Lue keskustelun säännöt.
Naisen syrjäytyminen elämästä miehenpuutteen takia.
23.03.2016 |
Olen ikisinkku nainen. Lopetin hyväpalkkaisen työn, koska en ole löytänyt miestä. Mulla ei ole enää kavereitakan kun ei ole miestä. Keskeytin myös opinnot. En enää peseydy, en omista autoa, en koiraa, en harrasta. Tämä vain siksi ettei ole miestä.
Kommentit (293)
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista nyt, että syy on vain ja ainoastaan sinussa. Miesten kohdalla on pieni poikkeus, silloin syy on vain ja ainoastaan naisissa.
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Homma menee rakkaani niin, että täällä on estetty elämästä "miehen" elämää.
Täällä toinen samanlainen. Kaikkeni olen tehnyt, mutta yksikään mies ei ole minua huolinut. Olen masentunut tästä erittäin syvästi, menettänyt elämänhaluni täysin.
Viimeiseen neljään vuoteen en ole poistunut neljän seinän sisältä muuta kuin lähikauppaan. Tunnen oloni yksinäiseksi ja petetyksi. Se on miesten vika se.
Milloin, oi milloin, näille yhteiskunnan epätasa-arvoistaville rakenteille tehdään vihdoinkin jotain? Miehille riittää ottajia vaikka millä mitalla, mutta meitä yksinäisiä naisia ei muista kukaan. Jokaisella naisella on oikeus saada parisuhde ja seksiä. Mieluiten kolme kertaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Veit jalat suustani. Itse olen 50 v. vanhapiika, eikä ole niin mitään valittamista. Ei ole ollut oikeastaan koskaan. Olen valintani tehnyt ja sen kanssa elän, eikä se ole kenenkään muun ansiota tai syytä.
Mut miesten mielestä kaikki on naisten vika. En käsitä, miten joku pillu voi olla niin tärkeä, et koko elämä rakentuu sen ympärille. Mut niin kait se sitten on, tavallaan nyt ymmärtää, miksi nykymaailman voimakkain kirosana on vittu. Kautta aikain ihmiset ovat kironneet sitä kaikkein mahtavinta (vrt perkele, lempo, peijakas).
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Homma menee rakkaani niin, että täällä on estetty elämästä "miehen" elämää.
Ellei siihen "miehen elämään" kuulu laittomuuksia, niin kuka muka estäisi sitä elämästä? Varsinkin jos on sinkku niin sitähän on täysin vapaa tekemään ihan mitä vaan, eikä tarvi miettiä ollenkaan sitä mitä muut siitä ajattelee.
Vaikka Suomi 24:n treffipalstalla käyttäjistä 2/3 on miehiä. Ihan turha naisten väittää, etteikö heille riittäisi ottajia. Enemmän surettaa niiden miesten puolesta, jotka väistämättä jäävät ilman naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkkunahan tässä maailmassa ei saa edes sellaista asuntoa jonka on omalla työllään ansainnut.
Keskiajalla ajat olivat paremmin.
Minä olen 30v nainen ja olen ihan oikeasti vähäsen katkeroitunut ja masentunut ikuisesta miehenpuutteesta. Tekee pahaa katsoa ulkona onnellisia pariskuntia ja perheitä, en juuri jaksa harrastaa tai toteuttaa unelmiani kun isoin unelma olisi mies ja oma perhe.
Kuitenkaan en tästä syytä miehiä, elämä vaan on epäreilua ja siitä voi joko masentua tai rakentaa itselleen hyvän arjen puolisonpuutteesta huolimatta. Itse olen vähän kahden vaiheilla edelleen, varmasti vanhemmiten helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Homma menee rakkaani niin, että täällä on estetty elämästä "miehen" elämää.
Ellei siihen "miehen elämään" kuulu laittomuuksia, niin kuka muka estäisi sitä elämästä? Varsinkin jos on sinkku niin sitähän on täysin vapaa tekemään ihan mitä vaan, eikä tarvi miettiä ollenkaan sitä mitä muut siitä ajattelee.
