Maksatko enemmän valtiolle veroja kuin käytät palveluita vai toisinpäin?
Meidän perhe maksaa todennäköisesti enemmän kuin saa. Kaksi hyvätuloista aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Koulu on suurin palvelu, jota käytämme. Lisäksi saamme lapsilisät ja käytämme satunnaisesti julkista terveydenhoitoa. Julkisia kulkuvälineitä käytämme harvoin. Kirjastossa ja uimahallissa käymme usein.
Kommentit (71)
kyllä kuten kaikki keski- ja suurituloiset: julkisten palveluiden järjestelemisessä menee tuhottomasti rahaa raha reikiin ja käytännössä lähes puolet veroista jotka ovat käytännössä keski- ja suurituloisten maksamia valuu ulkomaille; miksikö? no yksinkertaisesta syystä että vientiteollisuutta yritetään korvata kasvattamalla kotimaan kysyntää ja miten tämä toteutuu: suuryritysten investoinneista julkisiin hankkeisiin, on kovin vasemmistolaista hyvinvaltiota vai oliko sittenkään? ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää laskea myös lapsena ja opiskelijana kuluttamanne palvelut ja tuleva kulutuksenne eläkeläisenä. Nettomaksajia on lähinnä firmat, harvemmin yksityishenkilöt.
Miten yritykset ovat nettomaksajia, jos Suomessa maksetun yhteisöveron mediaani on vain hieman yli 8% ja suuret yritykset sijoittuvat vielä sinne vähemmän maksavien puolelle?
8% vitun paljosta on edelleen vitun paljon.
Valtion verokertymästä yhteisöveron osuus on vähentynyt....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
No, rehellisyyden nimissä suurin piirtein noin se menee valtaosassa Euroopan maita. Jopa Yhdysvalloissa on selkeästi verojen nettomaksajat ja nettosaajat, ei tietenkään yhtä karrikoidusti kuin Suomessa, mutta silti.
Ja on ihan hyvä kysymys minkä verran ihmisten pitäisi kustantaa itse. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on älykallis, mutta sillä on saavutettu paljon kollektiivista hyvää. Ongelma on nykyään mm. se, että globaalin liikkuvuuden myötä muuttoliike on kiihtynyt, väkeä tulee ja menee ja korkean sosiaaliturvan piiriin hakeutuu paljon uusia nettosaajia ja toisaalta moni nettomaksaja muuttaa verosyistä pois. Se on huolestuttava trendi maassa, jossa suurin osa on riippuvainen 3,5% maksamista veroista.
Tuo käsityksesi veronmaksajista on väärä. Sinä huomioit vain välittömät verot, kun kokonaisveroasteeseen vaikuttavat välilliset verot jopa enemmän.
Vuoden 2006 ( ei mistään ole löytynyt uudempia laskelmia) eri tulokymmenysten kokonaisveroasteessa on todella vähäinen ero:
Matalimman tulokymmenyksen (tulot 10 000/vuosi) kokonaisveroaste oli 30, 7%.
Yllättävää onkin, että käytettävissä olevien tulojen kuusinkertaistuminen nostaa kokonaisveroastetta vain 6,7 prosenttiyksikköä.
Kokonaisveroaste onkin keventynyt kaikkein eniten parhaiten tienaavalla kymmenyksellä ja tämä on poliittisin päätöksin tarkoituksellisesti tehty.
Vuonna 1985 kokonaisveroaste kymmenennelle tulokymmenykselle oli 44,4 % ja vuonna 2006 se oli 37,4 %. Keventymistä on tapahtunut 7,0 prosenttiyksikköä, eli 15,7 prosenttia. Näin ollen myös euromääräisesti suurin verojen keventyminen on toteutunut eniten tienaavalle tulokymmenykselle. Karkeasti laskettuna vuoden 2006 tuloilla tämä tarkoittaa noin 5 959 euroa lisää vuodessa.
On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa tulokymmenyksessä sekoittuvat palkkatyöllä tienaavat (joilla on suurimmat tuloveroasteet) ja pääomia tulouttavat miljonäärit. Näin ollen hyvin toimeentulevat on jaettu verotuksen avulla kahdenkerroksen väkeen, työtätekevään luokkaan ja omistavaan luokkaan. Tässä jaetussa verojärjestelmässähän verotus lähtee käytännössä kevenemään kunhan tienaa riittävän paljon.
