Lue keskustelun säännöt.
Maksatko enemmän valtiolle veroja kuin käytät palveluita vai toisinpäin?
28.02.2016 |
Meidän perhe maksaa todennäköisesti enemmän kuin saa. Kaksi hyvätuloista aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Koulu on suurin palvelu, jota käytämme. Lisäksi saamme lapsilisät ja käytämme satunnaisesti julkista terveydenhoitoa. Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.
Kommentit (71)
Siihen pitää laskea myös lapsena ja opiskelijana kuluttamanne palvelut ja tuleva kulutuksenne eläkeläisenä. Nettomaksajia on lähinnä firmat, harvemmin yksityishenkilöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen mies aina jaksoi laskeskella kuinka paljon hän joutuu maksamaan ylimääräistä. Sitten sairastui ja makasi sairaalassa saaden suoneen kolme kertaa päivässä lääkettä, jonka hinta silloin oli pullolta miehen kuukauden bruttopalkka, eipä enää koskaan sen jälkeen laskeskellut kuinka paljon valtio on hänelle velkaa.
kp68 kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista saa enemmän kuin maksaa:
"--hyvätuloisin 3,5 prosenttia veronmaksajista – yli 75 000 euroa vuodessa ansaitsevat – maksaa 23 prosenttia kaikista välittömistä veroista. Pienituloisin 51 prosenttia veronmaksajista – alle 25 000 euroa vuodessa tienaavat – maksaa 14 prosenttia veroista."
Vaikka tuossa ei ole mainittu jokaista tuloluokkaa, on selvää, että nettosaajia on enemmän kuin nettomaksajia. Kannattaa myös muistaa, että lapset ym. eivät maksa veroja ollenkaan, mutta yhteiskunta käyttää heihin aika paljon rahaa (mikä on ihan oikein), joten lapsiperheen vanhempien pitää olla erittäin hyvätuloisia, jotta perhe kuuluisi nettomaksajiin.
Eikös se ole valtion tehtävä sijoittaa meidän yhteisiä varojamme, niin että jokainen yksilö niistä hyötyy?
Maksupuolella ollaan ja vahvasti. Pikkaisen alkanut viimeaikoina jopa vithuttamaan, eikä edes pelkät verot vaan koko asenne täällä, liian sossudemokraattista ja vihervasemmistolaista.
Vierailija kirjoitti:
Maksan valtionveroa noin 25.000 vuodessa. En käytä muita julkisia palveluita, kuin teitä.
mina maksA venematkta mina ei kayta muut kun teita huvaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulu 90-120 000. Kilsa motaria 1 000 000. Leukemian hoito ilman siirtoja 400 000-1 000 000. Reuman aktiivivaiheen injektio n. 10 000 euroa kerta. Teholla vuorokausi 1000 - 50 000e. Hampaan juurihoito 1000e. Palokunnan saapuminen takastuskäynnille 600-1200 e. Maksetaan uhan kiltisti vaan, sitä kun ei tulevasta tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti maksan enemmän kuin saan. Olen perusterve ihminen, ei lapsia. Käyn terveyskeskuksessa 1-2 kertaa vuodessa n. 10 min/käynti. Ajelen tietä pitkin, joo. Maksan ihan kivasti veroa kohtuullisesta palkastani. En valita. Jonkunhan tämä lysti on kustannettava.
No mikä helvetti se on, että tätä alapeukutetaan ja seuraavaa viestiä, jossa luetellaan sen sata asiaa jotka yhteiskunta maksaa, saa yläpeukkuja? Ei me kaikki voida olla saamapuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt opiskelijana saan enemmän kuin maksan. Mies käy töissä. Silloin kun kävin töissä, maksoin enemmän kuin sain. Lomat teen töitä ja maksan veroja. No kohtahan se tämä opintotukikin pienenee. Varmaan jatkossa jätän hakematta opintotukea ja yritän rahoittaa opintoni työllä. Onneksi alkaa viimeinen vuosi. Lainaa en ottanut enkä ota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Maailman talousasiantuntijoiden ja myös OECD:n käsityksen mukaan suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.......Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina EU-maista toiseksi nopeimmin, joten vaikka lähtökohta oli pienet tuloerot, muutaman vuoden päästä tuloerot ovat suuret.
