vauvailmoitus facebookisssa

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 19:59"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 19:09"]

Esikoisen odotuksesta kerroin melko aikaisin, minulle sanottiin ihan naamatustenkin siitä että miten uskallan puhua ihan livenäkin asiasta kun voi mennä kesken. No olisin sitten kertonut siitäkin, ihan niin kuin kerroin sitten aikanaan esikoisen kuolemastakin, hän ihan syntyi ja elikin puolivuotta. Tälläistakin tosiaan voi sattua. Ei kai sitä syntymääkään sitten olisi kannattanut hehkuttaa, kun eihän mikään ole varmaa...

[/quote]

Taas näitä jokaisesta asiasta mielensäpahoittajia..

Siis monien mielestä on varmasti ihan ok kertoa raskaudesta facebookissa, mutta että se on eri asia kertoa heti raskaustestin tehtyä kuin siinä vaiheessa, missä keskenmenon riski on huomattavasti pienempi.

Keskenmenot alkuraskaudessa ovat HYVIN yleisiä ja siksi varmasti moni ihmetteleekin, että miten jotkut "uskaltavat" kertoa varhaistesta raskaudesta jokaiselle tutulle naamatusten ja naamakirjassa.

Se, että lapsi kuolee synnytyksessä, tai viikko synnytyksen jälkeen tai 20 vuotta synnytyksen jälkeen ovat myös asioita, mitä voi tapahtua, mutta todennäköisyys, että lapsi kuolee, on kuitenkin erittäin paljon pienempi kuin se, että saa varhaisen keskenmenon.

Jos kaikki ajattelisivat tuolla mentaliteetillä niin kannattaisiko sitä edes tehdä koko facebook tiliä, koska kaikkihan me kuollaan ja onhan se outoa ja kiusallista sitten, jos on fb tili eikä edes enää elä! niin..

[/quote]

Hienoa päättelyä ilman faktoja. En pahoittanut mieltäni. Kerroin kokemukseni ja sen miksi minä jaan tälllaisetkin asiat. Aihe kuitenkin liippasi läheltä. Lapsi todentotta syntyi pienenä keskosena, sairaana ja kuoli puoli vuotiaana. Ehkä moni ajatteli, että kannatiko hehkuttaa etukäteen. Mutta olin onnellinen raskaudesta, olin onnellinen vauvasta ja yhteisestä ajasta. Kerroin siis myös siitä kuolemasta, koska juuri silloin en olisi jaksanut soittaa tai puhua kenellekkään muulle kuin ihan lähimmille, saatika kertoa koko juttua alusta asti. Vuosia tästä on kulunut pian viisi.

Mutta siis lapsi tosiaan voi syntyä ennenaikaisena, ajallaan tai miten vain ja myös kuolla sinne kohtuun, mennä kesken jne.

Jokainen tyylillään, mutta en itse kertoisi asiasta ennen kuin on suht' varmaa, että lapsella on mahdollisuus jäädä eloon. Minulle se olisi nöyryyttävää, jos joku saisi tietää kohtukuolemasta/keskenmenosta. Hävettäisi se muiden ihmisten sääliminen. Sen takia yleensä jätän mainitsematta muutenkin ikävistä asioista.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:28"]

No menee kesken, jos menee. Voihan km/kohtukuolema tulla läpi raskauden tai lapsi voi jopa syntyä kuolleena

[/quote]

...tai kuolla myöhemmin. No vanhuuteen se kuolee viimeistään. Ei kannata facebookissa kertoa, koska jokatapauksessa se tulee kuolemaan joskus.

Voin kertoa oman tarinani

Miehen kanssa suunniteltiin, etta koska jatetaan ehkaisy pois. Katsoimme kalenterista sopivan kuukauden, jolloin olisi meidan tyojutut juuri hyvalla mallilla, se oli sopivasti loppukesaki, mietin, etta olisi ihanaa ettei loppuraskaudessa tarvitsisi pukeutua toppavaatteisiin. Jatettiin ehkaisy pois ja heti ensimmaisessa kierrossa tulinkin raskaaksi. Kaikki meni niin helposti. Olimme jo kertoneet ennen kuin edes aloimme yrittaa lasta, etta ko. kuussa aiomme jattaa ehkaisyn pois.

Olimme niin innoissaan mieheni kanssa tulevasta perheenjasenesta, etta halusimme jakaa sen koko maailman kanssa.

No heti kun se raskaustesti naytti kunnon plussan niin otettiin miehen kanssa kuva tasta testista ja ladattiin omiin fb-profiileihin. Kovasti tuli onnitteluja ja kaikki oli tosi iloisia meidan puolesta. Tama raskaus meni sitten kesken viikolla 14 :(

Ensiksi olin niin katkera ja pettynyt... en voinut kasittaa, etta jotain tuollaista voisi tapahtua. Totta kai tiestin keskenmenojen riskin alkuraskaudessa, mutta koska kaikki oli mennyt meilla just niinkuin suunniteltiin niin en osannut edes ajatella etta jotain tuollaista voisi tapahtua. 

