Olenko ainoa AV-mamma, joka ei ymmärrä keskiluokan kalliita vihkisormuksia?
Tuttavani on menossa naimisiin ensi kesänä. Koko pariskunnan bruttopalkka on tuttavani mukaan noin 60 000 € vuodessa eli ei kovin kauheasti. Nyt tuttavani on sitten päättänyt suunnitella itse sormuksensa. Hintaa tälle lystille tulisi töineen hieman alle 9000 euroa! On kuulemma loppuelämän sormus eikä tyydy mihinkään halpoihin tusinasormuksiin. (Käyttää kuitenkin Crocseja kaupungilla 8 kuukautta vuodesta...)
Häihin on kuulemma budjetti n. 15 000 euroa – rahoitetaan kulutusluotolla. Sormukseen otetaan sitten ilmeisesti Aktiivirahan kautta oma kulutusluottonsa, koska tiedän varmuudella, ettei heillä ole tuollaisia rahoja lojumassa, kun autoakaan ei ole varaa viedä vuosihuoltoon.
Onhan se nyt siis kiva juttu, että tässä taloudellisessa tilanteessa pistetään raha kiertämään, mutta entäs jos ei ole varaa tehdä niin?
Kommentit (7)
Me kaksi DI:tä, vihkisormus erittäin kohtuulliset 1000 €. Ei ollut tarve julistuksiin sormuksen avulla, eikä sijoituskoruihin.
Oikeasti ihan mikä vaan sormus on ok, ei ne häät ja sormukset, vaan se yhteinen elämä.
En ymmärrä elelyä kulutusluotolla muutenkaan, ostetaan sillä sitten sormus tai sohva. Meillä on yksinkertaiset kultasormukset, maksoivat noin 400 euroa yhteensä. Sekin on mulle iso raha korusta. Tulot on samaa luokkaa kuin aloittajan viestissä.
Minä harmittelen sitä, että näyttämisen takia jonkun ihmisen pitää elää yli varojensa. (En väitä, että ap:n ystävätär tekisi niin.) Ymmärrän, että blogien ostosprinsessojen (Aitolehti ym.) esimerkki voi johtaa harhaan. Tavallisen palkansaajan tai pienituloisen ihmisen kannattaisi kuitenkin pitää pää kylmänä varsinkin häävalmisteluissa. Tuntuisi pelottavalta ottaa suuri laina/lainoja pelkästään hääkustannusten vuoksi. Minusta tuo sormuksen teettämishinta on kallis, kun ajattelee, mitä kaikkia muita kustannuksia häistä on tulossa. Tietenkin jättämällä kenkävuoret ostamatta säästää pitkän pennin, muttei koko tuota summaa. Tuskin morsian menee vihille feikki-crocksit jalassa.
Omista kihla- ja vihkisormuksista ei kehtaisi täällä edes kirjoittaa, mutta kirjoitanpa silti. Vuonna 1988 hankittu kihlasormus on varmaan niitä halvimpia koveria kultarinkuloita. Vihkisormus vuodelta 1992 taas on seitsemällä zirkonia-kivellä koristettu halpa kultasormus. Itsellä ei tuolloin ollut varaa kalliisiin sormuksiin. Tallessa ja käytössä ne ovat edelleen, vaikkeivat ne varmaan kelpaisi edes varkaalle. En harmittele sormusten valintaa, koska en yleensä käytä muitakaan koruja. Varakkaampana olisin varmaan ostanut vähän tasokkaammat sormukset. Ymmärrän, että koruista pitäville ihmisille sormusten valinta on tärkeää ja niihin halutaan käyttää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä oleta liikoja. Monesti ihmisten tilanteet ovat huomattavasti kompleksisempia kuin kuin jonkun tuttava-av-mamman silmiin vaikuttaa.
Ha ha ha! Ei kai tässä mitään diagnoosia olla tekemässä?
Vierailija kirjoitti:
Älä oleta liikoja. Monesti ihmisten tilanteet ovat huomattavasti kompleksisempia kuin kuin jonkun tuttava-av-mamman silmiin vaikuttaa.
Öööö, okei? :D
Ap, ei noilla tuloilla mitä sun kaveri tienaa olla keskiluokkaa.
Älä oleta liikoja. Monesti ihmisten tilanteet ovat huomattavasti kompleksisempia kuin kuin jonkun tuttava-av-mamman silmiin vaikuttaa.