Et oikein tainnut ymmärtää lukemastasi mitään?
Eniten tienaavan desiilin väitetään maksavan suurimman osan veroista, mutta tosiasiassa asia ei näin ole, kun kerran kokonaisveroaste on kuusinkertaisilla tuloilla vain 6,7 prosenttiyksikköä enemmän.
Tämä kertoo karua kieltään tuloerojen kasvamisesta ja se on minun mielestäni huono juttu. Monen wannabee-kokoomuslaisen mielestä se on hyvä juttu, mutta ilmeisesti he eivät kanna huolta valtion talouden kehityksestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää laskea myös lapsena ja opiskelijana kuluttamanne palvelut ja tuleva kulutuksenne eläkeläisenä. Nettomaksajia on lähinnä firmat, harvemmin yksityishenkilöt.
Miten yritykset ovat nettomaksajia, jos Suomessa maksetun yhteisöveron mediaani on vain hieman yli 8% ja suuret yritykset sijoittuvat vielä sinne vähemmän maksavien puolelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Maailman talousasiantuntijoiden ja myös OECD:n käsityksen mukaan suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.......Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina EU-maista toiseksi nopeimmin, joten vaikka lähtökohta oli pienet tuloerot, muutaman vuoden päästä tuloerot ovat suuret.
Et oikein tainnut ymmärtää lukemastasi mitään?
Eniten tienaavan desiilin väitetään maksavan suurimman osan veroista, mutta tosiasiassa asia ei näin ole, kun kerran kokonaisveroaste on kuusinkertaisilla tuloilla vain 6,7 prosenttiyksikköä enemmän.
Tämä kertoo karua kieltään tuloerojen kasvamisesta ja se on minun mielestäni huono juttu. Monen wannabee-kokoomuslaisen mielestä se on hyvä juttu, mutta ilmeisesti he eivät kanna huolta valtion talouden kehityksestä...
Euromääräisesti suurempituloiset maksaa paljon enemmän veroa ja samalla käyttävät useimmiten myös vähemmän julkisia palveluita.
Pidemmällä aikavälillä systeemi ei toimi, jos suurin osa maksaa vähemmän kuin käyttää palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää laskea myös lapsena ja opiskelijana kuluttamanne palvelut ja tuleva kulutuksenne eläkeläisenä. Nettomaksajia on lähinnä firmat, harvemmin yksityishenkilöt.
Miten yritykset ovat nettomaksajia, jos Suomessa maksetun yhteisöveron mediaani on vain hieman yli 8% ja suuret yritykset sijoittuvat vielä sinne vähemmän maksavien puolelle?
Ja useat yritykset tarvitsevat ja käyttävät infraa liiketoiminnassaan.
Hyvätuloisina dinkkuina ollaan nettomaksajia tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Maailman talousasiantuntijoiden ja myös OECD:n käsityksen mukaan suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.......Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina EU-maista toiseksi nopeimmin, joten vaikka lähtökohta oli pienet tuloerot, muutaman vuoden päästä tuloerot ovat suuret.
Et oikein tainnut ymmärtää lukemastasi mitään?
Eniten tienaavan desiilin väitetään maksavan suurimman osan veroista, mutta tosiasiassa asia ei näin ole, kun kerran kokonaisveroaste on kuusinkertaisilla tuloilla vain 6,7 prosenttiyksikköä enemmän.
Tämä kertoo karua kieltään tuloerojen kasvamisesta ja se on minun mielestäni huono juttu. Monen wannabee-kokoomuslaisen mielestä se on hyvä juttu, mutta ilmeisesti he eivät kanna huolta valtion talouden kehityksestä...
Euromääräisesti suurempituloiset maksaa paljon enemmän veroa ja samalla käyttävät useimmiten myös vähemmän julkisia palveluita.
Pidemmällä aikavälillä systeemi ei toimi, jos suurin osa maksaa vähemmän kuin käyttää palveluita.
Ei pidä paikkaansa.Juuri väänsin rautalangasta, mutta ei tainnut mennä jakeluun?