Mua ja miestani niin kadutti etta miksi piti menna kertomaan raskaudesta KAIKILLE ja KAIKKIALLA, koska se oli miljoona kertaa vaikeampaa hyvaksya itse tama keskenmeno ja sitten viela kertoilla kaikille tutuille, etta niin ei meille tulekaan nyt lasta, ainakaan viela :( 

Oli niin helppoa laittaa statuspaivitys facebookkiin positiivisesta raskaustestista, mutta keskenmenosta en halunnut sanoa mitaan. Onneksi viidakkorumpu kulki aika nopeaa vauhtia ja suurin osa tutuista ja tuntemattomista kuuli suru-uutisen.

Tasta viisastuneina, emme kertoneet koko maailmalle seuraavasta raskaudestamme, vasta siina vaiheessa kun sita oli jo erittain vaikea piilotella. 

Aattele, kun duunissa kerroin raskaudestani rv 19, niin siihenkin yksi duunikavereista sanoi, että mitäs näin aikaisin asiasta puhut, sehän voi vaikka kuolla!

Ihan siksikin, että alkoi näkyä kunnolla ja mulle tuli vuoro, jossa olis pitänyt öljytä puulattiaa.

Sama tyyppi toisti sanansa mun lähtiessä äityuslomalle, kun tuli puhetta että lähes kaikki on vauvaa varten ostettu "nyt jo!? sehän voi vaikka kuolla, mitäs sitten teette niillä tavaroila?!"

Tuo oli viisikymppinen neljän lapsen ja kahden lapsenlapsen äiti. Kumpa se tyttärilleen olisi ollut möläyttämättä.

Pointtina, että tee niin tai näin se on jollekin aina väärin. :D

Miksi ihmeessä alapeukuttaa tarinaani?

Siis kerroin vain oman kokemuksen siitä, miksi kadun että kerroin raskaudesta niin suurelle joukolle ihmisiä ja niin alussa.

Jos joku haluaa tehdä samoin niin suosittelen ihan tosissan miettimään realistisesti, että onko asia edelleen kiva jos tapahtuisi niin ikävästi että tulee keskenmeno..

Ei elämä ja facebook ole niin vakavia asioita, mutta tuollaisten uutisten kanssa kannattaa käyttää harkintaa ihan hiukan enemmän. Tiedän että se, että vauva kasvaa mahassa on NIIN suuri uutinen, että sitä on ihan kauheen vaikee piilotella ja salata. Itsekin paljastin vahingossa raskauteni jo muutamalle työkaverille hyvin varhaisessa vaiheessa, vaikka juuri tämän toisen raskauden kanssa päätettiin ettei kerrota asiasta kenellekäán ulkopuoliselle ennen kriittisiä viikkoja. 

terveisin,

numero 22

Itse en henkilökohtaisesti aio tehdä suurta raskauspäivitystä Facebookiin. Olen nyt rv 22 ja jos raskaus ilmenee jonkun päivityksen yhteydessä niin se on ok, mutta en aio laittaa mitään ultrakuvia saati että olisin laittanut kuvan raskaustestistä. 

toisaalta minulle on aivan sama miten muut toimivat. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, voi tulla keskenmeno, kohtukuolema, lapsi voi kuolla synnytyksessä tai muutaman viikon ikäisenä ja sellaiseen ei vaan pysty varautunaan etukäteen. Elämä käy aika raskaaksi, jos raskaudesta/vauvasta ei osaa iloita vaan pelkää koko ajan pahinta. 

Minä olen se joka kertoo niin iloiset kuin surullisetkin asiat fb:ssä. Päivitykseni tosin ei näy kaikille ellen tee niistä julkisia, mutta isolle osalle silti.

Esikoisen odotuksesta kerroin melko aikaisin, minulle sanottiin ihan naamatustenkin siitä että miten uskallan puhua ihan livenäkin asiasta kun voi mennä kesken. No olisin sitten kertonut siitäkin, ihan niin kuin kerroin sitten aikanaan esikoisen kuolemastakin, hän ihan syntyi ja elikin puolivuotta. Tälläistakin tosiaan voi sattua. Ei kai sitä syntymääkään sitten olisi kannattanut hehkuttaa, kun eihän mikään ole varmaa...Kaikesta huolimatta olen edellisestä raskaudesta kertonut fb:ssä, samoin kuin tästä tämänkin hetkisestä. Minulle se on kuitenkin paikka jossa jaan tällaisiakin asioita tiettyjen ihmisten kanssa. Asioista on helpompi kirjoittaa minulla...Se saa rauhassa ärsyttää ketä ärsyttää. Se ei ole minulta poissa.

Yhteenlaisiin kuitenkin juttelen niistä asioista niiden ihmisten kanssa joiden kanssa olen kasvotusten päiittäin tekemisissä.

