Lue keskustelun säännöt.
Mua häiritsee suunnattomasti se, että maalla voi ottaa naurettavan vähän asuntolainaa.
03.01.2011 |
Olen syntynyt Suomen kalleimpaan maaplänttiin, Helsinkiin. Täällä on koko suku, kaikki ystävät, koulut, harrastukset, työpaikat, koko elämä.
Olen 30v ja omistan omistusasunnostani 12%, loput on pankin. Pankin kanssa ollaan naimisissa lähes eläkeikään asti, koska asunto maksoi reilusti yli 300 000. Ja ihan tavallinen asunto viisihenkiselle perheelle täällä Helsingissä, ei todellakaan mikään lukaali.
Tuli tuosta 30v-ketjusta mieleen, että aika monella on asuntolainaa enää muutama vuosi jäljellä. Joko on perintöä, ovat menneet miljonäärin kanssa naimisiin tai asuvat hyvin kaukana Helsingistä.
Katselin etuovesta asuntoja. 100-200 000 saa ihan mitä vaan maalta. Helsingistä ei mitään. Siis perheasuntoja, hikisiä yksiöitä kyllä.
Miksi, oi miksi, piti syntyä tänne? Miksen voinut syntyä jonnekin ihan pieneen kuntaan maailman selän taakse???
Kommentit (70)
sieltä menee juna Helsinkiin ja takaisin. Mutta kato se Helsingin kämppä on myös paljon helpompi realisoida kuin joku susirajantakainen lintukoto ja sen arvo säilyy.
Ja kyllä Helsingissä asumisessa on valtavasti etuja, esim se että todnäk lapsesikin jäävät lähelle sinua kun ovat isoja, toista se on täällä hikiällä, täältä kaikki lähtevät ja ehkä palaavat 20 vuoden kuluttua lapsineen. Stadissa on parhaat palvelut ja kulttuuritarjonta. Se maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo todellista.. just tollaisten takia erot ovat suuria!!!
Niinhän suurin osa nykyisistä helsinkiläisistä on tehneet; jättäneet perheen, suvun, ystävät ja muuttaneet paremman elintason perässä Helsinkiin.
pärjäisin ihan loistavasti siellä tai pienemmässäkin paikassa. Mutta kun olen elänyt elämäni täällä, en mitenkään vain kykene muuttamaan pois pienempään paikkaan. Hermot menee maalla heti, kun ei tapahdu mitään ja kaikki näyttää vuodesta toiseen ihan samalta. Ruoho ehkä kasvaa, jos antaa kasvaa.
Minulla ei olisi työpaikkaa maalla, lasten harrastuksia ei voisi harrastaa maalla. Eikä Siuntiostakaan tulla joka päivä harrastamaan Helsinkiin, kun kolmen lapsen harrastukset on eri aikaan eri päivinä.
Elämä on valintoja. Olisivat vanhempani vaan voineet muuttaa kauas täältä, niin olisin nyt onnellisempi ja rikkaampi :D
ap
me ollaan miehen kanssa muutettu opiskelujen jälkeen pienistä taantuvista savupiipputeollisuuskaupungeista pk-seudulle työn perässä. Päästiin hyväpalkkaisiin töihin ja ollaan ahkeroitu, meillä on nyt velaton talo ja kolme lasta itäisessä Espoossa. Mutta meillä on käynyt tuuri eli ostimme talomme ennen kuin hinnat karkasivat käsistä ja me ollaan tosiaan pystytty maksamaan hyvin lainaa ja elämään silti mukavasti. Nyt me maksetaan mökkilainaa.
Miehen siskon perhe asuu Savossa. Heidän tulonsa on alle neljäsosa meidän tuloista. Silti heillä on omakotitalo, ja mökinkin he ostivat 10 vuotta ennen meitä.
Toisaalta jos mieheltä menee työpaikka alta, toista ei kotipaikkakunnalta löydy.
Tästä huolimatta en haluaisi muuttaa Savoon :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis niissä paikoissa, joissa oikeasti ON halpaa.
No siksi, että siellä ei ole lähistöllä työpaikkoja kuin pienenpienelle väestömäärälle. Vain harva pystyy muuttamaan Köhnäjärvelle, josta on 200 km lähimpään yli 5000 asukkaan "kaupunkiin", ja jossa on kauppa, koulu, autokorjaamo ja parturikampaamo. Että se siitä! Jos haluat perustaa toisen parturikampaamon Köhnäjärvelle, niin siitä vaan ostamaan ilmaista maata tai taloa.