Luepa uudestaan, niinkenties ymmärrät. Meille on rakennettu systeemi, joka on osoittautunut regressiiviseksi verotukseksi.
me vrmaan maksamme liikaa kun emme saa tarpeeksi oleskeluun eikä meille makseta tarpeeksi sateenkaari mielenosoituksiin esim matka kuluja ja meillä on unelma kulkueihin joudumme tekemään ilmaiseksi nää.
Mitä julkisia palveluita hyvätuloiset käyttävät vähemmän?
Terveyspalveluita - saavat yksityisellä käynnistään Kelasta korvauksen tai yritys itse hakee sen. Molemmat tavat ovat käytössä. Mitä muuta he eivät käytä, mitä muut käyttävät? Samat koulut on käyty jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti maksan enemmän kuin saan. Olen perusterve ihminen, ei lapsia. Käyn terveyskeskuksessa 1-2 kertaa vuodessa n. 10 min/käynti. Ajelen tietä pitkin, joo. Maksan ihan kivasti veroa kohtuullisesta palkastani. En valita. Jonkunhan tämä lysti on kustannettava.
No mikä helvetti se on, että tätä alapeukutetaan ja seuraavaa viestiä, jossa luetellaan sen sata asiaa jotka yhteiskunta maksaa, saa yläpeukkuja? Ei me kaikki voida olla saamapuolella.
Kyllä me kaikki ollaan saamapuolella jos on tarkoitus todistaa että kuinka ihana valtio ja hallinto meillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää laskea myös lapsena ja opiskelijana kuluttamanne palvelut ja tuleva kulutuksenne eläkeläisenä. Nettomaksajia on lähinnä firmat, harvemmin yksityishenkilöt.
Miten yritykset ovat nettomaksajia, jos Suomessa maksetun yhteisöveron mediaani on vain hieman yli 8% ja suuret yritykset sijoittuvat vielä sinne vähemmän maksavien puolelle?
8% vitun paljosta on edelleen vitun paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Maailman talousasiantuntijoiden ja myös OECD:n käsityksen mukaan suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.......Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina EU-maista toiseksi nopeimmin, joten vaikka lähtökohta oli pienet tuloerot, muutaman vuoden päästä tuloerot ovat suuret.
Et oikein tainnut ymmärtää lukemastasi mitään?
Eniten tienaavan desiilin väitetään maksavan suurimman osan veroista, mutta tosiasiassa asia ei näin ole, kun kerran kokonaisveroaste on kuusinkertaisilla tuloilla vain 6,7 prosenttiyksikköä enemmän.
Tämä kertoo karua kieltään tuloerojen kasvamisesta ja se on minun mielestäni huono juttu. Monen wannabee-kokoomuslaisen mielestä se on hyvä juttu, mutta ilmeisesti he eivät kanna huolta valtion talouden kehityksestä...
Euromääräisesti suurempituloiset maksaa paljon enemmän veroa ja samalla käyttävät useimmiten myös vähemmän julkisia palveluita.
Pidemmällä aikavälillä systeemi ei toimi, jos suurin osa maksaa vähemmän kuin käyttää palveluita.Ei pidä paikkaansa.Juuri väänsin rautalangasta, mutta ei tainnut mennä jakeluun?
Luepa uudestaan, niinkenties ymmärrät. Meille on rakennettu systeemi, joka on osoittautunut regressiiviseksi verotukseksi.
Ei todellakaan mennyt jakeluun. Esimerkiksi 1000 euron tuloista 10% on 100 euroa ja 10000 euron tuloista 10% on 1000 euroa. Tasaveromallillakin suurempituloinen maksaisi enemmän. Progressiivisessa verotuksessa suurituloinen maksaa vielä enemmän eli esim. 50% eli 5000 euroa veroa. Vaikka hänen veronsa laskisi 40 prosenttiin, maksaisi hän edelleen moninkertaisen määrän veroa verrattuna 1000 euroa tienaavaan.
Tuo on ihan turhanpäiväistä laskea mitään yksilöityjä kuluja. En minäkään tällä hetkellä kuluta kuin teitä ja satunnaisesti jotain kirjastoa tms vaikka maksan parikymppiä vuodessa veroja. Mutta kuukauden päästä voin olla vaikka teho-osasto&leikkaus kierteessä seuraavan vuoden.