista ja oppimista ei arvosteta vaan se on "herrojen kakaroille," niin totta kai se ajatusmaailma periytyy lapsille.

Eli miksi köyhä ylipäätään vääntää niitä lapsia? Vieläpä usein monta.

Näinpä. Tuloerojen kasvu kurjistaa monen elämää, ja erityisen huono juttu se on, jos ei ole mitään tulevaisuuden näkymää olosuhteiden muuttumisesta.

Itse olin köyhä opiskeluaikana, mutta silloin tiesin valmistuvani hyvään ammattiin, jossa on kohtuullinen palkkataso.

Nyt viisikymppisenä pelkään potkuja. Jos fudut tulee (alani on kutistuva ja yt:t pyörivät kaikkialla), olen loppuelämäni köyhä. Kukaan ei palkkaa minun ikäistäni, vaikka olen työkykyinen, -haluinen ja pitänyt ammattitaitoni päivitettynä.

Onneksi mulla on lapset jo teinejä, ja muutaman vuoden päästä pois pesästä.

Mutta sääliksi käy pienituloisia lapsiperheitä, joissa palkka ei riitä kuin välttämättömimpään. Jo aika pienillä lapsilla näkee eroja siinä, millaisiin harrastuksiin ja tekemisiin perheillä on varaa. Jos lapselle menee jokin aine koulussa huonosti, ollaanko niukkan tukiopetuksen varassa, vai onko varaa hommata lapselle tukiopetusta. Ollaanko lomilla koluamassa Pariisin museoita vai mummolassa mökillä.

Ja tämän sanon yhtään väheksymättä mummoloita, mutta jos siellä mökillä ollaan joka kesä koko kesä ainoana programmina, niin kyllä siinä jotakin jää lapsen kulttuuripääomasta karttumatta.

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

2, onneksi sun ja mun kannalta, että vääntää. Muuten meillä ei ole tulevaisuudessa veronmaksajia ja työntekijöitä.

Ja kuka tahansa voi pudota sinne köyhälistöön. Joutua työttömäksi tai vaikka sairastua. Sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .

Ei. Yleensä ne rikkaat vasta tekeekin töitä. Ja verkostoituu siellä töissä.

Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

2, onneksi sun ja mun kannalta, että vääntää. Muuten meillä ei ole tulevaisuudessa veronmaksajia ja työntekijöitä.

Ja kuka tahansa voi pudota sinne köyhälistöön. Joutua työttömäksi tai vaikka sairastua. Sinäkin.

Ai mitä veronmaksajia ja työntekjöitä? Tuilla eläjiä neljännessä polvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Eli miksi köyhä ylipäätään vääntää niitä lapsia? Vieläpä usein monta.

koska elämässä ei ole muuta sisältöä ja valtio mahdollistaa tuilla loputtoman sikiämisen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.

Juuri näin.

Sitten jos kotona malli on "lukeminen on herroja varten" ja "riistäjäperkele" jne. niin ei sillä etene.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .

Seuraavassa ketjussa sitten vingutaan, miten rikkaat hommaavat lapsilleen hyvät kesätyöpaikat, mutta köyhien lapset joutuvat roikkumaan ostarilla koko kesän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2, onneksi sun ja mun kannalta, että vääntää. Muuten meillä ei ole tulevaisuudessa veronmaksajia ja työntekijöitä.

Ja kuka tahansa voi pudota sinne köyhälistöön. Joutua työttömäksi tai vaikka sairastua. Sinäkin.

Ai mitä veronmaksajia ja työntekjöitä? Tuilla eläjiä neljännessä polvessa.

Pienituloiset käyvät sekä töissä että nostavat mm. asumistukia.

Ne sunkin kroonikkovaippojen vaihtajat (aikanaan vanhainkodissa) nostavat tukia, koska lähärin liksalla ei stadissa elä. Eikä kovin hyvin muuallakaam.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.

Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.

Harvoin roskaväellä fiksuja lapsia on -johtuneeko siitä myös.

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Ei kirjastossa käyminen ole koskaan ollut mikään kilpailutekijä, vaan asenne elämään, maailmaan ja oppimiseen. Lukeminen sivistää aina, ja sivistys on pärjäämisen koti.

Vierailija kirjoitti:

Hyvätuloiset ovat hyvätuloisia yleensä siksi, että he ovat riittävän fiksuja ja tarmokkaita hankkimaan itselleen hyvät tulot. Kun lapsi saa fiksut ja tarmokkaat geenit ja vielä kotoansa mallin toimia elämässä, niin tietysti hänellä on hyvät edellytykset olla aikuisena fiksu, tarmokas ja hyvätuloinen.

Höpsistä pöpsistä. Toki menestyksestä osa voi hyvin olla oman ahkeruuden ansiota, mutta kuten tuossa tutkimuksessa juuri todistettiin, se on myös syntymäetu. Hyvää tuuria siis.

Koti on hyvässä koulupiirissä, lapselle on ollut varaa kustantaa kehittäviä harrastuksia, lomilla on reissattu ympäri maailmaa, mamman ja papan suhteilla päästy hyviin työpaikkoihin....

Mutta on tutkittu sitäkin, että hyväosaisilla on vaikeuksia myöntää, ettei ehkä kaikki hyvä olekaan oman älykkyyden tai ahkeruuden tuotosta. Kun monopolin pelaajista osalle annettiin tuplamäärärahat, he silti pelin voitettuaan katsoivat, että kyse oli heidän paremmista pelaamisen taidoistaan eikä epäreilusta alkuasetelmasta.

Sama koskee tätä, ja olet oikein hyvä esimerkki.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1468555188506

Kyllä suurin osa,lähestulkoon kaikki yliopiston opiskelijoista käy duunissa opintojen ohella.

Olivat omat vanhemmat sitten pienituloisia tai hyvätuloisia.