Lue keskustelun säännöt.
Maksatko enemmän valtiolle veroja kuin käytät palveluita vai toisinpäin?
28.02.2016 |
Meidän perhe maksaa todennäköisesti enemmän kuin saa. Kaksi hyvätuloista aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Koulu on suurin palvelu, jota käytämme. Lisäksi saamme lapsilisät ja käytämme satunnaisesti julkista terveydenhoitoa. Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.
Kommentit (71)
Valtio maksaa huomattavan osan yksityiskoulujen ja yksityisen sairaanhoidon kuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pari vuotta on mennyt pahasti meidän puolelta miinukselle, eli enemmän maksettu ja eipä sitä ennenkään ole mennyt esim terveyden hoitoon julkisilla, kun maksamme itse omilla työtuloillamme ja perinnöillä kaikki mahdolliset hoidot ja myös ne kalliimmat, eli vaativan hoidon palvelut yksityisellä, lisäksi sellaisia summia, joita tähän en halua laittaa, vaikka kyse on siis em. asioista ja nyt rakennutamme, eikä kunnon palvelua tullut sittenkään.Koulutukset yksityisellä ja terveydenhuolto lapsuudessa myös yksityisellä yms.
Yksityistäkin terveydenhuoltoa tuetaan verovaroin.
Juuri haastateltiin lehdessä ylilääkäriä, joka totesi että monilla potilailla ei tunnu olevan realistista käsitystä hoidon todellisista kustannuksista ja että voisi olla hyvä idea sisällyttää sairaalalaskuihin hoidon todelliset kustannukset.
Moni kuvittelee oikeasti että sille hätäsektiolle tai polvileikkaukselle tulee hintaa vain jokunen satanen. Todellisuudessa 90-95% kustannuksista maksetaan verovaroista, ja ihminen maksaa itse korkeintaan 10% kuluista.
Miksi pitää laskea lasten saamiset omiksi saamisiksi? Ei lapsiaan omista. Ja varsinkin tässä asiassa ne ovat yhteiskunnan jäseniä. Kaikki ovat saanneet Suomessa syntymänsä, neuvolansa, koulunsa, opiskelunsa ym ym ym. Mielestäni pitää ajatella yksilönä onko saama- vai antajapuolella. Ja sekin on vain tämänhetkinen tilanne. Odottakaapa kun kuolette ja laskekaa sitten koko kokonaisuus syntymästä kuolemaan. Se kertoo vasta totuuden.
Täälläkin moni ylpeilee miten maksaa "muidenkin menot". Se on vain tämänhetkinen tilanne. Mitä jos sairastutte? Ainakin vanhenette.
Ja sit toisaalta. Onko joku toisten selkänahoista rahat repivä suurjohtaja parempi yhteiskunnalle kuin esim. perus sairaanhoitaja? Opettaja? Siivooja? Mitä te tällä oikein haette?
Minä olen varmasti saanut enemmän kuin antanut. Olen 25 v ja valmistuin juuri yliopistosta, minkä lisäksi olen kulkenut syöpähoidoissa viime kesästä asti. Kolme leikkausta, pitkä sädehoito, kymmenen kertaa sytostaatteja plus kaikki kuvaukset, lääkärikäynnit, labrat, taksikyydit ja tarkistukset. Saankohan koskaan maksettua valtiolle "takaisin" noita omia kulujani :D onnekseni verorahoilla vielä nuo maksetaan, pulassa olisin vastavalmistuneena työttömänä muuten ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lasten saamiset lasketaan omiksi saamisiksi, pitää tulevaisuudessa lasten tuottamisistakin ottaa kunnia itselleen. Taitaa mennä monimutkaiseksi... kaikki me ollaan jonkun lapsia...
Mäkin uskon että suurin osa saa huomattavasti enemmän kuin antaa, jos katsotaan koko elämää. Esim 90- v on lähinnä kuluttanut palveluja elämänsä viimeiset 25 vuotta, kuten myös elämänsä ensimmäiset 25 vuotta. Jos asuu yksin autiolla saarella niin sitten voi kehuskella olevansa omavarainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja jos pitää jotain NHL kiekkoilijaa ja formulakuskia maailman tärkeimpänä ihmisenä ihan vaan sen perusteella mitä he tienaavat niin voihan sitä niinkin elää.
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni nettomaksajakin keikahtaa lopulta nettosaajaksi, jos vanhuudessaan esimerkiksi dementoiduttuaan viettää usean vuoden täysin avuttomana laitoshoidossa. Eikä sitä itse yleensä valitse miten viimeiset vuotensa elää. Samoin esimerkiksi syöpähoitojen hinnat on usein huikeat.
Vierailija kirjoitti:
Verojen käyttö:
http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-k…Olen yh ja tienaan aika paljon yli keskimääräisen, yksi lapsi.
Emme käytä julkisia terveydenhoitopalveluita (varmaan jos tulisi suuri leikkaus tai muu niin käyttäisimme), vaan työterveyshuoltoa ja lapselle vakuutuksen turvin yksityisiä lääkäripalveluita.
Lapsi on peruskoulussa (ja itse olen koulutukseni luonnollisesti jo saanut).
