Maksatko enemmän valtiolle veroja kuin käytät palveluita vai toisinpäin?

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe maksaa todennäköisesti enemmän kuin saa. Kaksi hyvätuloista aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Koulu on suurin palvelu, jota käytämme. Lisäksi saamme lapsilisät ja käytämme satunnaisesti julkista terveydenhoitoa. Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.

Oletteko avarakatseisia ja suvaitsevaisia?

Maksan valtionveroa noin 25.000 vuodessa. En käytä muita julkisia palveluita, kuin teitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe maksaa todennäköisesti enemmän kuin saa. Kaksi hyvätuloista aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Koulu on suurin palvelu, jota käytämme. Lisäksi saamme lapsilisät ja käytämme satunnaisesti julkista terveydenhoitoa. Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.

Oletteko avarakatseisia ja suvaitsevaisia?

Mielestäni olemme, mutta onko sillä merkitystä kysymyksen kannalta?

Vierailija kirjoitti:

Koulu on suurin palvelu, .... Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.

Sitten kannattaisi vielä erottaa valtion ja kunnan maksamat palvelut toisistaan. Otsikossahan oli kyse siitä, mitä valtion palveluita käytätte.

Käytän enemmän kuin maksan.

Käytätte varmaan asuinympäristönne infrastruktuuria. Kuljette teitä ja katuja, jotka aurataan, suolataan ja hiekoitetaan, kävelytiet jne. Poliisi ja palokunta on varalla, jos teille sattuu jotain, samoin erikoissairaanhoito. Kunlapsenne olivat pieniä, saatoitte saada enemmän kuin maksoitte: vanhempainrahat, päivähoito todellisine kustannuksineen, esikoulu, neuvola, synnytykset... Lisäksi se infra ja muut.

Verojen käyttö:

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-k…

Olen yh ja tienaan aika paljon yli keskimääräisen, yksi lapsi.

Emme käytä julkisia terveydenhoitopalveluita (varmaan jos tulisi suuri leikkaus tai muu niin käyttäisimme), vaan työterveyshuoltoa ja lapselle vakuutuksen turvin yksityisiä lääkäripalveluita.

Lapsi on peruskoulussa (ja itse olen koulutukseni luonnollisesti jo saanut).

Käytämme julkista liikennettä, ei omaa autoa.

Sosiaaliturvan osuuteen taitaa kuulua lapsilisä. En ole koskaan saanut esim. työttömyyskorvausta, mutta olen ollut vanhempainvapaalla (työnantajan maksamana?) ja sen jälkeen hoitovapaalla eli saanut verovaroin kustannuten hoitorahan vuoden ajan.

Paljon verorahoja menee taulukon mukaan myös yleiseen julkiseen hallintoon ja puolustukseen. Ehkä nämä jotenkin koskettavat jokaista?

Vierailija kirjoitti:

Maksan valtionveroa noin 25.000 vuodessa. En käytä muita julkisia palveluita, kuin teitä.

Ja koska monella menee kunnallisverot ja valtion verot iloisesti sekaisin, kerron että maksan lisäksi noin 20.000 vuodessa kunnallisveroa.

Palvelut, joita "käytän" ovat tosiaan maanpuolustus, palolaitos, poliisi. Tiellä ajan, vesijohdoista tulee vettä ja viemäri vie sen pois. Näistä kuitenkin maksetaan käytön mukaan.

Oman syntymäni, päivähoidon, koulun ja opiskelut olen veroissani maksanut kauan aikaa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Käytätte varmaan asuinympäristönne infrastruktuuria. Kuljette teitä ja katuja, jotka aurataan, suolataan ja hiekoitetaan, kävelytiet jne. Poliisi ja palokunta on varalla, jos teille sattuu jotain, samoin erikoissairaanhoito. Kunlapsenne olivat pieniä, saatoitte saada enemmän kuin maksoitte: vanhempainrahat, päivähoito todellisine kustannuksineen, esikoulu, neuvola, synnytykset... Lisäksi se infra ja muut.

Varmasti jossain elämänvaiheessa olen ollut nettosaaja valtiolta tai kunnalta. Esimerkiksi näin on ollut opiskeluaikana. Tällä hetkellä meidän perhe on todennäköisesti nettomaksaja, vaikka teitä ja muuta infrastrukstuuria käytämmekin.

