Kiljuva kakara rantakahvilassa
Pyörälenkillä istahdin rantakahvilaan nauttimaan jäätelöannoksesta. Sana nauttia ei tod. tullut toteutetuksi. Viereisessä pöydässä oli äippä parivuotiaan muksun kanssa ja pentu huusi (kenties väsymystään) niin paljon kuin kitapurjeista lähti. No mitä äiti, tutki puhelintaan ja monotonisesti sanoi välillä: älä viitsi huutaa. Pentu ei edes kuullut sitä kiljumisen lävitse.
Siinä meni nautinto kaikilta muilta kahvilassa istujilta. Viereisen pöydän seurue ei edes pystynyt keskustelemaan keskenään tämän megalomaanisen kiljumisen vuoksi.
Normaali puheen sorina ja pienet kiljahdukset ei viihtyisyyttä vie, mutta tällainen tapaus lapsineen vie sen kaikilta muilta eli hallitseen itsekkäästi koko tilaa.
Kuinka ihmiset kehtaa ja kehtaavathan he typerykset.
Kommentit (22)
Joskus lapset vain huutaa. Ja vanhemmat on siihen jo turtuneet, etteivät älyä sen häiritsevän muita. Tutti suuhun 2-vuotiaalle? Just juu, ei.
Oisin puuttunut tilanteeseen ja hienovaraisesti vihjaillen puhellut.
Luuletko että näin yksinkertaiselle äidille hienovaraiset vihjailut menisivät perille? Ainut taitaisi olla että menisi viereen ja karjasisi: TEE TUOLLE KAKRULLESI JOTAIN! Jos et muuta osaa/voi niin lähtekää vetään. Millä oikeudella kakrusi terririsoi koko kahvilaa?
Miten heidän oikeutensa olla ja häiritä menevät kaikkien muiden oikeuksien nauttia ohi?
Joitakin ei paljo kiinnosta huutaako niiden kersa vai ei. Kävin viime viikolla kahdella kirpparilla. Ekan kiertämisessä meni puoli h ja koko sen ajan jonkun kersa parku taukoamatta. Noh pyöräilin toiselle kirpparille tuon ekan kierrettyäni ja kappas, siellä se oli sama kersa parkumassa täyttä kurkkua. Eikö tuossa vaiheessa pitäisi mennä kotia?! Itseä ei paljo kirpparin kiertäminen edes kiinnostais, jos oma lapsi huutais koko ajan kuin sisävesihinaaja. Oli semmonen arviolta 3-4v että ei edes mikään vauva.
Yhtä idioottimaista on joidenkin naisten tapa antaa puhelinluuri lapselle kun hänelle soitetaan (kun hän itse nimenomaan on jättänyt tekstiviestin että voisitko soittaa olisi kiva jutskailla) tyyliin "mimmi, ninni, osku,jne haluu puhua" . Mutta kun soittajalla ei välttämättä ole aikaa lässyttää tai kuunnella guuguuplääpläätä!
Tai puhua puhelun sivuun lässyttäen lapselle tyyliin "juukultujuu, ai kun hienosti söit pitsaa...." Kesken puhelun jumalauta tajuaa että toinen ei ole kuunnellut sekuntiakaan vaan ....
Siis voi sanoa suoraan että en ehdi nyt puhua, kun kysyy että ehditkö keskustella , muta ei ei kyllä mulle sopii, voi voi nyt äiskä kaataa sulle mymmeli mehuaa, öö mitä sä sanoitkaa, hehehe kyllä soot söpö....
Äiskä pyyhkii joo tässä oioi ottiko kipeetä ku kaaduit..... Siis mitä vittua!
Jos sulle soittaa aikuinen niin hän soittaa sinulle eikä halua keskustella vauvakieltä jälkikasvusi kanssa.
Sitten nämä mamsellit vielä itkee ettei kaverit enää käy kun tuli lapsia.
Onneksi osa äideistä on vielä ihan asiallisia äiteinäkin ilman että aivot pehmenee .
Nyt tuli yksi kerta liikaa tällaista paskapuhelua taas kestettyä yhdeltä aiemmin asialliselta naiselta joka muuttui muumimammaksi , joten repesi hermot ja...
Kuulemiin. Guuguuplääplää!
Miten on olemassa näitäkin perheitä joiden lapset käyttäytyä kauniisti kahvilakäynneillä.
Ilmeisesti kasvatettu lapset juttelemaan normaaliäänisesti eikä niin että lapsen pitää huutaa täysillä saadakseen huomion.
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Just näitä samoja ärsyttäviä äitejä, jotka eivät kykene keskittymään normaaliin aikuisten väliseen puhelukeskusteluun . Kun oma maailma pyörii siinä lapsen ympärillä, niin sitten muidenkin elämä varmaan kutistuu samaan tilaan? Ellette kykene normipuheluun niin joo sanokaa se soittajalla älkääkä laittako häntä paskamaiseen tilanteeseen vain koska teillä on aikaa jaaritella mitäsattuu.
Vierailija kirjoitti:
Pyörälenkillä istahdin rantakahvilaan nauttimaan jäätelöannoksesta. Sana nauttia ei tod. tullut toteutetuksi. Viereisessä pöydässä oli äippä parivuotiaan muksun kanssa ja pentu huusi (kenties väsymystään) niin paljon kuin kitapurjeista lähti. No mitä äiti, tutki puhelintaan ja monotonisesti sanoi välillä: älä viitsi huutaa. Pentu ei edes kuullut sitä kiljumisen lävitse.
Siinä meni nautinto kaikilta muilta kahvilassa istujilta. Viereisen pöydän seurue ei edes pystynyt keskustelemaan keskenään tämän megalomaanisen kiljumisen vuoksi.Normaali puheen sorina ja pienet kiljahdukset ei viihtyisyyttä vie, mutta tällainen tapaus lapsineen vie sen kaikilta muilta eli hallitseen itsekkäästi koko tilaa.