Raha estää ja kaikki materia on varastettu. Eläimiä, puita, jopa kaloja myöden.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja, mutta olen aikoinaan kokeillut tätä. Jos oikeasti kelpaisi ihan kuka vaan, esim. pelkän seksin perässä oleva irstailija tai vakavasti mielisairas tai jo ensitapaamisella juovuksissa oleva alkoholisti, niin joo, kyllä miehiä löytyisi. Jos taas kaipaa asiallista, suht ongelmatonta ihmistä vakavaan suhteeseen, niin eipä ole niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
En ole Ap, mutta kerron oman kokemukseni. Ongelma on siis se, että olen yksinäinen ja kiltti ja kaiken lisäksi ujo. Muuten olen täydellinen. Vaikka siis pääsisin treffeille, toisista deiteistä on turha haaveillakaan, koska miehet syrjivät yksinäisiä, ujoja ja hiljaisia ja kilttejä naisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
No ei ole... Ei miehille kelpaa kiltit ja kunnolliset naiset. Pitäisi olla jännänainen. Muut jäävät yksin ja syrjäytyvät, eivätkä saa ikinä munaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Veit jalat suustani. Itse olen 50 v. vanhapiika, eikä ole niin mitään valittamista. Ei ole ollut oikeastaan koskaan. Olen valintani tehnyt ja sen kanssa elän, eikä se ole kenenkään muun ansiota tai syytä.
Mut miesten mielestä kaikki on naisten vika. En käsitä, miten joku pillu voi olla niin tärkeä, et koko elämä rakentuu sen ympärille. Mut niin kait se sitten on, tavallaan nyt ymmärtää, miksi nykymaailman voimakkain kirosana on vittu. Kautta aikain ihmiset ovat kironneet sitä kaikkein mahtavinta (vrt perkele, lempo, peijakas).
Ongelmasi on juuri siinä ettet ymmärrä. Miten sellaisen kanssa voisi asiasta keskustella?
Aina olen ollut onnellinen kun on ollut pillua. Kun ei, niin en ole ollut kovinkaan onnellinen.
Kukapa ei haluaisi olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
No ei ole... Ei miehille kelpaa kiltit ja kunnolliset naiset. Pitäisi olla jännänainen. Muut jäävät yksin ja syrjäytyvät, eivätkä saa ikinä munaa.
Ei naisen tarvitse olla jännä pariutuakseen. Miehet ihan geeniensä pohjalta arvostavat naisissa hoivaavuutta ja hedelmällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tee profiilia johonkin deittipalstalle? Pian sinulla on mieskandidaatteja jonoksi asti.
No ei ole... Ei miehille kelpaa kiltit ja kunnolliset naiset. Pitäisi olla jännänainen. Muut jäävät yksin ja syrjäytyvät, eivätkä saa ikinä munaa.
Ei naisen tarvitse olla jännä pariutuakseen. Miehet ihan geeniensä pohjalta arvostavat naisissa hoivaavuutta ja hedelmällisyyttä.
Kyllä minä hoivaava ja hedelmällinen olenkin. Mutta kun olen ujo ja hiljainen, niin ei minua kukaan mies huoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vain lapsellinen apinoidessasi toista ketjua toisin päin käännettynä.
Minusta tämä on itse asiassa ihan hyvä apinointi. Useimmista meistä tuntuu nimittäin hullulta ja epärealistiselta ajatus, että noin kävisi, kun kyseessä on nainen. Mutta jostain syystä oikeasti on olemassa puolison puutteen takia syrjäytyviä miehiä paljonkin, erilaisia peräkammarinpoikia ja alkoholisoituvia ja masentunteita tapauksia.
Olen itse 41-vuotias miehetön ja perheetön nainen, ja en ole kokenut elämääni mitenkään vajaaksi tai syrjäytyneeksi, vaikkei minulla ole miestä, eikä oikeastaan ihmissuhteita muutenkaan. Siksi minusta on kiinnostava ilmiö se, että miten joillekin muille, varsinkin miehille, sama tilanne joka itselleni on ihanaa vapautta ja riippumattomuutta, on niin masentavaa että kokee itsensä syrjäytyneeksi.
Veit jalat suustani. Itse olen 50 v. vanhapiika, eikä ole niin mitään valittamista. Ei ole ollut oikeastaan koskaan. Olen valintani tehnyt ja sen kanssa elän, eikä se ole kenenkään muun ansiota tai syytä.
Mut miesten mielestä kaikki on naisten vika. En käsitä, miten joku pillu voi olla niin tärkeä, et koko elämä rakentuu sen ympärille. Mut niin kait se sitten on, tavallaan nyt ymmärtää, miksi nykymaailman voimakkain kirosana on vittu. Kautta aikain ihmiset ovat kironneet sitä kaikkein mahtavinta (vrt perkele, lempo, peijakas).
Ongelmasi on juuri siinä ettet ymmärrä. Miten sellaisen kanssa voisi asiasta keskustella?
Aina olen ollut onnellinen kun on ollut pillua. Kun ei, niin en ole ollut kovinkaan onnellinen.
Kukapa ei haluaisi olla onnellinen.
Taidat olla seksiaddikti, jos ainoa onnenlähde on pillu.
Niin. Mitäpä sitä töissä käymään, jos ei elämää ole.