Siis onko todella niin että mies ei anna rakkaudelle mahdollisuutta jos naisella lapsia?!!

Kyllä se voi olla ihan oikea syy. Olen itse lapseton nainen, ja seurustellut miehen kanssa, jolla olo lapsi. Kuvio oli niin raskas (lapsen äidin jatkuvat kiukuttelut ja aikataulujen muuttamiset jne jne) että tuon suhteen jälkeen päätin että en ikinä ala edes tapailemaan enää miestä, jolla on ennestään lapsia.

Mulle kävi noin. Suuri rakkauteni tiesi kyllä jo vuosia kestäneen ystävyyden aikana että mulla on lapsia mutta kun tuli hetki että olisimme voineet alkaa olemaan yhdessä hän säikähti ja katosi elämästäni. Vasta lähes 20v myöhemmin kertoi syynä ja sanoi että katuu sitä joka päivä.

Mua ei harmita, löysin paremman miehen jolle kelpasi koko paketti:)

Jotkut ei halua lapsia eikä uusperhettä ja heillä on täysi oikeus siihen.

Mistä tiedät, että kyseessä oli tosirakkaus?

Joillakin on vahva periaate, ettei lähde lainkaan yh-touhuihin. 

Lapsesi kannalta oli paras, että mies sanoi tuon nyt, eikä suhde ehtinyt mennä pidemmälle. Oikeasti on harvassa ne lapsettomat, jotka ovat valmiita rakentamaan pidemmän suhteen lapsellisen kanssa.

Kyllä se voi olla ihan oikea syy. Minä olen kerran seurustellut ihmisen kanssa, jolla oli lapsi ja se oli sen verran raskas kuvio, etten lähde siihen enää uudestaan. Ystäviä voin olla, mutta siihen se sitten jääkin.

Neuvoni sinulle on, että tapaile jatkossa vain miehiä, joilla on suht sama elämäntilanne kuin sinulla eli joilla on itsellään ennestään myös jo lapsi.

Niin se menee monen muunkin elämäntilannekuvion suhteen lapsettomillakin. Suhteet yleensä onnistuu vain, jos elämäntilanteet on riittävän samanlaiset ja jos tulevaisuuden haaveet on riittävän samanlaiset. Rakastuminen ei yksin riitä.

järkevä mies ei ala kasvattamaan toisen miehen lapsia

Se ei ole tosirakkautta jos hylkää lapsen takia. Tyyppi olisi ollut ehkä ihana ja sopiva, mutta se ei ollut sulle eikä lapsellesi oikea kun suhde kaatui lapseen. Anna mennä, parempiakin on!

Jotkut miehet joo ja jotkut ei. Varmaan aika 50/50.

Toisen miehen lapset on aina lopulta muistutus entisestä miehestä. Jos lasten isä on paljon kuviossa mukana, niin vaikeuksia seuraa.

Näin lapsettomana tuntuu aika pelottavalta ajatus, että pitäisi lähteä rakentamaan vakavaa parisuhdetta ihmisen kanssa, jolla on lapsi(a). Tuntuu aivan liian sitovalta ja vapautta rajoittavalta.

Sen lisäksi jos olisin valmis hankkimaan perheen ja lapsia, olisin tehnyt sen jo.

En myös aio ikinä alkaa uusperhe kuvioihin. Se on vakava este yhteiselämälle, ei kiitos. Kokemukseni mukaan, ja sivusta seuranneena, ei se vaan toimi sitten mitenkään.

Kannattaa vaan bongailla niitä samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Luulisin, että iso osa lapsettomista ei halua kontolleen toisen ihmisen lasta.

En pystyisi kasvattamaan vierasta lasta. En halua elää lapsiperhe-elämää muutenkaan, edes joka toinen viikonloppu. En halua kustantaa vieraan lapsen elämää, vaan haluan riippumattoman aikuisen suhteen. En halua matkaillessa valita hotelleja ja matkakohteita sen mukaan, sopiiko ne lapsille. Jne.

Vierailija kirjoitti:

Näin lapsettomana tuntuu aika pelottavalta ajatus, että pitäisi lähteä rakentamaan vakavaa parisuhdetta ihmisen kanssa, jolla on lapsi(a). Tuntuu aivan liian sitovalta ja vapautta rajoittavalta.

Sen lisäksi jos olisin valmis hankkimaan perheen ja lapsia, olisin tehnyt sen jo.

Kokeilin kerran ja kadun, enkä lähde siihen ikinä enää uudelleen. Ihan liian sitovaa ja vapautta rajoittavaa. Lapsen koulussa käymisen vuoksi ei voisi muuttaa esim minun työn perässä edes 20 kilsan päähän naapurikuntaan (koulukyydit maksetaan vain lähin luota), loma-ajoista en saisi ikinä päättää enkä lomien ohjelmasta ilman että otan huomioon miehen eksän toiveet ja menot, sapattivapaavuosi ulkomailla puolison kanssa olisi mahdoton, olisi liikaa asioita joihin pitäisi kysyä lupa miehen eksältä, lapsesta olisi minulle kuitenkin paljon vastuuta ja hoidettavaa, joutuisin luopumaan siitä haaveesta että kokisin vanhemmaksi tulemisen ensimmäisen kerran sellaisen kanssa jolle se olisi myös eka kerta jne miljoona liian sitovaa ja vapautta vievää asiaa. Ja entä ne hyvät puolet? En keksi yhtään.

Minulla ihan sama, mies tiesi alusta alkaen että lapsi on mutta sitten kun ois pitänyt alkaa suhdetta syventää niin ei kuulemma pystykään. Eli ei tullut yllätyksenä. Todella outoa. :(

Ap

Alfaurokset ei tuhlaa aikaa ja resursseja toisen uroksen jälkikasvuun. Tämä on typerintä mitä mies voi tehdä evoluution näkökannalta. Suorittaa geneettinen itsemurha.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ihan sama, mies tiesi alusta alkaen että lapsi on mutta sitten kun ois pitänyt alkaa suhdetta syventää niin ei kuulemma pystykään. Eli ei tullut yllätyksenä. Todella outoa. :(

Ap

No seksi ja hyvä seura ja kiva ajanvietto kelpaa kyllä miehelle. Olet selkeästi mukava tyyppi. Kevytsuhde oli se mikä miehelle oli ok, mutta ei halunnut syvempää suhdetta jossa naisella on lapsia. Oletan, että mies kertoi päätöksensä ennen kuin ehti tutustua lapseen. Ei kaikki ala seurustelemaan tarkoituksenaan rakentaa syvempi pitkä suhde ja yhteinen tulevaisuus, jotkut etenkin miehet alkaa seurustelemaan vähän ajankuluksi.

Pitää myös muistaa, että joku lapseton voi alkaa suhteeseen miettimättä mitä se oikeasti tarkoittaa että toisella on lapsi. Suhteen edetessä tilanne valkenee lapsettomalle ja lapseton oivaltaa että ei haluakaan suhdetta jossa puolisolla on lapsi. Teille, joilla on jo lapsi tämä saattaa kuulostaa hölmöltä tai vastuuttomalta, mutta näin lapsettomana voin kertoa että ei lapseton ole välttämättä miettinyt perhe-elämän asioita ja lastenkanssa elämis -asioita ikinä ennen sekuntiakaan, eikä osaa yhtään kuvitella millaista se olisi.