Jaksaako kukaan kyykkiä metsässä?

Jaksaa 😃 Vaihtaa asentoa välillä. Nautin, kun saan olla ulkona ja hyvää vastapainoa kiireiselle ja vaativalle työlle.

Sienien etsiminen on ihanaa! On kuin aarrejahdissa. Saa kulkea pitkin metsiä rauhassa ja kiireettömänä ja tehdä löytöjä.

Jaksaa! Ja kun poimii metsävadelmia, ei tarvi edes kyykkiä vaan voi poimia ihan seisaaltaan.

Ihanaa, kun metsänomistajat ovat hakanneet aukkoja ja ne ovat TÄYNNÄ vadelmia. Nyt on poimittuna noin 40 litraa.

Minusta tuntuu metsässä aina siltä että olen tekemässä jotain luvatonta, josta voi koska tahansa jäädä kiinni. Ei ole kiva marjastaa eikä sienestää.

 Meillä on mökin rannassa kanttarellejä, mies keräsi sankollisen niitä. 

Todellakin jaksaa.

Jaksaisin, mutta punkkipelkoisena en uskalla.

Haluaisin niin kovasti mennä sienestämään. En ole koskaan ollut ja hieman pelottaa voiko esim. kantarellia sekoittaa vahingossa johonkin myrkylliseen sieneen? Lisäksi punkit arveluttavat enkä tiedä hyviä sienestyspaikkoja.

N22 Helsingistä

Menisin mutta en tiedä paikkoja, pelkään eksyväni js pelkään käärmeitä ja punkkeja.

Kumisaappaat jalkaan, hyttyskarkoitetta vaatteisiin, kännykkä messiin!

Ihana ajatus räntäaamusta marraskuussa. Otan pakastimesta rasian mustikoita, en gojia, ja surautan aamujuoman. Ehdottomasti laitan aina myös keräyspaikan rasian kanteen. Maksimoin nautinnon, kun muistelen eri mustikkaretkiä...