Kuinka ihmiset kehtaa ja kehtaavathan he typerykset.
Kahvilassa tai ravintolassa vielä jotenkuten pakko sietää, mutta sitten kun istahdat nauttimaan kesäteatterin katsomoon kauan odottamastasi ja maksamastasi näytelmästä ja................ BBBYYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHH!!!!
Tukeva ote lapsesta ja heitto järveen huutamaan!
Vierailija kirjoitti:
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Voit kokeilla itse olla lapsen kanssa 24/7, luultavasti itsekin menisit tuolle kuvailulle vaihteelle. Ja minkä ikäinen lapsi oli?
Jos oli pieni lapsi (vauva/taapero) niin hänelle kuuluukin puhua paljon vaikka jonninjoutavia, ei sitä puhetta ja kieltä katsos muuten opita.
Noissa tilanteissa muuten auttaisi usein se, että vieras ihminen karjaisee lapselle että turpa kiinni! Mutta meepäs tekemään se niin mamma tulee silmille..
Noh, mä en jää kotiin, vaikka sitä toivotte. Jos vauva huutaa, niin huutaa. Niin teit itsekin pienenä. Elämän ääniä, ei kyllä jaksa kiinnostas tippaakaan mitä joku ajattelee.9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Voit kokeilla itse olla lapsen kanssa 24/7, luultavasti itsekin menisit tuolle kuvailulle vaihteelle. Ja minkä ikäinen lapsi oli?
Jos oli pieni lapsi (vauva/taapero) niin hänelle kuuluukin puhua paljon vaikka jonninjoutavia, ei sitä puhetta ja kieltä katsos muuten opita.
Ja ps. Minulle on aivan helvetin sama jos joku pikkusielu tosissaan vihaa minua se takia, että juttelen ja "lässyttän" pienelle lapselleni.
Ainakin lapseni oppii puhumaan, toisin kuin monet muut lapset nykyaikana joilla esiintyy puheviivästymää syystä että lykätään älylaite naaman eteen kanssakäymisen sijasta. Ihan vapaasti saa ärsyyntyä 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Voit kokeilla itse olla lapsen kanssa 24/7, luultavasti itsekin menisit tuolle kuvailulle vaihteelle. Ja minkä ikäinen lapsi oli?
Jos oli pieni lapsi (vauva/taapero) niin hänelle kuuluukin puhua paljon vaikka jonninjoutavia, ei sitä puhetta ja kieltä katsos muuten opita.
Tämä!
Nykyään puheterapeuteilla käy lapsia, jotka eivät puhu lainkaan. He eivät ole oppineet kieltä, koska heille ei puhuta. Vanhemmille on tärkeämpää elää somessa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Voit kokeilla itse olla lapsen kanssa 24/7, luultavasti itsekin menisit tuolle kuvailulle vaihteelle. Ja minkä ikäinen lapsi oli?
Jos oli pieni lapsi (vauva/taapero) niin hänelle kuuluukin puhua paljon vaikka jonninjoutavia, ei sitä puhetta ja kieltä katsos muuten opita.
Tämä tuli mullekin mieleen. Meillä 2v ei paljoa puhu eikä pukahda, neuvolan ohje on ollut, että lapselle täytyy puhua ja paljon, ns. turhiakin asioita. Eilen itseasiassa katsoin erästä asiaa koskevaa dokumenttia, jossa tutkittiin lapsen puhumaanoppimista ja puheen kuulemisen välistä yhteyttä. Ns. vähän puhuvissa perheissä lapsi kuulee vauva/taaperoaikana 30 miljoonaa sanaa vähemmän kuin perheissä, joissa hölpötetään ja paljon. Sanomattakin selvää, että tämä 30 miljoonaa sanaa vaikuttaa lapsen oppimiseen.
Ikinä ei tee "oikein", kun koittaa puhua vain ihan perusjutuista ja tärkeistä asioista niin neuvolalta tulee noottia ja kun yrittää lisätä omaakin puhettaan niin sitten tulee muilta ihmisiltä vihaisia katseita, ihan oikeesti...!
Vierailija kirjoitti:
Yölennon jälkeen odottelin asemalla junaa ja ajattelin kahvin ja croissantin sekä rauhallisen lehdenluvun olevan just nappiin. Ei muuten onnistunut. Vieressä äippä ja muksu, äippä jutteli muksulle lässynlää-kieltä ilman taukoa.
Oi otatko pullaa ompa hieno pulla ja päärynämehua, otatko pullaa saako äiti haukata pullaa ja helvetinmoinen parkuminen äääääääää ei saa ottaa pullaa äääääääääää-ääääää voi voi tuliko paha mieli kun äiti haukkasi pullasta anteeksi ja ei ollut iso haukku niin ei ollut ei. Ja samaa lässytystä puolituntia. Otatko sitä ja otatko tätä, odotetaanko junaa ja tuleeko juna?
Eikö lapselle voi puhua normaalisti? Onko pakko puhua koko ajan? Onko jo joku mennyt äidin päässä hajalle lopullisesti kun hoitanut lasta ja keskustelut on tuota tasoa koko päivän? Voitte olla varma, että osa ihmisistä inhoaa teitä syvästi.
Mieluummin mä kyllä kestän sen pikkulapselle lässyttävän mamman, joka sentään huomioi lapsensa, kuin älyluuria näpyttelevän äipän, joka antaa lapsensa huutaa ja kiukutella yrittämättäkään huomioida sitä lastaan.
Olis äiti kieltämättä saanut yrittää vähän painokkaammin lopettaa itkua.
Tutti suuhun vaikka.