Käytämme julkista liikennettä, ei omaa autoa.
Sosiaaliturvan osuuteen taitaa kuulua lapsilisä. En ole koskaan saanut esim. työttömyyskorvausta, mutta olen ollut vanhempainvapaalla (työnantajan maksamana?) ja sen jälkeen hoitovapaalla eli saanut verovaroin kustannuten hoitorahan vuoden ajan.
Paljon verorahoja menee taulukon mukaan myös yleiseen julkiseen hallintoon ja puolustukseen. Ehkä nämä jotenkin koskettavat jokaista?
Koskettavat ihan jokaista suomalaista sekä lisäksi maassamme asuvia ulkomaalaisia.
Harva ymmärtää, mitä kaikkea valtio (tai kunta) oikeasti kustantaa, asioiden olemassaoloa pidetään itsestäänselvyytenä sen kummemmin asiaa ajattelematta.
Joku on joskus laskenut, että 20-vuotias ihminen on tullut maksamaan yhteiskunnalle 200 000€. Tämän päälle tulee sitten vielä jatkokoulutus, minkä hinta riippuu koulutuksen tasosta ja pituudesta. Kallein koulutus on lääkärikoulutus H:gin yliopistossa, 130 000€.
Vaikka käytät työterveyspalveluja, niin Kela korvaa niistä osan työnantajallesi. Samoin lapsesi vakuutusyhtiölle se korvaa osan.
Jotkut työnantajat maksavat äityislomalle jäävälle 3kk:n ajan palkkaa ja työnantajat saavat siitä osan korvauksena Kelalta. Muutoin yhteiskunta maksaa äitiyspäivärahan, samoin kuin vanhempainpäivärahan.
Oikeasti juuri kukaan ei Suomessa ole nettomaksaja. Voi aloittaa sillä, että laskee, milloin on veroissan maksanut tuon 200 000", mutta summassa on mukana vain osa asioista. Mm. infran rakentaminen ja ylläpito ei sisälly siihen.
Joku asiantuntija on myös sanonut, että suurin yhteiskunnan sankari on paljon autoileva ja tupakoiva sekä alkoholia käyttävä, työssä käyvä ihminen. Tällainen henkilö maksaa yleensä eniten veroja.
Valtion verokertymästä nimittäin suurempi osa tulee ns. välillisistä veroista (jotka ovat tasaveroa) kuin ansiotuloverotuksesta. Niinpä itseään ei kannata taputella olalle edes hyväpalkkaisten, koska suhteessa pienituloinen maksaa enemmän veroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule koskaan maksamaan niin paljon veroja kuin olen saanut palveluita. Kolmoset syntyivät hyvin pieninä ja olivat kuukausia tehohoidossa. Jossain jenkkilässä hoito olisi maksanut satoja-satoja tuhansia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hitto, että ihmiset on.... tietämättömiä?
a. Todennäköisesti yksikään teistä ei ole maksanut vielä edes omia aikaisempi kuluja ns. tasan. Näihin kuuluu esimerkiksi oma koulutuksenne, mahdolliset opiskeluaikaiset tuet, äitiys/vanhempainvapaiden tuet, aikaisemmat sairauslomat jne.
b. Näiden lisäksi esimerkiksi jo se, että olette synnyttäneet omat lapsenne on tullut ihan tuhottoman kalliiksi. Siihen lisäksi neuvolapalvelut, päivähoitopalvelut, lastenne peruskoulutus, kokoajan teitäkin varten varalla oleva poliisi/palokunta/sairaalat, tulevaisuuden eläkkeet, teide hoito, julkinen liikenne, infrastruktuuri, sosiaaliturva (esim. sairastumisen ja työttömyyden varalle), lapsilisät yms yms yms.
Siis ihan oikeasti, yksikään teistä ei ole kyllä veronmaksussa voiton puolella.
Saan niin paljon tukia valtiolta että enköhän vaan ole nettosaaja :D
En mä ainakaan pysty tuota laskemaan. Ajattelisin niin, että kaikki työssäkäyvät ovat nettomaksajia. Esimerkiksi työnantajani maksaa johtajille palkkoja, koska osallistun osaltani tuloksen tekemiseen, enkä saa tasa-arvoista siivua ja nuo pomot maksaa paljon veroja. Ja firma maksaa voitosta veroja. Saan palkkani, josta otetaan verot. Loput käytän ruokakauppoihin, palveluihin, ostan energiaa, josta energiavero valtiolle jne. Huoh. Ei tuota pysty kukaan laskemaan, paljonko maksaa. Ja alv:n lisäksi rahoitan omalla tuotollani tuossa firmassa taas ihmisiä, jotka saa palkkansa, maksavat verot ja sitten ostavat palkallaan taas tuotteita, joista menee alv:t jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Tekisi mieleni haistatella tähän väliin. Mitä se Jari Halonen sanoikaan inhoavansa eniten ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Oikomishoitoa lapseni saa, sekä joitain terveyspalveluja satunnaisesti. Lapset käyvät yksityiskoulua. Minä maksan veroja noin 600€/kk.