Kaikki eivät pysty pitämään asioita sisällään. Hyvä puoli on se että juuri niille samoille ihmisille on helpompaa jakaa myös surunsa ja pettymyksensä. Ollaan vain erilaisia, jokainen tyylillään.

En kertoisi raskaudesta kovin aikaisin, en kertoisi talon rakentamisesta sen ollessa vielä pahasti kesken, en kertoisi vakavasta sairaudesta alkuvaiheessa, en kertoisi mistään mitä en haluaisi jakaa kaikkien kavereideni kanssa. Tuon tyyppiset jutut kertoisin harvoille ja valituille, fb:ssä julkaisen vain ns. varmoja juttuja. 

no minä kertoisin myös siitä keskenmenosta myös. Mitä sitten

Mä ilmoitin mielelläni raskaudesta heti, koska en olisi kestänyt sitä, että en olisi saanut mahdolliseen keskenmenoon mitään tukea. Lisäksi tosiaan sain yhden keskenmenon ja niin paljon myötätuntoa, että suorastaan hukuin siihen. Monet ihmiset kertoivat myös omasta keskenmenostaan, kun oli yhteinen jaettu kokemus.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:23"]Samalla tavalla ilmoitetaan kaikki poikaystävän kuolemat ja pikkulapsen syövät . Kun kaverit kommentoi, ne näkyvät myös niiden kavereiden sivuilla. Omalla kohdallani en uskoisi edes olevani kykenevä nettiin jos jompi kumpi osuisi kohdalle. Tietyt asiat ei kuulu vanhoille luokkakavereille tai niiden kavereille.

[/quote]

Mulla kuoli lapsi ja en olisi kestänyt sitä, että olisi pitänyt ilmoittaa puhelimella kaikille tutuille. Paljon olisi jäänyt ilmoittamatta ja vuosienkin jälkeen olisi pitänyt vastata siihen, mitä "jessejanitalle" kuuluu. Olipa "kiva" päivittää kerran ja ilmoittaa sitten pikku joukolle ihan itse. Sen jälkeen sai surra rauhassa.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 19:09"]

Esikoisen odotuksesta kerroin melko aikaisin, minulle sanottiin ihan naamatustenkin siitä että miten uskallan puhua ihan livenäkin asiasta kun voi mennä kesken. No olisin sitten kertonut siitäkin, ihan niin kuin kerroin sitten aikanaan esikoisen kuolemastakin, hän ihan syntyi ja elikin puolivuotta. Tälläistakin tosiaan voi sattua. Ei kai sitä syntymääkään sitten olisi kannattanut hehkuttaa, kun eihän mikään ole varmaa...

[/quote]

Taas näitä jokaisesta asiasta mielensäpahoittajia..

Siis monien mielestä on varmasti ihan ok kertoa raskaudesta facebookissa, mutta että se on eri asia kertoa heti raskaustestin tehtyä kuin siinä vaiheessa, missä keskenmenon riski on huomattavasti pienempi.

Keskenmenot alkuraskaudessa ovat HYVIN yleisiä ja siksi varmasti moni ihmetteleekin, että miten jotkut "uskaltavat" kertoa varhaistesta raskaudesta jokaiselle tutulle naamatusten ja naamakirjassa.

Se, että lapsi kuolee synnytyksessä, tai viikko synnytyksen jälkeen tai 20 vuotta synnytyksen jälkeen ovat myös asioita, mitä voi tapahtua, mutta todennäköisyys, että lapsi kuolee, on kuitenkin erittäin paljon pienempi kuin se, että saa varhaisen keskenmenon.

Jos kaikki ajattelisivat tuolla mentaliteetillä niin kannattaisiko sitä edes tehdä koko facebook tiliä, koska kaikkihan me kuollaan ja onhan se outoa ja kiusallista sitten, jos on fb tili eikä edes enää elä! niin..

Kaikilla ei ole yhtä suurta tarvetta pitää kulisseja pystyssä, eivätkä pidä ''uhkapelinä' sitä, että ystävät tietävät myös suruista.

Toiset eivät ole taikauskoisia ja pelkää joka kissanpierua. He luottavat tulevaisuuteen ja saattavat myös kertoa lapsen nimen jo ennen kastetta.

Onnea heille.

No entäs nämä: Ihanaa, loma tilattu ensi jouluksi. Aikamoista uhkapeliä tuomonen. Entä jos tapahtuu jotain ja loma peruuntuu?

Uhkapeliä kertoa facebookissa? Ahaa

Hormonihuuruissa ovat niin innoissaan asiasta etteivät tajua että minä hetkenä tahansa voi mennä kesken, ei uskota tapahtuvan niin itselle. Ne on ne muut joilla menee kesken.

Hormonihuuruissa ovat niin innoissaan asiasta etteivät tajua että minä hetkenä tahansa voi mennä kesken, ei uskota tapahtuvan niin itselle. Ne on ne muut joilla menee kesken.