Kyllä ne _todella edulliset_ asuinpaikat ovat sitä syystäkin, eli on syitä, miksi niin harvat haluavat tai pystyvät asumaan siellä.
Mutta: pääkaupunkiseudullakin on "maaseutua". Ei kukaan käske asumaan Helsingissä. Voit varmasti huomattavasti pienemmällä taloudellisella panostuksella ostaa pläntin jostain 100 km:n päästä. Mutta jos haluaa olla junaverkostojen, lähilinja-autojen ja kaiken muun kivan palvelun vieressä, siitä saa maksaa. Köhnäjärvellä kun ei ole lähikauppa 30 metrin päässä ja pizzeria sekä videovuokraamo 40 metrin päässä.
Ja tällä alueella kaikki talot maksavat 300 000 -
1 000 000 euroa eli en kovin halvaksi sanoisi tätä maalla asumistakaan.
Aika ihmeellistä jos joku kuvittelee että maalla on aina niin halpaa.
Mä sen sijaan olen katsellut Espoon taloja ja ihmetellyt että sieltä saisi samalla hinnalla miltei samanlaisen talon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joutuvat muuttamaan kauas sukulaisten luota opiskellakseen ja töitä saadakseen, muille kuin helsinkiläisille on ihan luonnollista asua satojen kilometrien päässä isovanhemmista, kuten mekin asumme. Ihan sama se on sinunkin muuttaa kuin meidänkin.
Elämä on valintoja. Olisivat vanhempani vaan voineet muuttaa kauas täältä, niin olisin nyt onnellisempi ja rikkaampi :D ap
Eikö 300 000 euron asunto pk-seudulla ole edelleen arvokkaampi (ja säilyttää arvonsa, ja helpommin myytävissä) kuin 150 000 euron asunto maalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
talo ja merenrantatontti Räikkösten naapurissa.
Me asutaan maalla Ja tällä alueella kaikki talot maksavat 300 000 -
1 000 000 euroa eli en kovin halvaksi sanoisi tätä maalla asumistakaan.Aika ihmeellistä jos joku kuvittelee että maalla on aina niin halpaa.
Mä sen sijaan olen katsellut Espoon taloja ja ihmetellyt että sieltä saisi samalla hinnalla miltei samanlaisen talon.
Minulla ei olisi työpaikkaa maalla, lasten harrastuksia ei voisi harrastaa maalla. Eikä Siuntiostakaan tulla joka päivä harrastamaan Helsinkiin, kun kolmen lapsen harrastukset on eri aikaan eri päivinä.
Sieltä siuntiosta on varsin lyhyt matka ajaa Helsinkiin töihin... Jos asunnonhinnassa säästää vaikkapa 100 000 niin sillä ja sen koroilla ostaa tarvittavat kaksi autoa ja polttoaineet niihin.
Oletko huomannut, että sitä on muitakin vaihtoehtija kuin musta (maaseutu) ja valkoinen (Helsinki). 45 minuutin matkan päässä asunnot ovat jo selkeästi halvempia. Älä ajattele työmatkaa kilometreinä vaan minuutteina!!! Helsingissä laidalta toiselle laidalle tai laidalta keskustaan menee helposti tunti matkaan vaikka on koko ajan cityssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse neljännen polven stadilainen ja olen juuri sinun iässäsi muuttanut vähän yli 100.000 asukkaan kaupunkiin kolmensadan kilometrin päähän sukulaisistani (ja meillä on totisesti tiivis suku ja läheiset välit esim. serkkujenkin kanssa!) ja ystävistäni. Muutin tänne stadilaisen mieheni kanssa hänen työnsä perässä ja rakensimme tänne elämämme ja talon, joka on joo - lähellä kaupungin keskustaa kivalla ja arvostetulla alueella oleva omakotitalo järven rannan läheisyydessä. Kyllä muutto otti koville ja jouduimme luopumaan paljosta, mutta kaikkeen tottuu kun on pakko. Ja jos ei totu eikä halua, niin sitten pitää vaan elää vähän ahtaammin.
Kyllä meilläkin sitäpaitsi talo maksoi yli 300 000 e mutta tiedän että saisin sillä rivarinpätkän jostain Helsingin lähiöstä.
