Perätila - alatiesynnytyksen riskit?
Vauva jo 38+0 3,5-kiloinen ja TAYS haluaa että synnytys saa käynnistyä luonnollisesti ja lapsi tulla alakautta. Lantio ok ja ensimmäiseni syntyi normaalisti, tosin oli 3,4 kg.
Mutta entä ne riskit? Sanottiin vain, että ponnistusvaihe on vähän pitempi. Mutta onko perätila-alatiesynnytyksissä enemmän komplikaatioita? Onko se oikeasti vauvalle turvallista? Millä vauvalle annetaan happea synnytyksen aikana jos se pitkittyy ja napanuora jää puristuksiin kuten kävi ensimmäiseni synnytyksessä?
Kenen etu on perätilan alatiesynnytys? Äidin ehkä, mutta entä vauvan? TAYS haluaa tietty meriittilistalle paljon onnistuneita synnytyksiä mutta onko niissä enemmän ongelmia - vauvalle? Kuulin myös, että kätilöopiskelijoiden on saatava kaikkien kokemusta myös perätilasynnytyksistä - olen siis mallikappale ja paikalla on liuta opiskelijoita?
Onko totta, että alatiesynnytyksestä toipuu nopeammin kuin sektiosta? Miksei riskitön ja suunniteltu sektio ole suositeltava vaihtoehto?
Voi kun joku tietäisi ja jaksaisi auttaa edes yhden kysymyksen osalta?! Kiitos!
Kommentit (15)
alueilta; synnytysasiaa, vauvat ja taaperoikäiset keskusteluja tästä aiheesta.
Painiskelin itse samojen mietteiden kanssa jokunen kuukausi sitten. Olisin halunnut synnyttää alakautta, mutta eri syistä johtuen sectio oli lopulta ainoa vaihtoehto enkä joutunut itse tekemään lopullista päätöstä. Lääkärini kuitenkin sanoi, ettei perätilasynnytys olisi ollut sen riskialttiimpi kuin tavallinenkaan synnytys, mikäli lantiossa on tilaa ja lapsi on täydellisessä perätilassa. En sitten tiedä.. Kai lapsi voi juuttua päästä kiinni, mutta eikö se voi tapahtua tavallisessa synnytyksessäkin ja siinäkin voi jotakin mennä pieleen. Ikävää kuitenkin jos et saa puolueettomia neuvoja lääkäriltäsi vaan sinua painostetaan synnyttämään.
En erityisemmin " nauttinut" sectiosta- Parantuminen oli kohdallani kivuliasta. Tunsin haavakipua vielä 5 vk leikkauksen jälkeen.
Tästä ei tainnut juurikaan olla apua :(.
tulla synnytysasiaa sekä taaperot ja leikki- ikäiset alueillta. Käy lukemassa ne!
Olin siis valmistautunut synnytykseen ENNEN kuin tiesin perätilasta. Kun kuulin siitä, mielessä pyörivät ihan samat asiat kuin sinullakin. Kuten sanoin, en kuitenkaan joutunut tekemään päätöstä koska lopulta sectio oli ainoa vaihtoehto (synnytystä ei olisi käynnistetty, lapsivesi alkoi loppua ja mitään merkkejä alkavasta synnytyksestä ei ollut nähtävillä).
Tästä tuntuu olevan vaikea saada tietoa. Olen jo katsonut aiemmista keskusteluista, samoin suomenkielisiltä nettisivuilta. Englanniksi varmaan paremmin löytyy.
Haaveilen että pääsisin lapsen kanssa pian kotiin sairaalasta. Sektion jälkeen se ei ole mahdollista. Mutta en halua lapselle yhtään lisäriskiä synnytystavan vuoksi.
Vauva oli myös sairaalassa koko ajan vierihoidossa. Sängystä nouseminen ja kääntyminen oli pitkään kivuliasta, mutta imetin vauvaa alusta alkaen ja hoitsut kävivät öisin auttamassa kääntymisessä jos tarpeen ja vauva nukkui yöt vieressäni. Olimme sairaalassa viikonlopun yli, joten isällä oli mahdollisuus viettää aikaa kanssamme ja näin minulla oli omahoitaja läsnä lähes koko ajan nostelemassa vauvaa ja auttamassa minua pystyyn jne. Mielestäni olin todella nopeasti jalkeilla ja tosiaankin ainoastaan vatsalihaksilla ponnistamista vaativat liikkeet tuntuivat kamalilta. Kävely taasen sujui ihan hyvin.