Tuloerojen kasvu Suomessa ei selkeästi ole tapahtunut pelkästään epätasaisen tulojen kasvun myötä vaan hallitusten veroratkaisuilla on aktiivisesti pyritty kasvattamaan tuloeroja.
Nyt sotket iloisesti sotkenut monta eri asiaa. Ensiksi todistelit pitkästi, että eri tuloluokissa on samankaltainen veroprosentti. Sama veroprosentti ei luonnollisesti tarkoita, että eri tuloluokat maksaisivat saman määrän veroa.
Toiseksi Suomessa on OECD-maista yksi pienimmistä tuloeroista. Se, että tuloerot ovat kasvaneet ei ole muuttanut tilannetta. Suomessa on erittäin pienet tuloerot, koska tuloja tasataan erittäin rajusti.
Suomessa on myös yksi maailman kireimmistä veroasteista. Samalla pienituloisten verotus on eurooppalaisittain kevyttä.
Itse en ymmärrä, mikä ongelma on tuloeroissa?
Maailman talousasiantuntijoiden ja myös OECD:n käsityksen mukaan suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.......Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina EU-maista toiseksi nopeimmin, joten vaikka lähtökohta oli pienet tuloerot, muutaman vuoden päästä tuloerot ovat suuret.
Et oikein tainnut ymmärtää lukemastasi mitään?
Eniten tienaavan desiilin väitetään maksavan suurimman osan veroista, mutta tosiasiassa asia ei näin ole, kun kerran kokonaisveroaste on kuusinkertaisilla tuloilla vain 6,7 prosenttiyksikköä enemmän.
Tämä kertoo karua kieltään tuloerojen kasvamisesta ja se on minun mielestäni huono juttu. Monen wannabee-kokoomuslaisen mielestä se on hyvä juttu, mutta ilmeisesti he eivät kanna huolta valtion talouden kehityksestä...
Euromääräisesti suurempituloiset maksaa paljon enemmän veroa ja samalla käyttävät useimmiten myös vähemmän julkisia palveluita.
Pidemmällä aikavälillä systeemi ei toimi, jos suurin osa maksaa vähemmän kuin käyttää palveluita.Ei pidä paikkaansa.Juuri väänsin rautalangasta, mutta ei tainnut mennä jakeluun?
Luepa uudestaan, niinkenties ymmärrät. Meille on rakennettu systeemi, joka on osoittautunut regressiiviseksi verotukseksi.
Ei todellakaan mennyt jakeluun. Esimerkiksi 1000 euron tuloista 10% on 100 euroa ja 10000 euron tuloista 10% on 1000 euroa. Tasaveromallillakin suurempituloinen maksaisi enemmän. Progressiivisessa verotuksessa suurituloinen maksaa vielä enemmän eli esim. 50% eli 5000 euroa veroa. Vaikka hänen veronsa laskisi 40 prosenttiin, maksaisi hän edelleen moninkertaisen määrän veroa verrattuna 1000 euroa tienaavaan.
HIenoa, näin todistit juuri, että et ymmärrä verotukssesta yhtään mitään.
Saan. Sairastuin vakavasti ja viime vuonna pelkästään lääkärikäyntini kalliine kuvantamisineen ja leikkauksineen maksoi varmasti monikymmenkertaisesti sen mitä maksan veroja.
Lisäksi meillä on lapsia koulussa ja päivähoidossa.
Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksenkin mukaan välillisten verojen merkitys kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen jakaumaan on tulosten mukaan regressiivinen, ts. verot kohtaantuvat suhteellisesti voimakkaammin tulojakauman alapäähän.
Suurin osa ihmisistä ajattelee vain ansiotuloveroa (joka onkin progressiivinen), kun puhutaan verotuksesta, mutta tosiasia on, että verotuksen painopistettä on jo vuosia siirretty välilillisiin veroihin, joista valtiolle kertyy vuosittain enemmän kuin ansiotuloveroista.
En osaa sanoa, äkkiähän sitä tulee kuitenkin käytettyä monenlaista palvelua, mutta näin yrittäjinä maksetaan kuitenkin aika reilusti veroja. Lapset käyvät koulua, tottakai, päivähoidossa eivät ole olleet, koska tein lasten ollessa pieniä töitä vain kotona. Asumme maalla, joten täällä ei paljon kunnankaan palveluja ole, koulu taitaa olla ainoa. Teitä käytämme tietysti, yksityistien varrella asumme, joten sen kustannamme itse. Lumiaura käy tuossa kylätiellä sitten kun joku suunnilleen soittaa lääniin, että autot jumittuvat lumeen, hiekoitetaan erittäin niukalti max. 2 kertaa / v, muuten ei sitten hoidetakaan. Ei ole katuvaloja, enkä nyt keksi mitään muutakaan. Autoilemme toki muuallakin. Julkisia kulkuneuvoja emme käytä, kun ei ne täällä kulje ja junamatkat ovat liian kalliita.