Mutta tuo on ihan bullshitiä että muualta kuin Helsingistä saa ihan mitä vaan 100-200 000 eurolla. Ylimielisestä tekstistäsi ainakin minä saan sen käsityksen että mielestäsi "maalla" on kaikki Helsingin ulkopuolella. Esim. Oulussa on yllättävänkin kova hintataso.
ovat niitä onnekkaita, jotka ovat syntyneet 60-luvulla tai 70-luvun alkupuoliskolla ja PYSTYNEET ostamaan ensiasuntonsa silloin, kun hinnat olivat matalat. He ovat ilmaiseksi hyötyneet asuntojen hintojen karkaamisesta käsistä ja saaneet joka kerralla myydessään monta kymmentä tuhatta rahaa ilmaiseksi.
Me taasen (vm 78 ja 76) valmistuimme vuonna 2003 ja ostimme ekan oman asunnon Espoosta v. 2004, jolloin hinnat olivat jo lähes huipussaan. 2 vuoden asumisen jälkeen asuntomme hinta oli noussut ruhtinaalliset 4000 euroa... :-)
Espoossa meillä olisi ollut mahdollisuuksia saada lainaa 4h+k kerrostaloasuntoon tai rivariin. Miehelle kuitenkin järjestyi töitä täältä Pirkanmaalta, muutimme pieneen kaupunkiin ja ostimme omakotitalon 225000 eurolla. Sama talo Espoossa maksaisi ainakin tuplat.
SIlti meillä on jälkellä asuntolainaa vielä 160000 euroa... En tajua miten olisimme kovin paljon enemmän voineet maksaa, nytkin kuukausierä on 1300e ja korot tosi alhaalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
170m2 uudessa omakotitalossa, joen rannalla, tontti on hehtaarin.
Asuinalueellamme ei alle 400.000€ ole ollut normaaleja omakotitaloja myynnissä.
Meillä on lainaa omastamme 130.000€ jäljellä.
170m2 uudessa omakotitalossa, joen rannalla, tontti on hehtaarin. Asuinalueellamme ei alle 400.000€ ole ollut normaaleja omakotitaloja myynnissä. Meillä on lainaa omastamme 130.000€ jäljellä.
että vaikka asunnon saa edullisemmin, kyllä siitä suhteessa joutuu saman verran kuitenkin maksamaan kun vuositulot on niin alhaiset. Ja pakko olla 2 autoa, kun ei ole julkista liikennettä ja työt eri suunnilla.. Jee. Ei tämä nyt niin auvoista ole tämäkään.. Mutta silti asun mieluummin täällä kuin Helsingissä.
170m2 uudessa omakotitalossa, joen rannalla, tontti on hehtaarin. Asuinalueellamme ei alle 400.000€ ole ollut normaaleja omakotitaloja myynnissä. Meillä on lainaa omastamme 130.000€ jäljellä.
Kuullostaa Rovaniemeltä ja kemijoen rannalta... On "vähän" eri asia kuin 600 m2 vuokratontti helsinkiläisessä slummissa...
170m2 uudessa omakotitalossa, joen rannalla, tontti on hehtaarin. Asuinalueellamme ei alle 400.000€ ole ollut normaaleja omakotitaloja myynnissä. Meillä on lainaa omastamme 130.000€ jäljellä.
Meillä on upouusi itse rakennutettu talviasuttava lomapaikka etelä-Savossa, jossa hehtaarin tontilla 120 m2 talo ja 20 m2 saunarakennus, kulut yhteensä noin 350 000 eur. Mutta vanhoja taloja varmasti löytyy halvemmalla Oulustakin ; )
ne on kaupunkeja eikä maaseutua.
Ap:n aloitus koski maalla asuvia.
Tulukaapa tänne Kainuun korpeen, teällä on halapoja tonttie van huvitukset on vähissä. 150 kilometrie on lähimpään markettiin ja elokuvateatteriin muista puhumattakaa. Iliman ommoa autoa ei peäse mihinkää ja pittää toevoa, että raskisivat viikonloppunahi aurata tiet lumesta.
Että suhteellista kaikki :)
ja käyn se minnäi siellä isolla kirkolla joskus oopperata jos teatteriahi kahtomassa :)
Itsekin olen espoolainen, mutta nyt asun maalaiskunnassa 115 000 euron omakotitalossani jossa on 250 neliötä ja lainaa on jäljellä 30 000. Mieskään ei ole täältä kotoisin, mutta arvostamme sitä että lapsemme saavat turvassa leikkiä isossa pihassa ja meillä on varaa siihen että äiti on kotona lasten kanssa. Mutta valintansa kullakin.