T. ap

Luulen, että käytämme enemmän kuin maksamme, vaikka olemme hyvätuloisia.

- Kolme kouluikäistä lasta, jotka ovat syntyneet julkisessa sairaalassa, käyttäneet neuvolan palveluita, yksi lapsista on leikattu julkisessa sairaalassa ja toinen on katkaissut kätensä, joka hoidettiin julkisessa sairaalassa. Ovat olleetpäivähoidossa, käyneet eskarin ja nyt siis suomalaisessa koulussa

- Julkista terveydenhuoltoa käytämme yleisesti ottaen hyvin vähän, mutta aina silloin tällöin

- Kaikki lapset harrastavat ja tarvitsevat jäähallia, jumppasalia, jalkapallokenttiä. Vaikka maksamme harrastusmaksuja, tämä infra on kuitenkin julkisin varoin rakennettu ja ylläpidetty.

- Lapset käyttävät julkista liikennettä koulumatkoihin ja harrastuksiin. Käytämme tiestöä

- Käymme uimahallissa ja kirjastossa säännööllisesti.

- Käytämme jonkin veran kulttuuripalveluita, joita tuetaan verovaroin (teatteri, ooppera, elokuvat)

- Katsomme telkkaria, kuuntelemme radiota. Joo, maksamme YLE-veroa, mutta tuskinpa se kattaa osuuttamme.

Jos on julkisella töissä tai saa siitä eläkettä niin on aina nettosaaja. Ihan turha laskea.

Ainakin pari vuotta on mennyt pahasti meidän puolelta miinukselle, eli enemmän maksettu ja eipä sitä ennenkään ole mennyt esim terveyden hoitoon julkisilla, kun maksamme itse omilla työtuloillamme ja perinnöillä kaikki mahdolliset hoidot ja myös ne kalliimmat, eli vaativan hoidon palvelut yksityisellä, lisäksi sellaisia summia, joita tähän en halua laittaa, vaikka kyse on siis em. asioista ja nyt rakennutamme, eikä kunnon palvelua tullut sittenkään.Koulutukset yksityisellä ja terveydenhuolto lapsuudessa myös yksityisellä yms.

Mahdoton laskea, mutta luulen, että enemmän maksan, kun käytän.

Aivan varmasti maksan enemmän kuin saan. Olen perusterve ihminen, ei lapsia. Käyn terveyskeskuksessa 1-2 kertaa vuodessa n. 10 min/käynti. Ajelen tietä pitkin, joo. Maksan ihan kivasti veroa kohtuullisesta palkastani. En valita. Jonkunhan tämä lysti on kustannettava.

Perheenä olemme saamapuolella:

koulu,

iltapäiväkerho,

lapsilisä,

yhteiskunnan subventoimat harrastukset ( konservatorion omavastuu on vieläkin vain neljäsosa kokonaissummasta),

hammastarkistukset,

kunnan nuorisotoiminnan retket,

kesäkerho,

kirjastoa käytetään paljon,

luistinrata jäädytetään kunnan puolesta,

isovanhemmat vievät lapsia myös maksuttomille jäävuoroille ( maksuttomat jäävuorot ovat viratoaikaan, joten itse en voi viedä)

kunnan uimarannat,

lenkkipolut

leikkipuistot

kunnan museoiden ilmaiset vuorot

museot, silloinkin kun eivät ole ilmaisia, pääsymaksuhan on vain osa hintaa.

uudenvuoden ilotulitus

luontopolut

puistot, ne joissa on vain istutuksia, mutta niistäkin nauttii

Joka vuosi käydään jonkin kaupungin teatterissa, lisäksi sinfoniakonserteissa, oopperassa, baletissa, joissa jokaisessa on jonkin verran yhteiskunta subventoinut niitä hintoja.

Päivystyksessä on varauduttu ties millaisiin onnettomuustapauksiin: minulla ei tarvitse olla suurrta ja kallista vakuutusta myöskään esim. syöpähoitojen tai synnytyksen varalle, koska yhteiskunta maksaa ne lähes kokonaan. toki säästöjä kannattaa olla sairastamisen varalle, koska silloin tulot pienenevät, mutta silloinkin saa rahaa yhteiskunnalta vähän vrt esim. USA, jossa nuo maksetaan itse.