Kirjastoa käytämme ahkerasti ja jonkin verran uimahallia. Muuten kustannamme harrastukset itse; käsityöt, kalastus, metsästys, metsätyöt, puutarhanhoito, sienestys, marjastus, lasten soittotunnit, hiihto, lumikenkäily, pyöräily (siihen käytetään tietä), kävely (kuin myös), eläintenhoito (2 koiraa, kissa, lampaita, kanoja). Poika on kesäisin jalkapallokoulussa, siihen kunta osallistuu varmaan ainakin kentän osalta. Toinen poika pelaa sulkapalloa, salin omistaa joku koulutuskuntayhtymä, joten siihenkin sitten kunta osallistuu ainakin. Tytär ratsastaa, joten se kustannetaan itse.
Terveydenhuoltoa käytetään todella vähän, itse olen käyttänyt viimeksi synnytyksen yhteydessä v. 2003. Mies joskus 20 v sitten, kun loukkasi kätensä. Lapset ovat käyneet neuvolassa ja koulutarkastuksissa, ei koskaan muuta. Kustannamme terveydenhoidon itse käymällä erilaisissa vaihtoehtohoidoissa, kuten jäsenkorjaajalla, hierojalla, vyöhyketerapiassa ja energiahoidossa.
Hammashoitoa käytämme kaikki, onneksi ei mitään isompaa ole kellään, mutta minä ja mieskin käymme jokatoinen vuosi tarkastuksessa ja lapset koulusta. Ehkä vielä jotain muutakin on, en vaan nyt hoksaa?
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran *suurinosa* on nettosaajia elinaikanaan, niin meneekö se nyt ihan oikein? Pitäisikö ihmisten ottaa vähän suurempi vastuu itsestään?
Heikoista, lapsista ja sairaista pitää huolehtia, mutta onkohan tämä Suomi mennyt vähän överkiksi, kun 90% on nettosaajia?
Kuinka niin? Ihmisiltä kerätyt tuloverot kattavat n. 53% valtion tuloista, aivan hyvin tuo prosentti voisi olla lähellä 100%. Mihinkäs ne rahat sitten pitäisi käyttää, jos ei kansalaisten hyvinvointiin?
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto, että ihmiset on.... tietämättömiä?
a. Todennäköisesti yksikään teistä ei ole maksanut vielä edes omia aikaisempi kuluja ns. tasan. Näihin kuuluu esimerkiksi oma koulutuksenne, mahdolliset opiskeluaikaiset tuet, äitiys/vanhempainvapaiden tuet, aikaisemmat sairauslomat jne.
b. Näiden lisäksi esimerkiksi jo se, että olette synnyttäneet omat lapsenne on tullut ihan tuhottoman kalliiksi. Siihen lisäksi neuvolapalvelut, päivähoitopalvelut, lastenne peruskoulutus, kokoajan teitäkin varten varalla oleva poliisi/palokunta/sairaalat, tulevaisuuden eläkkeet, teide hoito, julkinen liikenne, infrastruktuuri, sosiaaliturva (esim. sairastumisen ja työttömyyden varalle), lapsilisät yms yms yms.
Siis ihan oikeasti, yksikään teistä ei ole kyllä veronmaksussa voiton puolella.
No, jos tililtäni lähtee verottajalle joka kuukausi yli 7000€, niin sanoisin, että saan aika tavalla mällätä yhteiskunnan varoja, vaikka kouluja olenkin käynyt muutaman vuoden. Säännöllisesti käytän vain tiestöä.
Olisihan se iloista jos ei verovaroin tarvitsisi ylläpitää yhtään mitään. Siitä vaan jokainen onnelaansa etsimään. Koska minäminäminäminämitäminäsaanjakylläminuanytniinriistetään.
Vierailija kirjoitti:
Maksan valtionveroa noin 25.000 vuodessa. En käytä muita julkisia palveluita, kuin teitä.
Et käytä teitä, sähköä, vettä, rakennuksia, ruokaa, vaatteita, palveluita? Mikään noista ei olisi saatavilla ilman yhteiskunnan infrastruktuuria. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
voi kikkeli