Kärsitkö lapsena ruumiillisista rangaistuksista - tukistaminen, vitsa...
Nyt on niin kauheaa tukistaa tottelematonta. Mua lapsena tukistetiin, jos olin oikein paha. Annettiin myös luunappeja. Koivuniemen herraa käytettiin pari kertaa. En ollut helpoin lapsi siis. En koe, että se oli jotenkin olisin traumatisoitunut, sillä tiesin, että tein väärin ja sain rangaistuksen siitä. Mites teillä? Terveisin 20v
Kommentit (94)
Meilläkin luunapit ja tukistukset oli käytössä. Ei niitä pienestä annettu vaan viimeisenä keinona. Ei siinä ollut mitään pahaa, eikä jäänyt traumoja.
Meitä on kolme 80-luvun alkupuolella syntynyttä sisarusta.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:23"]
Kerran mua on otettu niskavilloista kiinni, ei mitään muuta, ei edes uhkailuja. En myöskään ole omiani joutunut kurittelemaan fyysisesti.
vm 71
[/quote]
Katsotko tätä tapahtumaa taakse päin niin, että se oli paha juttu? Oletko vihainen tms? Ap
Meillä kans tukistettiin ja annettiin luunappeja, mutta ne olivat viimeisiä keinoja. En todellakaan ole saanut tästä traumoja, mutta omiin lapsiin en ole ainakaan vielä sortunut käyttämään fyysisiä kuritusmenetelmiä.
Meitäkin 80-luvun sisarusparvi, en muista että ketään olisi tukistettu/luunapitettu mutta jos tarpeeksi pitkään kiukutteli eikä käskyjä totellut niin tukevalla otteella olkavarresta talutettiin omaan huoneeseen eikä takaisin ollut tulemista kunnes osasi käyttäytyä.
Muutamia kertoja tukistettu ja sain luunapin. Ihan vaiheesta. En traumatisoitunut.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:23"]
Kerran mua on otettu niskavilloista kiinni, ei mitään muuta, ei edes uhkailuja. En myöskään ole omiani joutunut kurittelemaan fyysisesti.
vm 71
[/quote]
Katsotko tätä tapahtumaa taakse päin niin, että se oli paha juttu? Oletko vihainen tms? Ap
[/quote]
Siis paha juttu, ettei mua tukistettu? No ei tietenkään ole paha juttu, päinvastoin. Mistä olisin vihainen? EN nyt ymmärrä sun pointtia.
En, kuten ei myöskään sisaruksenikaan. Pelotteena oli ovenkarmissa itse haettu koivuvitsa jos oikein hankalaksi heittäytyi. Minä olin tyttölapsena hieman uhmakas ja varmasti villimpi kuin siskoni ja veljeni. ;)
Kyllä oli tuppivyötä ja kaikenlaista väkivaltaa. En tiedä jos olisin edes tehnyt oikeasti jotain, mutta koin tulleeni vain pahoinpidellyksi ihan tyhjästä. Olin helppo lapsi mielestäni, kovin paljon ei sellaisessa pahoinpitelykulttuurissa, jossa niin äiti kuin lapset saivat turpaansa, tullut turhia vinkeitä kokeiltua.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:23"]
Kerran mua on otettu niskavilloista kiinni, ei mitään muuta, ei edes uhkailuja. En myöskään ole omiani joutunut kurittelemaan fyysisesti.
vm 71
[/quote]
Katsotko tätä tapahtumaa taakse päin niin, että se oli paha juttu? Oletko vihainen tms? Ap
[/quote]
Siis paha juttu, ettei mua tukistettu? No ei tietenkään ole paha juttu, päinvastoin. Mistä olisin vihainen? EN nyt ymmärrä sun pointtia.
[/quote]
Tarkoitin, että oliko se niskavilloista ottaminen paha juttu. Ap
Erilaisia keinoja. Äidin raivo nousi välillä, hakkasi vyön solkipäällä jne. Kerran hakkasi päätäni seinään.
Hänelle se, ettei se silloin ollut laitonta, toimi perusteluna. Hyvä että ruumiillinen kuritus on laitonta nyt.
Jonkun kerran tuli koiran talutusremmistä, yms. tälliä, kun oli kiihkeitä yhteenottoja isännän kanssa, eikä kumpikaan antanut periksi.
Ei koskaan kuitenkaan mitään pahoinpitelyä kuitenkaan.
Eikä kaduta, päinvastoin. Miten se sanonta menikään, joka kuritta kasvattaa..
Itselläni ei ole lapsia, mutta jos olisi, uskoisin kynnykseni puuttua ruumiillisesti, olisi aika korkealla, jos ei esim. kunnon huutaminen ja vihainen ilme riitä :D.
Kerran 10 vanhana. Isä tukisti niin että tukko hiuksia lähti. Isä oli humalassa, ilmestyin paikalle-se riitti. mitään syytä tai selitystä en ikinä saanut, mistä ansiosta se tuli. Äitikään ei puolustanut minua yhtään. Kyllä olin katkera pitkään, ja se käytännössä tuhosi välit vanhempiini ja hävitti luottamuksen turvallisuuteen. Muutin pois 15 vuotiaana, heti kun pääsin.
pari kertaa muistan että oon saanut tukistuksen tai luunapin, mutta en saanut traumoja, ne oli varmasti ihan aiheesta, koska enimmäkseen olin kovin kiltti lapsi
Ajoittain tuli tukkapöllyä, luunappeja tai vyöstä persuuksille. En koe kärsineeni tai traumatisoituneeni mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:30"]Erilaisia keinoja. Äidin raivo nousi välillä, hakkasi vyön solkipäällä jne. Kerran hakkasi päätäni seinään.
Hänelle se, ettei se silloin ollut laitonta, toimi perusteluna. Hyvä että ruumiillinen kuritus on laitonta nyt.
[/quote]
Hyi, äitisi meni liian pitkälle. Itse katson niskavilloista kiinni ottamisen olevan ihan tarpeellista joskus joillekin, kuten mulle oli muutaman kerran lapsena, mutta tuollainen piekseminen ei ole enään kurinpitoa, vaan silkkaa väkivaltaa.
Tällaiset vanhempien pahoinpitelyt, liian pitkälle menneet kuritukset, aiheetta tapahtuneet kiinnikäymiset... Surullista lukea. Toivottavasti mun aloitus ei loukannut ketään tällaista kokenutta. Ap
Ei ole tukistettu, luunappeja joskus ja piiskaa jos oltii todella tottelemattomia oltu.. itse en kyllä väkivaltaa hyväksy, mutta luunappi nyt on aika pieni juttu.
Vanhemmat eivät rankaisseet väkivallalla.
T. 45v.
Luunappeja ja vitsaa lahinna. Aitini mielesta tukistaminen oli kamalaa, joten sita ei tapahtunut. Olin uppiniskainen ja vahvamielinen lapsi, mutta ymmartaakseni muuten kiltti.
En hyvaksy ruumiillista kuritusta. En sanoisi, etta jai traumoja, mutta en myoskaan usko etta sain kovin hyvaa mallia siita, miten erimielisyyksia, arsyyntymista ja vihaakin voisi ilmaista ja purkaa rakentavammin. Miksi on ok "piesta" lasta, mutta esim. jos puolisoa vetelisit vitsalla tai vyolla, niin kyseessa olisi ihan virallisestikin pahoinpitely. En ymmarra mita tallaista vanhempien paassa liikkuu...
Kerran mua on otettu niskavilloista kiinni, ei mitään muuta, ei edes uhkailuja. En myöskään ole omiani joutunut kurittelemaan fyysisesti.
vm 71