En yritä puhua section puolesta tai vastaan. Kunhan kertoilen omia kokemuksia koska ne ovat vielä tuoreessa muistissa ja tunnut miettivän myös vauvan hoitoa leikkauksen jälkeen. Jos sama tilanne tulisi uudelleen vastaan, en edelleenkään tietäisi kumpaan synnytystappaan päätyisin. Vaikea asia..
on riskinsä,,,minä olin sairaalassa 2 viikkoa,ensin jäi suoni vuotamaan vatsa onteloon leikkauksesta,sitten vielä tulehdusarvot nousivat jolle ei löydetty mitään syytä... ,enää ikinä en sectiota halua,,,ja sectio tehtiin perätilan vuoksi ja vauvan suuren painoarvion takia..
toipumiseen meni monta kuukautta. vatsa oli mustana kuin olis hakattu..
Ikävää, että esittävät asiat noin painostavalla tavalla ikäänkuin valinnanmahdollisuuksia ei olisi. Voit sanoa yhtäsuoraan takaisin, että " ei käy" , niin eivät pääse kävelemään ylitsesi missään asiassa. Valitset alatien tai sektion. Sinä päätät myös TAYS:ssa. Olen kuullut paljon juttua TAYS:n säästöistä ja sektiohan on kalliimpi vaihtoehto kuin alatiesynnytys.
En tiedä, että kumman itse valitisisin. Saattaisin jopa valita alatiesynnytyksen, jos lapsi olisi täydellisessä asennossa ym. Olen synnyttänyt alateitse raivotarjonnasta 3200g ja 4000g vauvat, joten ehkä luottaisin siihen, että perätilakin sujuisi hyvin.
Sektiossa ei ole mitään luonnollista. Se on irvokasta ja tekee kipeää ainakin jälkikäteen. Menetät omatoimisuutesi muutamaksi päiväksi melkein täydellisesti.
Alatiesynnytyksestä toipuu yleensä vuorokauden sisään.
Toisaalta, joskus sektio on ainut vaihtoehto. Siitäkin selviää hengissä.
Itse olen kokenut kaksi sektiota perätilan takia ja kolme synnytystä. Olisin ilman muuta synnyttänyt perätilavauvatkin, jos lantioni olisi ollut oikean kokoinen.
ja hae sanalla perätila. Siellä jotain. Yrittivät minuakin pakottaa synnyttämään alakautta, mutta sain sektion kun vaadin ja sanoin pelkääväni liikaa perätilavauvan synnytystä. Tayssissa tämäkin.
Onhan sektiossakin riskinsä, mutta ne ovat enemmän äidille. Totta on, että sektion jälkeen on äiti paljon kipeämpi, mutta mielestäni olisi tärkeämpää saada vauva kunnossa ulos.
Minullakin oli toinen lapsi pt:ssa ja valitsin muitta mutkitta sektion, ihan vauvan turvallisuuden takia. Myöhemmin olen kokenut myös hyvin onnistuneen rt alatiesynnytyksen, mutta jos tämä kolmas on perätilassa, niin valitsen ehdottomasti sektion!!
siinä on, käyttäisin ensin muita sanoja kuvaamaan asiaa, irvokasta se ei ole silloin kun on äidin ja lapsen henki kyseessä. :-)
Kannattaa lukea myös englanninkielisiä sivuja " breech presentation" tai jotain sellaista. Alatiesynnytys on varteenotettava vaihtoehto jos lantiosi sen sallii ja apunasi on perätilasynnytyksiin tottunut henkilökunta.
Ollut telkkarissakin puhumassa alatiesynnyksen puolesta. Siksi Trella perätilat synnytetään tyypillisemmin alakautta kuin esim. Kättärillä.
Mulle tehty pt-sektio, eikä alatiesynnytyksen mahdollisuudesta koskaan puhuttukaan Kättärillä. Olin ensisynnyttäjä, jolloin riskit paljon suuremmat kuin niillä, joilla alatiesynnytys takana.