Vähäinen julkisten käyttö

Jonkin verran tulee vuosittain käytettyä lääkkeitä. todennäköisesti tänäkin vuonna tulen saamaan jonkin verran KELA-korvausta

aina valmiina oleva poliisi, maanpuolustus, palolaitos, myrkytystietokeskus, tielaitos, väestönsuojelu, ja siihen varautuminen, vaikka en tiedäkään, mitä kaikkea pitää sisällään

Todennököisesti unohdin montakin asiaa

Suurin osa suomalaisista saa enemmän kuin maksaa:

"--hyvätuloisin 3,5 prosenttia veronmaksajista – yli 75 000 euroa vuodessa ansaitsevat – maksaa 23 prosenttia kaikista välittömistä veroista. Pienituloisin 51 prosenttia veronmaksajista – alle 25 000 euroa vuodessa tienaavat – maksaa 14 prosenttia veroista."

Vaikka tuossa ei ole mainittu jokaista tuloluokkaa, on selvää, että nettosaajia on enemmän kuin nettomaksajia. Kannattaa myös muistaa, että lapset ym. eivät maksa veroja ollenkaan, mutta yhteiskunta käyttää heihin aika paljon rahaa (mikä on ihan oikein), joten lapsiperheen vanhempien pitää olla erittäin hyvätuloisia, jotta perhe kuuluisi nettomaksajiin. 

http://www.hs.fi/elama/a1412135024848

Mitvit? Olenko oikeasti valitussa 3.5% joukossa, ollut jo ainakin viimeiset viisi vuotta....luulin olevani 8% alarajoilla.

Vahvasti nettomaksaja siis. Ja koulutus on mennyt hukkaan, kun niissä insinöörikouluissa ei oikein mitään sellaista oppinut mitä voisi duunissa käyttää tai mitä en omaehtoisesti olisi jo ennen niitä kouluja osannut...

Ne kustannukset pitää laskea koko elämänkaaren ajalta. Vanhuudessa yleensä kertyy suurimmat kulut hoitolaitosten,lääkkeiden ja sairaalareissujen muodossa. Koulut, päiväkodit, tliopistotutkinnot, synnytykset ja neuvolat maksaa kaikki yllättävän paljon, satoja tuhansia. Myös infrastruktuuri, tiet, sähköverkostot, julkishallinto ym. maksaa. Suurin osa suomalaisista veronmaksajista on loppupeleissä kuitenkin nettosaajia.

Vierailija kirjoitti:

Ne kustannukset pitää laskea koko elämänkaaren ajalta. Vanhuudessa yleensä kertyy suurimmat kulut hoitolaitosten,lääkkeiden ja sairaalareissujen muodossa. Koulut, päiväkodit, tliopistotutkinnot, synnytykset ja neuvolat maksaa kaikki yllättävän paljon, satoja tuhansia. Myös infrastruktuuri, tiet, sähköverkostot, julkishallinto ym. maksaa. Suurin osa suomalaisista veronmaksajista on loppupeleissä kuitenkin nettosaajia.

Totta on, että suurin osa suomalaisista veronmaksajista on nettosaaja. Se tässä maassa onkin ongelma - ja demokratiassa. Vähän sama, kun jos kaksi sutta ja yksi lammas äänestäisivät, mitä syödään illalliseksi.

Lapsen kasvattaminen työikään ei kuitenkaan maksa yhteiskunnalle "satoja tuhansia". Summa on onneksi "vajaa satatuhatta" vaikka mukana olisi vähän sairastelua ja yliopistotutkinto.

Nettomaksaja-saaja tilannetta tasoittaa myös välilliset verot, joita on vaikea vältellä.

Infrastruktuuri maksetaan pääosin käyttömaksuilla. Sähköverkot, vesi/viemäri yms kustannetaan ihan suoraan käytön mukaan. Autoilijat maksavat auto- käyttö- ja polttoaineveroa moninkertaisesti sen, mitä tieinfaan käytetään.

Silti vanhuudessa kiepsahtaa helposti nettosaajaksi, jos kohdalle sattuu joku vakava sairaus.

Minusta tuntuu, että menee plusmiinusnolla. Yhden lapsen sairastelu vie niin paljon.